Mihin perustuu jatkuva puhe englannin vapaaehtoisuudesta?
Jos joltakulta 1970-80-luvulla peruskoulun käyneeltä kysytään, luitko englannin a1-kielenä, hän 95%:n todennäköisyydellä vastaa: KYLLÄ. Jos vielä kysytään, oliko englanti vapaaehtoinen, niin vastaus on: EI.
Jos nämä samat kysymykset kysytään kieliaktiivilta, niin hän vastaa ensimmäiseen kysymykseen: EI/KYLLÄ. Ja jälkimmäiseen: KYLLÄ.
Miten voi olla näin eriävät näkemykset asiasta, joka on kaikille tuttu?
Jos joltakulta 1970-80-luvulla peruskoulun käyneeltä kysytään, luitko englannin a1-kielenä, hän 95%:n todennäköisyydellä vastaa: KYLLÄ. Jos vielä kysytään, oliko englanti vapaaehtoinen, niin vastaus on: EI.
Jos nämä samat kysymykset kysytään kieliaktiivilta, niin hän vastaa ensimmäiseen kysymykseen: EI/KYLLÄ. Ja jälkimmäiseen: KYLLÄ.
Miten voi olla näin eriävät näkemykset asiasta, joka on kaikille tuttu?
Vastaukset 107
Vanhimmat
Ei tuohon aikaan kielillä ollut mitään koodeja, joten kysymys on mahdoton.
Mulla oli A kielenä enkku, B kielenä ruotsi ja C kielenä saksa. Koodit oli käytössä. Enkku ja ruotsi pakollisia. Saksa vapaaehtoinen.
Kieliaktiivi väittää palstalla kuitenkin edelleen, että englanti on aina ollut vapaaehtoinen aine. Sen kun kieliaktiivi pystyisi vielä loogisesti perustelemaan, niin hienoa edistystä olisi.
Var har han gått i skola månntro ?
Det är mysteriet.
Aktiivi keksii väitteitä omasta päästään.
Åtminstone inte i svenskspråkiga skolor.
Det är aktiva duktiga på.
Fantasin flödar.
Fantasifulla personer.
De har strålande fantasi.
Det står inte i språklagen att engelskan ska vara obligatorisk.
Fantasin flödar hos dem.
Mycket livlig fantasi.
Det gör dom.
Precis hela tiden.
En gåva det också.
Det är dom duktiga på.
Där är de väldigt duktiga.
Det är dom experter på.
De är rutinerade.
De kunde skriva böcker.
Det enklaste sättet.
Aktiivi ei tunne Suomen koulujärjestelmää.
Paremmin voisi olla selvillä asioista. Ei tarvitsisi silloin jauhaa jatkuvasti turhista. Enkkua luetaan 12 vuotta. Miksi pitää joka päivä jankata 'enkku on vapaaehtoinen'. Mihin tämä saman fraasin jankkaus liittyy? Osaako joku kertoa?
Loppujen lopuksi on yhdentekevää, onko jokin oppiaine pakollinen vai vapaaehtoinen, kun tarkoitus on kuitenkin OPPIA. Oppimattomuus ei ole vaihtoehto. Toiset oppivat, toiset keskittyvät valittamiseen ja laittavat energiansa siihen.
Bland en viss grupp är gnällandet huvudsaken.
Totta, ja näiden mielestä on parempi, että oppilas oppii pelkän englannin kuin että oppilas oppii englannin ja sen lisäksi vielä jonkin muunkin kielen.
Sattuneesta syystä epäilen vahvasti sitä, että sinä tietäisit asiasta yhtään mitään paremmin kuin ne, jotka järjestävät kuntien kielten opetuksen tarjontaa lain määrämillä ja rajoittamilla tavoilla. Sinun kannattaakin varmaan kysellä niitä perusteita sieltä suunnasta ja etenkin Ahvenanmaalta.
Inte är det viktigt med saklig diskussion,tjatandet är viktigt.
Om de endast får sina fakta från den här spalten så finns det säkert brister.
Inget annat,det stämmer.
Och skällandet på SFP,det absolut viktigaste,
Det viktigaste är tjatandet .
Det är deras budskap.
Det anser aktiva.
För gnällandets skull postar man sina inlägg.
Opetussuunnitelmassa määritellään englannin pakollisuus.
Det märks tyvärr.
