En tajuu..

Minustakin se on kyllä hyvä ja en tajua sitä mollausta mutta taidan kumminkin tietää jotakin. Ehkä he jotka mollaavat tätä kyseistä peliä ovat tottuneet vanhempiin peleihin. Onhan se sikäli aika lailla erilainen kuin vanhemmat.

angelissa se ohjaus systeemi oli ihan perseestä, kun oli pelannu 5 aikasempaa tomppaa ristiohjaimella ni ei sitä voinu pelaa sillä analoogisella tikulla, koitin 5min ja moro, olisivat saaneet pitää ohjauksen samanlaisena, oli nii selkäytimessä se liikkuminen

Lukaisin vähän aiempia kirjoituksia..
Ohjaus ei todellakaan ole AoD:ssa sama kuin ennen edes PC:llä. Kuten ei myöskään tunnelma eikä mikään muukaan. Ensimmäiset kolme raidauskertaa AoD oli hauska mutta sitten kun siirryin taas vanhempiin Tombeihin niin huomasi miten dramaattisesti se eroaa niistä. Eikä kyllä eroa ainakaan edukseen. Kontrollit ovat ensinnäkin jotain järkyttävää vaikka niihin tottuu. Ne ovat mahdottoman kömpelöt, epätarkat, hitaat ja rajoittuneet. Kaukana aiemmasta, leikkisän ketterästä ja täydellisestä ohjattavuudesta.

AoD on lisäksi pilattu kaikenmaailman kuvakkeilla joiden takia ei tarvitse miettiä enää ollenkaan ja jos jotain jäi vielä epäselväksi niin Lara suunnilleen selostaa mitä pitää tehdä. Tomb Raider for kindergarden. Sinänsä AoD on ylihelppo mutta ajoittain vaikeuksia syntyy siksi kun Lara/Kurtis liikkuu kuin lyijykengillä märässä asfaltissa. Hyppimisen ohjaaminen on painajaismaista vaikkapa Hall of Seasonsin Breath of Hadesissa. Kesken hypyn ei missään nimessä voi tehdä pientä hienosäätävää ohjausta kuten aiemmin..jos sitä yrittää niin yleensä Lara lentää taatusti pari metriä ohi kohteesta tai luiskahtaa reunalta jotenkin maagisesti.

Tähtäys on huono monelta kantilta. Korkeissa paikoissa on parasta olla täysin liikkumatta ja paikallaan samalla kun ampuu sillä muuten Lara hyppii omiaan ja lentää reunan ylitse surullisen helposti. Valitettavasti ennen niin tutuksi tullut vastatulen väistely on siten mahdotonta. No, eipä sillä että se vaarantaisi etenemisen, vihollisia ei juuri koskaan tule vastaan ja kaikenmaailman troppeja löytyy kymmenkertainen määrä jokaista kohden.
Tähtäys on huono myös siksi että sillä ei voi hoidella kuin yhden vihollisen kerrallaan. Jos AoD:n tähtäyksellä ja kontrolleilla yrittäisi vaikkapa raidata TR3:n Crash Sitea niin menisi aika mahdottomaksi. AoD:ssa ei joukkoryntäyksiä siksi tulekaan ja jokaisen vastaantulijan saa hyvin pistettyä lakoon ilman vastaväitteitä. Se on tietenkin hyvin mielenkiintoista ja haastavaa..

Lisäksi kohteen kuoltua Lara jatkaa saman kohteen tähtäämistä vaikka seuraavakin olisi ehkä tiedossa ja näyttää hassulta jos ruumiin päälle kävelee osoittelemaan. Tulee hauskoja piruetteja. Ainoa vain että sillä aikaa seuraava vastustaja laukoo jo Laran hengiltä.

Hmm..kun vertaa kahta edellistä kappaletta keskenään niin ne näyttävät olevan vähän ristiriidassa keskenään. No, väliäkö tuolla. Joka tapauksessa ohjattavuus on hirveää.

En pidä myöskään siitä että Kurtisilla joutuu seikkailemaan. Mistä lähtien Tomb Raiderissa on ollut joku muu kuin Lara? AoD:sta tietenkin..*sigh* Ketä kiinnostaa Kurtis? Ihan hyvä heppu mutta yksikin kenttä ilman Laraa ei vain tunnu Tomb Raiderilta. Sitä paitsi Kurtisin hernepyssystä ja liikkumisesta voidaan olla montaa mieltä. Lame.

Vielä Larasta. Voimien upgradettaminen on aivan uskomattoman huono juttu!*kärsii* Kaikkein kamalinta on kuulla Laran suusta: "I´m not strong enough!" tai "I think I´m strong enough to turn these valves." Siis onko tämä meidän Lara Croftimme vai joku robotti jota pitää jatkuvasti päivittää? Järkyttävää.

Oliko vielä jotain? Ai niin, bugit. AoD on täynnä niitä. Lisäksi se on keskeneräinen, siinä on alueita joihin ei edes pääse ilman esim. lentopatchia mutta ne vievät silti rutkasti levytilaa. Ja AoD:ssa on todella pitkiä keskusteluja jotka ehkä ensimmäisellä kerralla jaksaa kuunnella mutta koska niitä ei sitten voi millään skipata niin ne on aina kuunneltava uudelleen. Yksikin keskustelu kestää jopa 5 minuuttia..tik tak.

Angel of Darknessista puuttuu oikeastaan kaikki mitä rakastamme Tombeissa. Musiikki on kaunista mutta silti hyvin epä-Tombraidermaista. Taustalla soi jonkinlainen sävellys jatkuvasti toisin kuin aiemmissa. Se on hienoa mutta siihen turtuu ja puutuu. Se muuttuu täysin passiiviseksi. Ennen sai aina kuulla yllätyksenä tai vihjeenä mielenkiintoista, kaunista, jännittävää tai pelästyttävää musiikkia joka oli kerralla lyhyttä mutta sitäkin palvottavampaa! Esimerkiksi Tomb Raiderit 1-3 ovat aivan uskomattoman intensiivisiä juuri sen ansiosta. Musiikki on puoli tunnelmaa.

AoD:n puzzlet ovat säälittävän helppoja. Oikeastaan ei tarvitse ajatella melkein ollenkaan. Ratkaisu löytyy viereiseltä seinältä tai yksinkertaisesti vääntämällä vipua tai vetämällä ketjusta.

AoD:ssa hyvää on se että se todellakin on kaunis katsella. On paljon mahtavia maisemia ja hienoja rakennuksia. Sääli että niissä ei kauaa viivytä yhdessäkään lukuunottamatta Parisian Ghettoa. Suoraviivaisuuden vuoksi yhdellä alueella käväistään vääntämässä vipua ja mennään jo seuraavaan paikkaan eikä takaisin ole menemistä.

Angel of Darkness on siis kauniissa kuoressa mutta sisältä tyhjä. Täytyy vain toivoa ja rukoilla että Tomb Raider Legend olisi lähempänä ensimmäisiä Tombeja.