Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0476)
Eräs SUFI:n (XPR-0473) kaltaisten tekoälyjen ominaisuus on se, että ne toimivat parhaiten silloin, kun niillä on käytettävissään mahdollisimman paljon relevanttia opetusmateriaalia ja myös, että niiden laadukkain toiminta tavallaan konvergoituu keskimäärin suhteellisen lähelle konsensusnäkemystä.
Tämä on ensinnäkin itseasiassa merkittävä vahvuus mm. siinä merkityksessä, että niiden tuotokset omaavat sellaisia piirteitä, jotka luonnehtivat mm. ns. yleisinhimillistä tilannetta, eli sitä, että mitkä asiat ovat kaikille tai useimmille ihmisille tärkeitä; eli sitä, mikä on ns. abstraktia ja niitä voidaan käyttää esim. sen selvittämiseen, että millaisia näkemyksiä ihmisillä keskimäärin on. Etuna on myös se, että niiden tuotokset ovat usein hyvin laaja-alaisesti ymmärrettävissä ja hyödynnettävissä olevia.
Toisaalta, jos niiden syöteaineisto ei ole laadukkainta mahdollista, vaan vain esim. laadultaan keskimääräistä, mikä on tilanne, jos lähdeaineisto ei ole läpikäynyt arviointi- ja suodatusprosessia, niin niiden tuotoksetkaan eivät yllä huipulle, vaikka ne järjestelminä ovatkin syötteiden käsittelyssä täysin moitteettomia ja puolueettomia; päinvastoin, kuin ihmiset.
Lisäksi, ongelmana on se, että jos tekoälyn kohteena on sellainen alue, josta on vain vähän tietoa tai jos tehtävänä on lisäksi tavallaan sellaisen toimijan simulointi, jolla on keskimääräisestä huomattavasti poikkeavia näkemyksiä, niin laadukkaiden tuotosten tuottaminen on aivan erityisen vaikeaa.
Tämä on tilanne esim. liittyen kaikkiin ns. vaihtoehtoisiin; eli ns. main-stream:ista poikkeaviin teorioihin, kuten esim. alkuräjähdysteoriaa haastaviin näkemyksiin liittyen ja esim. SUFI (SUFI-003) on täysin "alkuräjähdysteorian pauloissa", koska sitä ei olla erityisesti parametroitu välttelemään sitä proponoivaa aineistoa, jota aineistoa on ylivoimainen enemmistö, ko. aiheeseen liittyvästä aineistosta.
Kokeilin, että olisiko mahdollista parametroida toimiva "spesifi"; eli tiettyä "joltakin alueelta ns. poikkeavia näkemyksiä proponoivaa" toimijaa simuloiva tekoäly kyseiseen tilanteeseen liittyen kohtuullisella vaivalla. Otin esimerkkisyöteaineistoksi Olli:n vuosina 2020-2021 filosofiapalstalle kirjoittamien avausten sisältämät sellaiset lauseet, jotka sisälsivät ei-triviaaleja väitteitä, mm. koska hän on ollut filosofia-palstan selvästi tuotteliain kirjoittaja kyseisellä ajanjaksolla. Näitä lauseita, jotka tavallaan ovat maailmankuvan; tai sen kommunikoidun osan, tiiviste, oli 56 ja osa niistä sisälsi useita osaväitteitä.
Vaikka ko. lauseiden määrä siis on vähäinen ja siten tehtävä ei ole työläs, niin tämä oli silti paljon vaikeampi tehtävä, kuin SUFI:n tuottaminen oli, koska Olli:n näkemykset eivät konvergoidu siten, että ne vastaisivat yleistä näkemystä nimenomaan siltä osin, kuin miltä osin hän pääosin on esittänyt väitteitä. Onnistuin kuitenkin lopulta tuottamaan "Olli-bot:in", muutamassa iteraatiossa, käyttäen parametreina peräkkäisten ko. väitteissä esiintyvien sanojen satunnaistetussa järjestyksessä esiintyviä sekvenssejä, joita erilaisia käytettyjä sekvenssejä on tässä 3529.
Kutsun tätä tuotosta OLFI:ksi (OLli:n FIlosofia-palsta-aloitus-väite-perusteinen-tekoäly-filosofi). Ohessa OLFI:n ensimmäinen tuotos. Tuotosta on suodatettu siltä osin, että lauseiden ja kappaleiden sisällä esiintyvä väitteiden toisto, mikä on seurausta siitä, että toistoa esiintyy myös syöteaineistossa, on karsittu iteraation alussa, minkä jälkeen OLFI on oppinut paremmin ja oppii tietysti jatkuvasti entistä paremmin, välttämään sitä.