No, laitetaanpa hieman totuutta pakkoruotsittajalle asiasta: nyt on 2020-luku ja laissa, jota muutetaan vähän väliä, lukee näin:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L4P11
"11 §
Opetuksen sisältö
Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/453)"
Se tästäkin idioottipropagandastasi, jonka levittäminen tullee sinulle taloudellisesti kannattavaksi...
Vapaaehtoinen aine on itse valittava aine (jonka voi myös jättää pois).
Pakollinen aine on taas aine jonka kaikki joutuvat ottamaan.
Onko tästä nokan koputtamista?
No joo, kun jotkut lukevat yhtenä vieraana kielenään saksaa, niin se on varmaan pakkoruotsittajan "logiikan" mukaan pakollisista niin kuin väitetysti englantikin.
Luin ylestä tänään että Vantaalla kaikki lukee enkkua ekana kielenä. Eli se on pakkokieli siellä (eli pakko ottaa). Saksa on vapaaehtoinen. Kumma kun et tajua pakon ja vapaaehtoisen eroa, mikä siinä on niin vaikeaa?
Jankutus palstalla vähenisi, jos ihmiset ajattelisivat loogisesti.
Eipä ole englanti pakko niissä paikoissa, joissa on kielitarjontaa enemmän. Arvaas mitä, sellaiseen paikkaan voi myös muuttaa, pakkoruotsia taas ei pääse pakoon muuttamalla. Siinä sinulle siis logiikka, olet varmaan tuolla omalla "logiikallasi" hyvim menestynyt elämässäsi...
Kuten yllä mainuttu, sinun kannattaa kysellä kunnan kielitarjontaan syitä suoraan kunnista, jos et hyväksy niissä tehtyjä päätöksiä. Et ehkä usko "fennoja" ja muita kanssasi eri mieltä olevia, mutta ei kannata yllättyä, jos kunnissa on esim. pidetty englantia kovin tärkeänä kielenä ja valitellan resurssien vähäisyyttä. Voisi kuvitella, että kunnissa tehdään yhteistyössä järkeviä päätöksiä, vaikkeivät asioista päättävät henkilöt ole yhtä menestyneitä elämissään kuin sinä...
"Eipä ole englanti pakko niissä paikoissa, joissa on kielitarjontaa enemmän."
Hyvä, nyt ymmärsit!
Itse asiassa sinä et nyt ymmärtänyt: Vantaalaisen ei ole mikään pakko valita englantia vieraaksi kielekseen, jos hän suorittaa oppivelvollisuutensa kotoa käsin ja valitsee A-kieleksi esim. saksan. B-kieleksi pakottuu lain nojalla tässäkin tapauksessa ruotsi. Suomessa on oppivelvollisuus eikä mikään pakko käydä lähintä kunnan koulua ja sopeutua sen kielitarjontaan.
Kuinkakohan moni suorittaa kotona peruskouluopintojaan vain sen vuoksi, ettei tarvitse ottaa pakolla englantia? Vai yritätkö venkoilla taas ajatuksella, että englanti on täysin vapaaehtoinen kouluaine Vantaalla? Koska ajattelin myöntää tappiosi?
Korjaus: ajattelit
Pakkosuomi måste alla svenskspråkiga elever på fastlandet studera hela skoltiden,räcker inte med tre år.
Enda nöjet för dem.
Finskan+är+åtminstone++tvångsspråk++till+100+%++för+svenskspråkiga+elever+på+fastlandet.
Både finskan och engelskan är i praktiken obligatoriska.
Räcker inte ens tio år.
Första främmande språket i svenskspråkiga skolor.
Vantaan kaupungin kielitarjonta peruskouluissa:
"Vantaalla opiskellaan kaikille yhteisenä 1. vuosiluokalta alkavana A1-kielenä englantia ja 6. vuosiluokalta alkavana B1-kielenä ruotsia."
Toistetaan: "B1-kielenä ruotsia."
"Vapaaehtoisena A2-kielenä on mahdollisuus opiskella
espanjaa
ranskaa
ruotsia
saksaa
venäjää"
Ei kuitenkaan näytä kovin huonolta kielitarjonnalta muuten kuin pakkoruotsin osalta. Toistetaan vielä kerran: "B1-kielenä ruotsia."
Lähde: https://www.vantaa.fi/kieltenopiskelu
Pakkoruotsihörhön mukaan siis englannin kieli syö monipuolista kielivalintaa mutta pakollinen ruotsin kieli ei syö. Kun pakkoruotsihörhö on noin mielisairas ja ilmeisesti myös tyhmä, niin tajuaakohan se itse sitä?
