Alvar Aallon syntymäpäivänä suositellaan yleistä liputusta suomalaisen arkkitektuurin, muotoilun päivänä ja Alvar ja Aino Aallon kunniaksi, 3 päivä helmikuuta.
Hienoa että Aino pääsee myös mukaan päivän sankariksi.
https://www.voice.fi/ilmiot/a-212920
Hienoa että Aino pääsee myös mukaan päivän sankariksi.
https://www.voice.fi/ilmiot/a-212920
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hyvä Ploma. Edustat palstalla kulttuuria
Siksi esitän kysymyksen
Suomen tunnetuin arkkitehtoninen rakennus on niin suosittu
että ulkomaiset turistit tukkivat bussimatkoillaan kadut ja aiheuttavat liikennekaaoksen alueella
Mikä rakennus?
Ja sitten se oikea kysymys
Et tiedä rakennuksen arkkitehtia
Kysymys: mikset tiedä?
Sen verran, AAalto ei sovi oikein
Ei päässyt arkkitehtuurin professoriksi koskaan
vaikka yliopiston nimi tänään on Aalto-yliopisto, paha moka, nimenäkin, takaisin ammattikouluksi palautettu Teknillinen korkeakoulu
Temppeliaukion kirkko?
muusta ohimennen
Isabel Allende on haastateltavana juuri nyt BBC:ssä ensin puhutaan viruksesta
mistä muuten
(IA on täyttäyt seinät täyteen kirjojaan jotta mainos näkyy varmasti)
Seuraan Isabel Allendea Facebookissa; hän markkinoi juuri nyt uutta kirjaansa "Violeta" joka on seuraavana lyhyellä listallani. Allendella ja minulla on yksi asia joka yhdistää meitä: kummankaan sukulaiset eivät enää puhu kanssamme.
Carl Ludvig Engel syntyjään Saksalainen suunitteli Helsingin keskustan mutta myös muualle Suomeen mm. virastorakennukset.
Alvar Aallon arkkitektuuri on aivan omaa luokkaansa.
Lapsuudessa olen asunut Alvarin suunnittelemalla asuntoalueella,
minut on aikoinaan vihitty kirkossa,
jonka hän nuoruudessaan suunnitteli.
Lisäksi käyn joskus tuossa naapurissa kahvilla,
joka on yksi kuuluisimmista Alvar Aallon kunnantaloista.
Juon maitoni Aino Aaallon suunnittelemasta juomalasista jne
Vaikka kulttuuria arvostankin,
en jaksa rämpiä lumihankeen lippua laittamaan.
Minä olen käynyt pääkaupuingissa tasan tarkkaan kolme kertaa, jos ei lasketa matkaan liittyvää lentokenttä- tai satamaterminaalia.
Ainoa paikka minkä muistan taisi olla Sibeliusmonumentti, joka oli turistille sellainen "must", kauppatori ja esplanaadi ja pikkuruinen Pauligin kahvila missä join hyvät kahvit laivalta lähdettyämme. Joskus kahdeksankymmentäluvulla.
Suunniteilla on (jos saan matkaseuraa) pieni tutustumiskierros johon sisällyttäisin uuden kaupunginkirjaston ja Suomenlinnan. Voisi vilkaista maineikaista arkkitehtuuriakin jota olen ihaillut lähinnä vain kuvissa ja filmeissä.
Aallon suuria mokia ovat Teknillisen korkeakoulun päärakennus (luentosalit puuttuivat, valmistuksen jälkeen oli rakennetava lisää että voidaan opiskellakin) ja Enson pääkonttori tietenkin ja marmorin käyttö Suomessa
ja kopiona tasa-kattoiset talot jotka vuotavat
Huonekalut ovat kalliita ja niissä on suunnitteluvirheitä
Ploma koska olet turkulainen melkein niin Turunsa Sanomien tylsä talo 30-luvulta Kauppiaskadulla
on Aallon jne. paljon tekevälle sattuu kaikenlaista
Turun arkkitehtuuri ei jättänyt minuun minkäänlaista pysyvää mielikuvaa, paitsi Turun linna ja tuomiokirkko, kauppatorilta nousin ratikkaan yliopistolle. Historiafriikkinä vanhat rakennukset kiinnostavat. Auran rantaa oli mukava kävellä ja katsella veneitä...
keskellä kaupunkia vaikkei siltä näytä (Turku ja Rooma on rakennettu kalliolle kukkulalle) näkyy yliopistosta kävellessä Hämeenkatua
Johann Ludwig Engel
https://www.ts.fi/uutiset/155302
Vartiovuori. Kaunis, tyylipuhdas rakennus.
Asuin Turussa nuorena, parikymppisenä. Siinä iässä katsellaan muita juttuja, vähemmän arkkitehtuuria.
Eikö hassua, valmistuvasta Tanssitalossa ei ole kaikilta osin riittäviä harjoitustiloja?
Beng
Juuri tänään ajattelin, että liputuspäiviä on ihan liikaa. Sietäisi lopettaa suurin osa. Liputukselta menee pohja pois, eikä sitä enää kukaan huomaakkaan, kun jatkuvasti liputetaan jostakin.
