pelastin 3v narttukissan varmalta kuolemalta, ja otin sen itselleni :)muuten raukka olisi ammuttu, mutta kysymykseni kuuluukin: kuinka hyvin ja nopeaan tuonkin ikäinen kissa kotiutuu? tänä päivänä, jolloin kissani sain, niin kisu on kyllä kehrännyt ja puskenut (merkannut) minut aivan kokonaan :) mutta jos yritän ottaa syliin, hän murisee, muttei kuitenkaan raavi.
kokemuksia kiitos =)
kokemuksia kiitos =)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Yleensä muutamassa päivässä.Olen kuullut et joillakin on mennyt pari viikkoa sopeutumiseen.
Jos on muita eläimiä sopeutuminen on hitaampaa.
Toiset kissat ovat kuin kotonaan heti tultuaan,tutkivat ja haistelevat paikkoja ...ja tietenkin merkkailevat,puskemalla päällään kaiken mahdollisen.Olisi hyvä jos kissalla olisi mukana jotain,vaikkapa esim.lelu tai vaatteen palanen entisestä kodista,siinä olisi tuttua hajua,näin se kokisi olonsa turvallisemmaksi.
Anna kisulle aikaasi,leiki ja seurustele,paijaa sitä,kisu kyllä palkitsee sen takaisin.
Lykkyä
Anna sen rauhassa tutustua.Ei kannata "väkisin"ottaa syliin. Se tulee syliin sitten kun on valmis siihen.
on kaksi leikattua kissaa, kolli ja narttu. Kissat on näköjään herkkiä näihin muutoksiin. Otin tammikuussa koiran huusholliin ja 3,5 kk kesti ennen kuin kolli antoi minulle anteeksi koiran tulon. Eli toissa iltana tuli ensimmäisen kerran viereeni pötköttämään koiran tulon jälkeen. On antanut silittää, mutta vieressä oleminen ei ole onnistunut.
Itselläni on kolme kissaa, jotka kyllä suukottelevat, puskevat, nuolevat naamani (varsinkin hyvin sujuneen myyrästyksen jälkeen...uh!) ja nukkuvat toisiaan tönien kainalossani - mutta vain vanhin suostuu rauhoittumaan joskus syliini keinutuoliin.
Nuoremmat pojat suorastaan ahdistuvat, jos yritän olla liian tuttavallinen.
Kyllä se kisusi itse hyppää syliin - jos on sen luontoinen. Ja - jos ei - niin osaa se muutenkin rakkautensa ja luottamuksensa osoittaa.
Meillä on ollut 2 kissaa, toinen oli todellinen sylivauva, koko ajan halusi olla sylissä, tuli väkisin vaikka aina ei olisi viitsinyt pitääkään. Muutoin riitti pari silitystä ja hän kehräsi tyytyväisenä. Tämän kissan otimme ihan pienenä perheestä, joten oli tottunut ihmisiin alusta asti. Toinen kisuli taas on löytökissa, on jo yli 12 v. eikä vieläkään tule syliin, mutta muutoin on niiiiin hellyyden kipeä, että koko ajan pitäisi silittää ja rapsuttaa. Eli kovin on kissojen tavat ja tarpeet erilaisia.
Hiljalleen totuttele kissaa itseesi, mutta älä väkisin yritä pitää sylissä, siitä se saa vain pelkoa. Ajallaan se tulee, jos tulee. Kissa on siitä mukava, ettei sitä voi pakottaa.
hei siis en minä pakota kissaa syliin. eilen kun kirjoirin tuon alk.per viestin, silloin kissa murisi kun syliin otin, mutta tänään hän ei enää murissut :) halusi hypätä vain pois. näköään ajan kanssa menee.
se mun piti vielä kysyä, että onko ns.normaalia että kisu makaa sängyn alla tai sitte saunan nurkassa?tulee kyllä kun kutsutaan. jotenkin tämä aikuisenkissan kanssa oleminen niin erilaisempaa kuin pennun (joiden kanssa olen tottunut. voihan nämä pikkumurheeni kuulostaa hassuilta, mutta parempi se näin,kuin elää epätietoisuudessa :)
aikaa tutustua ympäristöön. Hyvä, että sillä on piilopaikkoja ja nurkkia, minne mennä, kun se on vielä epävarma olostaan luonasi. Ruoka ja juomapuolen varmasti hallitset, kun on kumpaakin koko ajan tarjolla tulee kisu pikkuhiljaa tekemään tuttavuutta. Meidän kolli oli kaksi päivää sohvan alla kyläreissulla. Ei uskaltanut tulla lainkaan näkyville. Ja tässä alkuvaiheessa on tärkeää, ettei pääse vahingossa ikkunasta tai ovesta pihalle, kun ei tiedä, minne päätyisi. Jonkun pehmusteen voit viedä sinne nurkkaan kisulle, niin köllöttelee siinä ja ihmettelee maailmanmenoa.