Lumet luomaan katoilta?

Ei mitään tarvista pudotella. Jos mökki tai talo on rakennettu ohjeiden mukaan niin se katto kestää kyllä yhden talven lumet. Joskus 50 luvulla tehtiin kyllä mökkeröisiä ihan klubaskin kanteen raapustetuilla piirrustuksilla ja ilman lupaa. Niiden kestävyydestä en tiedä, mutta kyllähän ne sen ajan ukot ymmärsi myös kestävän rakenteen päälle.
Minullehan tuo kattojen kestämättömyyden pelko oli hyvä juttu. Sain siitä lumien pudottelusta lisätienestiä. Olis tietysti voinut olla vähän rehellisempi ja sanoa, ettei kannata huolestua, mutta myydäänhän sitä kaikeanlaista muutakin palvelu ja rojua, vaikkei todellista tarvista olisikaan. Yksi turhimmista on nämä ok-asukkaille tarkoitetut lumenpudottimet.
Tämä ei sitten koske näitä hehtaarihalleja, nykyisiä navetoita ym. Niissä näyttää olevan eri kriteerit.

Onko montakin mökkiäsi romahtanut, vai miksi teet näin?

Ei todellakaan ole. Jos katon lumi painaa 200 kg/m2 niin mitään lumen luontia ei tarvita.

Niin, tai sitten vain odotamme mökin sortumista.
No, ehkä vain hallit ja ladot voivat sortua.

Katot mitoitetaan 200 kg/m2 lumikuormalle. Lisäksi kantavuutta määritettäessä käytetään varmuuskerrointa 1,4 eli todellinen kuormitus jonka katto kestää on 280 kg/m2.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tai sitten vain odotamme mökin sortumista.
No, ehkä vain hallit ja ladot voivat sortua.

Vain lahot ladot ja hallit sortuu. Ladot, koska ovat lahoja. Suurten jännevälien halleissa taas on ollut montaakin ongelmaa. On mennyt mitoitukset pieleen, kun on suunniteltu monimutkaisia ja mahdollisimman kevyitä rakenteita, on rakennettu suunnitelmien vastaisesti (jäänyt jotain tuentoja pois) tai sitten katto ei kestä "vinokuormaa" eli sitä, että tuuli on kasannut valtaosan lumesta toiselle lappeelle.

Isoissa halleissa on ollut myös "korttitaloefektiä" eli yhden paikan (vaikka kattoristikon liitos) seen naapurit kuormittuvat liikaa -> naps ja näin vuoriot ja sortumat etenevät koko rakennnuksen läpi.

Pienten, ehjien, rakennusten kattoja ei ole sortunut, vaikka osassa näistäkin varmasti on alimitoitusta ohjeisiin verrattuna tai juosten kustua rakentamista.

Anonyymi kirjoitti:

Katot mitoitetaan 200 kg/m2 lumikuormalle. Lisäksi kantavuutta määritettäessä käytetään varmuuskerrointa 1,4 eli todellinen kuormitus jonka katto kestää on 280 kg/m2.

> Katot mitoitetaan 200 kg/m2 lumikuormalle.

No ei mitoiteta kuin tietyllä alueella. Ja aikaisemmin on ollut käytössä matalampia mitoitusarvoja aina 100 kilosta lähtien. Kuulemma Helsingin vanhat kerrostalotkin 120 kg/m² eikä niistäkään ole katot sortuneet.

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/kattolumikuorma.html#1955

Varmuuskertoimia ei saa mitoituksessa huomioida. Nämä kertoimethan on siltä varalta, että onkin sattunut vähän oletettua heikompaa puutavaraa, jotain pikku työvihrettä tms.

Anonyymi kirjoitti:

> Katot mitoitetaan 200 kg/m2 lumikuormalle.

No ei mitoiteta kuin tietyllä alueella. Ja aikaisemmin on ollut käytössä matalampia mitoitusarvoja aina 100 kilosta lähtien. Kuulemma Helsingin vanhat kerrostalotkin 120 kg/m² eikä niistäkään ole katot sortuneet.

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/kattolumikuorma.html#1955

Varmuuskertoimia ei saa mitoituksessa huomioida. Nämä kertoimethan on siltä varalta, että onkin sattunut vähän oletettua heikompaa puutavaraa, jotain pikku työvihrettä tms.

Lue lisää

Mitoitus esim. 200 kg/m2 on se kuorma jonka rakenne lasketaan kestävän. Rakenteet tehdään varmuuskertoimen verran vankemmiksi. Toisin sanoen kestää sen 40 % suurempaa kuormaa. Hissin korin kannatusköydet kestävät "vähän" enemmän kuormaa kuin korin sisäseinällä olevan kilomäärän.

leikaamassapa hyvinkin

Persuöyhöllä ei järki päätä pakota. Ilmastonmuutoksen olennaisin ominaisuus on ilmastonmuutos. Erilaiset ääri-ilmiöt, kuten myrskyt lisääntyvät. Ovat lisääntyneet. Myös lämpötiloissa (sekä minimi että maksimi), sademäärissä yms. on 30 viime vuoden aikana tyhty uusia ennätyksiä tai ainakin toistuvasti sivuttu vanhoja. Vaikka periaatteessa näiden kelien pitäisi olla sellaisia "kerran elämässä" eli esiintyy muutaman kerran 100 vuodessa.

Kun tulee lumeton talvi, persuyöhöt ovat hiljaa kuin kusi sukassa. Kyseessä on poikkeus, jolla ei ole merkitystä. Eikä toisella eikä kolmanellakaan ennätyksellisen lämpimällä talvella. Vaan kun tulee lunta persuöyhöt öyhöttää. Kun ei muuta osaa.

Joe persuöyhö ei olisi pilannut aivojaan viinalla marinoimalla. hänkin olisi huomannut, miten talven alku on siirtynyt. Aikeisemmi pakkasia oli jo joulukuun alkupuolella, mutta nyt on talven alku saattanut lipsua pitkälle tammikuuhun. Nykyinen talvi on aika poikkeus 2000 luvun mittapuulla, tavallaan hetkellinen paluu monen vuosikymmenen takaiseen menoon.