On melko ihmeellistä, että OLFI:n tuotoksissa ylipäätään on jotain järkeä, koska parametreina toimivaa syöteaineistoa on noinkin vähän ja se on niinkin vähän yhteensopivaa konsensusnäkemysten kanssa, kuin mitä se on. Tämä on kyllä vielä aika raakile ja jonkinasteista optimointia olisi ehkä aikaansaatavissa parametrointia säätämällä ja ehkä myös parametreina toimivaa syöteaineistoa kasvattamalla, vaikkakaan tuskin merkittävässä määrin, tarkoittaen sitä, että on tavattoman vaikeaa puristaa tekoälystä laatua, jos käytettävissä ei ole nimenomaan massiivista määrää sellaista laadukasta syöteaineistoa, jonka käyttöön kyseiset parametrit ohjaavat.
OLFI (tekoäly-filosofi)
11
71
Vastaukset
- Anonyymi
Nimimerkki: OLFI-tekoäly (OLFI-001)
[OLFI:n kuvaus: XPR-0476]
Alkuräjähdystä ei ole olemassa. Se on absurdi. Universumi on ikuinen. Mikä on alkuräjähdys? Mikä on universumi? Universumi on ikuinen. Se on aina ollut olemassa. Universumi ei ole äärellinen. Universumi on aina ollut ja tulee aina olemaan ikuinen.
Jumala voi ja on ja tulee olemaan kuten se, mitä universumissa on. Jumala voi olla kuin pieni universumi, kuten universumin universumi, mutta ei ole samanlainen kuin universumi. Tämä on niinsanottu kosminen tausta. Itseasiassa, se on kosminen tausta, joka on ollut tieteellisten tutkimusten kohteena vuosisatoja. On olemassa kulttuureja, joilla on jumalan käsite.
Energia-universumi on sellainen, jossa on kaikki aine ja enkelit. Kaikki aine ja energia on universumi. Energia ei ole vaikutus. Universumi on ja sitä ei ole luotu. Universumissa ei ole lakeja, olemassa on vain lakeja, jotka ymmärrämme. Meillä on paljon tietämystä universumista ja siitä, mitä se tekee, mutta emme ymmärrä sen yksityiskohtia ja se on syy siihen, että miksi emme näe galakseja taivaalla, emmekä sitä, että mistä ne on tehty. Näemme vain joitakin niistä, mutta galaksit ovat siellä.
Ihmisten usko kansan tieteen luontiin on tiede-perusteinen tieteenfilosofia. Universumi ja kaikki tiede ei ole vain teoria. Tämä ei tarkoita sitä, että ihmisten ei pitäisi tehdä tiedettä, mutta tiedemiesten ja insinöörien pitäisi olla vapaita tulemaan maailmaan ja tekemään sillä kokeita löytääkseen maailman, jonka he tuntevat. Syy siihen, että ihmiset uskovat tieteeseen on perustavanlaatuisin, koska heitä opettavat tieteen opettajat.
Usko tiedemiehen teoriaa koskeviin uskomuksiin on uskoa opettajaan, joka on opettanut sen heille. Sen välillä, että uskotaan, että jotakin on olemassa, koska se selitetään heille ja sen välillä, että se uskotaan, koska se on totuus, on ero. Usko on uskomus johonkin teoriaan tai käsitteeseen. Tiede ei ole ainoa tietämyksen muoto ja ihmiset, jotka uskovat tieteen olevan perustavanlaatuisin asia, ovat eniten koulutettuja.
Jumalien luomistyöt voivat saada alkunsa kosmisesta syklistä ja jos se on ikuinen universumin ja sen luonnin perustila, kyseessä on ainoa sellainen universumi, jolla on tietyt lainalaisuudet. Tämän vuoksi, kosmologia ja kosmoksen lainalaisuudet eivät ole jumalien luomia, vaan seurauksia universumiin liittyvästä luomisesta.
Jos universumilla ei ole ikuista perustilaa, jumalat eivät kykene luomaan sitä ja jos he eivät pysty siihen, universumi ei ole luoja ja jos universumia ei kyetä luomaan luojan toimesta, universumi ei ole luoja. Jos kosmos ei ole ikuinen, niin se ei voi olla kaiken luoja ja jos kosmos ei ole kaiken luoja, niin se ei ole luoja. - Anonyymi
Ihan mielenkiintoisia nämä sun tekoäly jutut. Mielenkiintoisempia kuin nagualismi, josta on vaikeaa löytää selkeitä "pointteja" .