Englanti nimenomaan syö kielitaidon, koska englanti on 12-vuotinen pakkokieli. Jos englannin tilalla on mahdollista lukea "vaikeampaa" kieltä, kuten ranskaa tai venäjää, ja englantia vasta a2-kielenä, niin oppilas oppii näin kaksi kieltä hyvin. Sen sijaan että oppii pelkän englannin hyvin.
Onko tässä jokin ongelma sinulle? Vai vastustatko ihan periaatteesta monipuolisempaa kielitaitoa?
Tampere ja Lahti ovat hyviä esimerkkejä isoista kunnista, joissa tarjotaan monipuolisesti eri kieliä aloittavaksi kieleksi. Tällaisista kunnista tulisi ottaa laajemminkin mallia ja ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkitys Suomen kilpailukyvylle. Mitä varhemmin lapsi aloittaa vieraan kielen opinnot, sitä parempi, etenkin kun on kyse vähän 'harvinaisemmasta' kielestä (lue: kieltä ei kuule yleisesti Suomessa päivittäin).
Eli melkein jo kykenet myöntämään sen tosiasian, ettei Suomessa ole pakkoenglantia.
Sinun todellakin kannattaa jatkaa tätä keskustelua Vantaan kaupungin opetusalan päättäjien kanssa. Ei kannata sitten ihmetellä, jos työssäkäyvät ja henkisesti terveet ihmiset kertovat sieltä, että kaupungin perusopetuksen kielitarjonta on seurausta optimoinnista, jota rajoittavat lainsäädäntö (ml. pakkoruotsi) ja käytettävissä olevat resurssit.
Tosiasia on se että Suomessa on käytänmön pakkoenglanti. Mikä sinulle on tämän asian myöntämisessä niin vaikeaa?
Sekö, että olet mielessäsi kasannut pakkokielelle sellaisia ominaisuuksia, joita et voi myöntää lempikielelläsi olevan?
Totta, ja on ollut peruskoulun alusta alkaen. Ennen peruskoulua myös oppikoulussa englanti ei ole useinkaan ollut valinnainen.
Nyt isoimmat kunnat/koulut tarjoavat aloittavaksi kieleksi muutakin.
Hyvä Tre ja Lahti!
Jotkut pelkäävät, että eivät saa lukea englantia Suomessa -?? Mihin tämä pelko perustuu -?? Tunteeko tällainen henkilö Suomea lainkaan -??
Nämä ihmiset eivät tiedä, että Suomessa opiskellaan englantia 12 vuotta.
Vaikea ymmärtää tällaista kielipelkoa, joka saa pakottamaan muille englannin... (!)
Joku luulee että jos enkkua ei mainita perustuslaissa, se on 'vapaaehtoinen'. Ei se näin mene.
Vieraat kielet ovat OPSissa pakollisina. Jos enkku on valittu A1 kieleksi, se on pakollinen.
Jos kunta on valinnut a1-kielen englanniksi, se on silloin pakollinen. Juuri näin.
Englanti on ollut isompi pakko kuin ruotsi, aina.
Totta, englantia luetaan 12 vuotta, ruotsia vain 6-7 vuotta.
Jotkut luulevat, että englanti pitää pakottaa kaikille 1. kieleksi ehdoitta. Mitä tällä saavutetaan?
Suomenkielen alasajo.
Jo vuosikymmeniä jatkunut.
Nyt jo näkyy suomen heikkona osaamisena.
Englantia alettiin lukea kouluissa laajemmin vasta aivan 60-luvun lopulla. Sitä ennen vastaavassa asemassa oli saksan kieli. Eikä ennen peruskoulua kielille ollut mitään kirjaintunnuksia.
Mihin tämä viesti liittyy? Onko joku väittänyt, että kaikki lukivat englantia 60-luvulla?
Viimeisen päälle!
Jotkut toivat esille ajatuksen siitä, että Naton piste i:n päälle tarkoittaa koko puolustuksellisen sotilasliiton eheyttä ja lopullista valmiutta. Suomi neito oli viimeinen tuossa katsannossa, joka maa oli otettava mukaan. Naton logossa se käy suomeksi ilmi.
”Neito Otan” (Nato Otan) on suomea ja kukapa mies ei ”Neitoa ottaisi”, ”isolla N:llä”.
Suomi onkin kaunis ja erityinen neito. Suomi neidosta on paljon legendoja. Silloin kun Suomi neito oli nostanut kädet antautumisasentoon, Suomi neidon toinen käsi, Petamon alue oli vielä amputoimatta. Karjalan neito kävi vielä hakemassa vettä Laatokasta ja Ääniseltä.
