Minä haluan olla lapseton

Joskus 1800-luvulla iso perhe oli turvallisen vanhuuden ja työvoiman tae. Nyt elämme modernissa yhteiskunnassa, ajat ovat erilaiset. Lapsia tehdään muista syistä. Lapsia tehdään rakkaudesta, ainakin sen pitäisi olla näin.

On muuten aika kivaa kuulla omalta isältä, että hän ei olisi halunnut tehdä lapsia, vaan äiti halusi minua enemmän.

Siitä lähtien olen ollut varma, että en halua tehdä lapsia, en halua perhettä. Perhe ei ole minulle mikään onnellisuuden arvo. Lapset on ärsyttäviä kulukuiluja, joita ei tarvita maailmaan enää yhtään lisää. Täällä on liikaa ihmisiä, koen velvollisuudeksi olla lisäämättä tänne ketään.

Jos lapsia tehdään vain, koska suku ja kulttuuri velvoittaa niin paskat sulla on perusteet. Minä olen ylpeästi lapseton, ja se joka minua haukkuu itsekkääksi, saa katsoa peiliin. Onko itsekkäämpää tekoa kuin se, että synnyttää tähän maailmaan tuntevan olennon vain siksi, että on pakko, koska kulttuuri ja muut ihmiset.