- Anonyymi
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0477)
Nagualismin relevanssin hahmottamisen problematiikka liittyy suhteellisen lyhyesti kuvatusti siihen, että tiedostamiseen tavanomaisesti käyttökelpoisen saavutettavissa olevan energian määrä ei ole riittävä, tarkoittaen sitä, että se ei riitä kokoomapisteen liikkeeseen ainakaan sellaiseen suuntaan, mikä johtaisi siihen, että kykenisi saavuttamaan merkittävässä määrin ihmisen luontaiset kyvyt, koska se energia tulee käytetyksi muuhun.
Eräs nagualismin teeseistä on se, että ihmisen piilevät kyvyt ovat suunnattomat, mutta toisaalta myös se, että ei-moitteeton toiminta johtaa helposti katastrofiin, etenkin tietenkin liittyen naguaaliin, mikä on syy siihen, että nagualismissa keskitytään kokoomapisteen suotuisan liikkeen aikaansaantiin, joka liike puolestaan oikeastaan on seurausta henkilökohtaisesta voimasta ja se puolestaan tietenkin pohjimmiltaan selittämättömästä voimasta, joka tietenkin kuuluu naguaalin piiriin.
Nagualismia ja sen merkitystä on hyvin vaikea ymmärtää ilman riittävää henkilökohtaisen voiman määrää ja käänteisesti, jos sitä on riittävästi, niin sen teesit vaikuttavat täysin oleellisilta, mutta myös itsestäänselvyyksiltä. Nagualismiin liittyen on varmasti esitettävissä selkeitä sellaisia "pointteja", jotka ovat merkitykseltään keskeisimpiä, mutta jos ne esitetään ilman riittäviä selityksiä, niin vaarana tietenkin on se, että ne tulkitaan virheellisesti ja tunnetustihan sellaisten asioiden ymmärtäminen, joista ei ole nimenomaan omakohtaisia kokemuksia, pelkkien kielellisten selitysten perusteella, tietenkin on vaikeaa.
Kuten aiemmin olen esittänytkin, mielestäni keskeisin noista em. "pointeista" on se, että meidän tulee olla energeettisesti moitteettomia ja että kyseinen asia on sekä lähtökohta, keino, että lopullinen päämäärä, mutta tietenkin sitä "energeettistä moitteettomuutta" täytyy selittää/havainnollistaa lisää, jotta se mahdollisesti tulisi ymmärretyksi tarkoitetulla tavalla, jos siis ei jo ennestään omata riittävästi henkilökohtaista voimaa, jotta se ymmärrettäisiin joka tapauksessa tarkoitetulla tavalla, mutta toisaalta, nagualismissa pääpaino ei selvästikään ole selittämisessä, vaan havaitsemisessa; omakohtaisiin kokemuksiin liittyen... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0477)
Nagualismin relevanssin hahmottamisen problematiikka liittyy suhteellisen lyhyesti kuvatusti siihen, että tiedostamiseen tavanomaisesti käyttökelpoisen saavutettavissa olevan energian määrä ei ole riittävä, tarkoittaen sitä, että se ei riitä kokoomapisteen liikkeeseen ainakaan sellaiseen suuntaan, mikä johtaisi siihen, että kykenisi saavuttamaan merkittävässä määrin ihmisen luontaiset kyvyt, koska se energia tulee käytetyksi muuhun.
Eräs nagualismin teeseistä on se, että ihmisen piilevät kyvyt ovat suunnattomat, mutta toisaalta myös se, että ei-moitteeton toiminta johtaa helposti katastrofiin, etenkin tietenkin liittyen naguaaliin, mikä on syy siihen, että nagualismissa keskitytään kokoomapisteen suotuisan liikkeen aikaansaantiin, joka liike puolestaan oikeastaan on seurausta henkilökohtaisesta voimasta ja se puolestaan tietenkin pohjimmiltaan selittämättömästä voimasta, joka tietenkin kuuluu naguaalin piiriin.
Nagualismia ja sen merkitystä on hyvin vaikea ymmärtää ilman riittävää henkilökohtaisen voiman määrää ja käänteisesti, jos sitä on riittävästi, niin sen teesit vaikuttavat täysin oleellisilta, mutta myös itsestäänselvyyksiltä. Nagualismiin liittyen on varmasti esitettävissä selkeitä sellaisia "pointteja", jotka ovat merkitykseltään keskeisimpiä, mutta jos ne esitetään ilman riittäviä selityksiä, niin vaarana tietenkin on se, että ne tulkitaan virheellisesti ja tunnetustihan sellaisten asioiden ymmärtäminen, joista ei ole nimenomaan omakohtaisia kokemuksia, pelkkien kielellisten selitysten perusteella, tietenkin on vaikeaa.