Nyt kun Boris pääministeri Johnson kävi Briteistä osoittamassa tukea Suomelle, ”käpristyi” maailmanhistoria kuin einsteiniläinen avaruus tai multiversumin muistikirja. Nimittäin historian kaikuja ensimmäisen Krimin sodan ajoilta 1860 luvulta ”Ja se Oolannin sota oli kauhia, huraa huraa huraa. Kun kolmellasadalla laivalla, seilas engelsmannit Suomemme rannoilla. Sunfaraa…” Silloin Suomi puolusti urhoollisesti Venäjää ja joidenkin näkemysten mukaan siitä alkoi Suomen itsenäistymiskehitys. -Luotettavuus tuli taas osoitetuksi silloinkin.
Englantilaiset veivät suomalaisia sotavankeja Britteihin ja mitä sitten tapahtui. Suomalaiset ja englantilaiset havaitsivat tulevansakin hyvin toimeen keskenään ja suomen lännettyminen alkoi saada siemeniä siihen, mistä on kehittynyt vuosisatojen ja -kymmenien kuluessa Suomen orientoituminen ja sitoutuminen Länteen.
Suomi on aina halunnut pitää hyvät suhteet kaikkiin ilmansuuntiin ja halunnut osoittaa olevansa luotettava kumppani rauhantahtoisille ja hyvää tahtoville naapureille, mutta samalla tiukka oman alueensa puolustaja. Hyökkäyksiä, kuten toisen maailmansodan Venäjän lavastamat ns. Mainilan laukaukset mm. piti lavastaa, sillä Suomi on rauhan maa, eikä olisi ikinä hyökännyt Venäjälle. Päinvastoin. Suomi haluaa rakentaa rauhaa ja keskinäistä hyvää hyväntahtoisten maiden kanssa.
Venäjän brutaali ja häikäilemätön imperialistinen sotapolitiikka nyt myös Ukrainassa, pakottaa myös Suomen suojautumaan Naton kanssa yhteiseen puolustusjärjestelmään ja liittoon. Jos Ukrainaan saadan pian rauha, se nopeuttaa mahdollisuutta, että ”rauhan kyyhky” alkaa lentelemään niin idässä kuin lännessäkin ja hävyttömän sodan julmuudet Ukrainassakin alkavat vähin erin sitten kymmenien vuosien kuluessa ja sukupolvien vaipuessa unholaan, saada uutta parempaa tulevaisuutta aikaan myös maailmanrauhan levittäjänä.
"Mihin perustuu jatkuva puhe englannin vapaaehtoisuudesta? "
Suomen viralliseen kielipolitiikkaan ja lakitekstiin.
Missään opiskeluun liittyvissä lakiteksteissä ei edes mainita englannin kieltä saati sen pakollisuutta, mutta ruotsin kielen pakollisuus ja velvoittavuus on kirjoitettu kymmeniin, ellei satoihin eri lakipykäliin.
Tutkijan muotoilemana sama asia:
It has
been found that in Finland in both government pro-
grammes and in language education policies and
language policies related to formal school contexts,
there is very little space for ‘other languages’ or for
other kinds of bilingualism than Finnish-Swedish..
Language orientations in early childhood
education policy in Finland and Norway
Gunhild Tomter Alstad & Pauliina Sopanen
To cite this article: Gunhild Tomter Alstad & Pauliina Sopanen (2020): Language orientations in
early childhood education policy in Finland and Norway, Nordic Journal of Studies in Educational
Policy, DOI: 10.1080/20020317.2020.1862951
Aktiivin mukaan kukaan ei saa lukea A1 kielenä muuta kuin enkkua. Se pitää pakottaa kaikille. Ehdoitta.
Kun kysyy kieliaktiivilta syytä tähän, hän vastaa: "Koska Ahvenamaallkin on näin."
Enkkua luetaan yhä pakollisena useimmissa kouluissa.
Minä+luin+kansakoulussa+jo+60-luvulla+englantia+vapaaehtoisesti.+Oli+valinnanvarana+ruotsi+tai+englanti.+Englannin+valinta+oli+iso+asia+myöhemmällä+opiskelu-+ja+työuralla.
"Tämä olisi iso asia lapsillemme kun heidän ei tarvitsisi sitten tulevaisuudessa kommunikoidessaan maailmalla ja naapurien kanssa nolostua englannin osaamisensa kanssa."