Suomessa pääsi tulemaan tilanne, että toukokuussa joka päivä on liputuspäivä ja lipunkantajilla valtion virastoissa
reksi vaksis ja vaksi reksis
menee vakseiltä selkä kipeäksi ja heille on annettava biletti lippulomaan
En omista lippu tankioa enkä lippua. Kerrostalo jossa useampi Hekan vuokra talo itä-Helsinki piha piirissä ei ole edes lippu tankoa. Miksi Heka -itä?
Aion nostaa suomalaiselle arkkitehtuurille ja muotoilulle, lipputangon luo riittää pieni lapiolla luotu kinttupolku. Suomalaista muotoilua olevat laadukkaat, arjen kauniit käyttöesineet, kuin myös kokonaiset toimivat ja tyylikkäät, ympäristöön sopivat, aikaa kestävät asuinalueet, julkiset rakennukset ja yksityiskodit, kampukset ja tehdasalueet ansaitsevat liputuksen.
Olen lukemassa loppumetreillä Jari Järvelän "leikittelevää ja provosoivaa" Aino Aallosta kertovaa elämäkertaromaania, nimeltä Aino A. "Kirjailijan vapaudella" Alvaria melkein mollataan, esitetään mies turhamaisena ja itsekkäänä , kerrotaan Alvarin huikentelusta talouden ja naisten suhteen, Ainolle jäi lasten ja raha-asioiden hoito. Aino työskenteli miehensä arkkitehtitoimistossa ja hänellä oli valtavasti luovuutta, mutta myös määrätietoisuutta saada projektit loppuun ja hoitaa käytännön asiat. Monet suunnittelutyöt tehtiin yhdessä, mutta mies signeerasi ne omiin nimiinsä. Kirjassa käsitellään paljon myös naisarkkitehtien asemaa, ensin korkeakoulussa harvalukuisina kummajaisina, joilta odotettiin vain pientä koristeellista näpertämistä. Aino ystävystyi uranuurtaja Wivi Lönniin ja kävi paljon keskusteluja naisen asemasta arkkitehtuurissa. Aino halusi pariskunnan ensimmäiseen itselleen suunnittelemaan Munkkiniemen taloon toimiston, koska hän halusi yhdistää äitiyden uraan, sai olla lapsiaan lähellä.
Moni tuntee Aino Aallon Iittalan lasikäyttöesineistä, mutta rakennusten lisäksi hän oli myös monien Artekin kalssikkohuonekalujen suunnittelija, esimerkiksi 3-jalkainen jakkara ja Paimion parantolan epämukavat tuolit, joiden synnystä kirjassa hauskasti kerrotaan. Kirjassa kerrotaan myös Ainon ideoita ulko-ja sisätilojen saumattomaan yhdistymiseen ja talon asettumiseen ympäristöönsä. Kirja on mielenkiintoinen yhdistelmä faktaa ja fiktiota, saa ehkä kiihkeimmät Alvar Aalto -fanit tuohtumaan.
Aino kuoli melko nuorena syöpään. Sittenhän arkkitehti toinen vaimo Elissa Aalto jatkoi Alvarin kumppanina.
Aallon luomuksista harmonisena kokonaisuutena on jäänyt erityisesti mieleen Villa Kokkonen , säveltäjä Joonas Kokkosen kotina toiminut talo Tuusulanjärven rannalla, jota vuokrattiin juhlatilaksi. Silloinen isäntäväki oli muusikkopari, ja he esiintyivät säveltäjän lyijyliukuovin muusta sunnosta äänieristetyssä suuressa työhuoneessa siskoni synttäreillä.
Mutta noinhan on menetelty monien naistaiteilijoiden osalta.
Vasta viime vuosikymmenenä naiset on tuotu esille, paikoilleen.
Jo nuorina monet nimitaiteilijat väheksyvät heitä. Apurahat?
Beng
"Anonyymi"
Tarkennatko kenen rahat.
H.
A. Aallon suunnittelemia rakennuksia jäi myös pakkoluovutettuun Viipuriin, kuten Viipurin kirjasto Torkkelin puistossa.
Rakennus pääsi vuotavan katon, ja huliganismin myötä kurjaan kuntoon, mutta Tarja Halosen vinkistä, Putinin määräyksestä rakennus korjattiin.
Kuvien perusteella näyttäisi onnistuneen, ja erikoinen sisäkatto on mielenkiintoinen.
Netistä löytyy kuvia ja tietoja.
Kuva hyvin halosen neuvontaa putinille salamurhia ja miehityksiä
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/presidentti-tarja-halonen-vladimir-putinista-olemme-ystavia/ Yksityiskohtiin menemättä Halonen antaa ymmärtää, että Putin on hänen neuvojaan kansainvälisissä aiheissa paitsi kuunnellut myös noudattanut.
Ovathan ne hyvän näköisiä,mutta täysiä susia Suomen olosuhteisiin.
Ai mitkä ?
Esim. Aallon omaan käyttöönsä suunnittelema vene ei oikein ollut ns. onnistunut...