Erikoinen käsitys sinulla englannin osaamisesta Suomessa. Suomi on yksi englantia parhaiten puhuva maa maailmassa, oli ranking-listan 6. yhdessä vaiheessa.
Tämä on seurausta siitä, että englantia on luettu koulussa a1-kielenä 50 vuotta. Tämän lisäksi elämme englannin vaikutuspiirissä koko elämämme nykyään.
Nykyään englantia luetaan vieläpä 12 vuotta. Siksikin on hyvin erikoista, että joku on näin huolissaan suomalaisten englannin osaamisesta, kun pitäisi olla ensisijaisesti huolissaan muiden kielten osaamisesta. Suomi on yksipuolistumassa pelkäksi englannin osaajien maaksi. Oma korkeakoulutettu ikäpolveni osaa useita kieliä, nykynuoriso pelkkää englantia.
Outoa: ollaan huolissaan englannin osaamisesta (joka tulvii kaikkialla yli) ja pelätään piskuista ruotsin kieltä ja sen puhujia ?
Olen ollut usein tilanteessa jossa mukamas huonoon kielitaidon omaava suomalainen on pyytänyt minua puhumaan kun ei ole itse kehdannut.
Suomessa tuskin kukaan pelkää ruotsinkieltä tai sen puhujia. Ovat osa meitä, osa suomalaisuutta ja sillä siisti!
Täällä pelätään sitä, että pakon edessä ilman motivaatiota ruotsiin käytetty aika ja energia on poissa jostain muusta.
Itsellä kielitaito on siis suomi (5M puhujaa), englanti (800-1200M puhujaa) ja espanja (600-900M puhujaa). Olen myös opiskellut ruotsia mutta se on täysin passivoitunut.
Jos ruotsi olisi tarpeellinen käyttökieli Suomessa, niin miksi yksikään kaupallinen TV-asema ei lähetä ruotsinkielisä uutisia tai mainoksia?
Maailmalla on kiva tehdä töitä ja tavata ihmisiä kun pystyy kommunikoimaan.
Tätä ei oikein voi tehdä suomi-ruotsi-yhdistelmällä.
Meistä iso osa osaa vain yhden kielen ja vissiin valta-osa on vain kahta kieltä puhuvia. On siis tehtävä valintoja.
Edit:"Meistä iso osa osaa vain yhden kielen ja vissiin valta-osa on vain kahta kieltä puhuvia"
piti olla Meistä iso osa osaa vain yhden VIERAAN kielen ja vissiin valta-osa on vain kahta VIERASTA kieltä puhuvia.
Näissä lauseissa siis vieras kieli on muu kuin puhujan äidinkieli.
EU suosittaa kaikille jäsenmailleen kahden vieraan kielen opiskelua. En usko, että EU suosittelisi tällaista, jos tutkimuksissa olisi ilmennyt, että ihmisen on mahdotonta oppia enempää kuin yksi vieras kieli (tai yhtä vierasta kieltä).
Opin itse koulussa vain saksan alkeet, mutta myöhemmin elämässä olen opiskellut ja oppinut sujuvan saksan. Koulun pohja antoi hyvät eväät oppia lisää.
Englanti tuli kansakoulussa kolmannella luokalla vuonna 1968 eikä siinä ollut valinnanvaraa. Jos meni oppikouluun, ruotsi alkoi samantien eli nykyistä viidettä luokka vastaavalla tasolla. Ruotsilta välttyi menemällä kansalaiskouluun.
Kävin itse oppikoulun täysin suomenkielisellä alueella eikä kukaan protestoinut ruotsin opiskelua. Ajat ilmeisesti muuttuivat peruskoulun tultua, kun kielellisesti kyvyttömätkin joutuivat pänttäämään.
"Miten voi olla näin eriävät näkemykset asiasta, joka on kaikille tuttu?"
Lainsäädäntö ei vaadi ketään opiskelemaan englantia, joten
englanti ei ole pakollinen.
Ruotsia sitä vastoin nimenomaan se lainsäädäntö vaatii lukemaan vuosikausien ajan, ala-asteelta yliopistoon.
Vastaus kysymykseen on: lainsäädäntö.
Lainsäädäntö puolestaan perustuu kielipolitiikkaan, jossa ruotsin kieli on nostettu kielihierarkian huipulle,
jokaisen suomalaisen lakisääteiseksi velvoitteeksi.
"Lainsäädäntö ei vaadi ketään opiskelemaan englantia, joten
englanti ei ole pakollinen."
Onko historia siis täysin vapaaehtoinen aine, kun sitä ei määrätä laissa?
Kouluaineita ei määrätä laissa, vaan opetussuunnitelmassa. Esim. Vantaalla englanti on pakollinen a1-kieli. Englanti on suuressa osassa kouluja pakollinen aloittava kieli, eli sitä ei voi jättää pois.
Jokohan tämä järjenvastainen saivartelu tällä asialla jo loppuisi, vai aikooko joku jatkaa tätä?
Historia kyllä mainitaan perusopetuslaissa, se on
pakollinen lainsäädännössä eli lakisääteisesti pakollinen.
Englantia ei mainita missään opetuslaissa.
Englanti ei ole lakisääteisesti
pakollinen aine.
Mikään laki ei velvoita sen opiskeluun.
Myös englanti mainitaan perusopetuslaissa. Se on siellä nimellä "vieras kieli". Jos kaupunki päättää ottaa englannin pakolliseksi 1. vieraaksi kieleksi , sitä ei muuta mikään vapaaehtoiseksi, vaikka sinä polkisit jalkaa, hyppisit kattoon tai huutaisit tällä palstalla.
Oletko muuten pannut merkille, että logiikkasi mukaan myöskään ruotsi ja suomi eivät ole pakollisia, koska niitäkin kutsutaan nimellä "kotimaiset kielet"?
Eli olet koko ajan hyvin epälooginen, ja kaiken huipuksi jankkaat järjettömästä asiasta. Jokohan voisit lopettaa?
"Oletko muuten pannut merkille, että logiikkasi mukaan myöskään ruotsi ja suomi eivät ole pakollisia, koska niitäkin kutsutaan nimellä "kotimaiset kielet"?"
Kyllä ruotsi on tämänkin perusteella suomenkieliselle lakisääteisesti pakollinen .
"Toinen kotimainen" ei nimittäin sisällä mitään muita vaihtoehtoja suomenkielisille kuin ruotsin kielen, ei yhdenkään kunnan eikä valtion tasolla.
"Vieras kieli" sen sijaan sisältää useita vaihtoehtoja koko maan (valtion) tasolla.
Siksi englannin pakollisuutta ei lainsäädännöllisesti ole olemassa.
Ymmärrän turhautuneisuutesi, kun vihdoinkin tajuat, että Suomessa englannin opiskelu ei lakisääteisesti ole pakollista, mutta ruotsin opiskelu on lakisääteisesti pakollista.
Toinen kotimainen sisältää kaksi vaihtoehtoa, suomen ja ruotsin.
Vieras kieli useimmissa kouluissa vain yhden vaihtoehdon, englannin.
Ymmärrän turhautuneisuutesi kunn yrität jatkuavsti vääntää selvää pakkokieltä vapaaehtoiseksi. Eihän se voi onnistua, koska todellisuutta ei voi muuttaa.
Joskus 60 ja vielä 70-luvun alussa ainakin kansakoulussa sai valita joko ruotsin tai englannin.
Onneksi valitsin englannin kun se avasi sitten paljon työmahdollisuuksia.
Aktiivi luulee, että Suomessa ei voi lukea englantia pitkänä kielenä.
Aktiivi ei seuraa aikaansa.
Aktiivi elää 60-luvulla.
Miksi joku pakottaa englantia v. 2022 ekaksi kieleksi kaikille ? Missä järki ?
Siellä, minne ei päivä paista.
Puhe englannin vapaaehtoisuudesta perustuu valheeseen.
Enkku on osassa maata pakollinen, ja käytännössä se riippuu vanhemmistaan, mitä tyyppiä he ovat, että tuleeko ekaksi kieleksi ruotti vai enkku. Kun enkku on vapari, tulee olla tarjolla vaihtoehto, jota suomi ja ruotti ei kata, ja monella alalla 4 v enkkua ei riitä, jonka jälkeen se on vapari saksassa. Miten tullaan toimeen ilman täydempää enkkua, mitä vastaa opetusministeri? Miten se on suunniteltu tehtäväksi tarpeettomaksi? Mitkä ovat korvaavat kielet, joilla saa oppikirjat, tiedot, työpaikat?
Missä päin maata on edes ruotsi vaihtoehtona pakkoenglannille?
Hyvä kysymys!
Juu, ei opettaja eikä kukaan muukaan meidän pienen maalaispaikkakuntamme sivukylän alakoululla 1980-luvun alussa kolmannelle luokalle mennessäni antanut minkäänlaista signaalia, että englanti olisi yhtään sen vapaaehtoisempi kuin biologia tai musiikkikaan.