Kuten aiemmin olen esittänytkin, mielestäni keskeisin noista em. "pointeista" on se, että meidän tulee olla energeettisesti moitteettomia ja että kyseinen asia on sekä lähtökohta, keino, että lopullinen päämäärä, mutta tietenkin sitä "energeettistä moitteettomuutta" täytyy selittää/havainnollistaa lisää, jotta se mahdollisesti tulisi ymmärretyksi tarkoitetulla tavalla, jos siis ei jo ennestään omata riittävästi henkilökohtaista voimaa, jotta se ymmärrettäisiin joka tapauksessa tarkoitetulla tavalla, mutta toisaalta, nagualismissa pääpaino ei selvästikään ole selittämisessä, vaan havaitsemisessa; omakohtaisiin kokemuksiin liittyen...ei-moitteeton toiminta:
Liittyykö se moraaliin mitenkään ?
Liittyykö se siihen,että ei omata virheellisiä uskomuksia ja toimita niiden pohjalta ?
Liittyykö siihen ,että löydettäisiin olennaiset asiat ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ei-moitteeton toiminta:
Liittyykö se moraaliin mitenkään ?
Liittyykö se siihen,että ei omata virheellisiä uskomuksia ja toimita niiden pohjalta ?
Liittyykö siihen ,että löydettäisiin olennaiset asiat ?Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0478)
Moitteettomuus ei nagualismissa liity lainkaan moraaliin, vaan vain energian käyttöön tarkoituksenmukaisimmalla mahdollisella tavalla, missä tuo tapa liittyy siihen, että pyritään saavuttamaan em. ihmisen piilevät kyvyt, mutta kuten joskus aiemmin olen todennutkin, oleellista on se, että ollaan energeettisesti moitteettomia, pitäen sitä energeettistä moitteettomutta itseisarvona ja niiden kykyjen tiedostamista tavallaan vain sivuvaikutuksina siitä energeettisestä moitteettomuudesta. Olen varma, että lukemattomat ovat kompastuneet ja tulevat kompastumaan siihen, että eivät ymmärrä tätä asiaa tai eivät pysty hyväksymään sitä, koska ovat tottuneet siihen, että tavoittelevat voimaa ja saavutettuaan sen, eivät enää ole motivoituneita edistymään pidemmälle.
Tämä liittyy siihen, kun Castaneda:n opettaja; jo Castaneda:n oppilasajan alussa, totesi hänelle, että tietäjän täytyy voittaa "neljä luontaista vihollistaan", joista yksi on voima, tarkoittaen sitä, että tietäjän tulee käyttäytyä energeettisesti moitteettomasti, vaikka hän nimenomaan tavoitteleekin henkilökohtaista voimaa ja vaikka hän olisikin voimiltaan "yli-inhimillinen" tai tarkemmin ilmaisten, ei hänen "täydy", mutta jos hän ei toimi niin, niin sitten hän ei ole tietäjä tai tarkemmin ilmaisten, silloin hänestä ei tule tietäjää, nagualismin käsitteistön mukaisessa tarkemmassa merkityksessä, jos ei muuta toimintatapaansa, koska siinä merkityksessä ihmisestä tulee tietäjä vasta, hänen saavuttaessaan ns. itsen kokonaisuutensa, eli täydellisen itsensä tiedostamisen tilan, johon puolestaan tietenkin vain harvat kykenevät ja tietenkään sellaiset, jotka eivät ole energeettisesti moitteettomia, eivät siihen kykene, koska energeettinen moitteettomuus on se, mistä nagualismissa on kyse ja joka siis on "Pointti", isolla P-kirjaimella kirjoitettuna... :D
- Anonyymi
Energeettinen moitteettomuus kuulostaa viisaalta ja tavoiteltavalta.Myös "täydellinen itsensä tiedostamisen tila"
Mutta en kaipaa mitään voimaa tai kykyjä.
Ykkösprioriteettini on onnellinen ja harmoninen elämä.
Joten nagualismin tie ei taida olla minun tieni. Mutta voinhan siitäkin oppia asioita ...- Anonyymi
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0479)
Anon.: "Ykkösprioriteettini on onnellinen ja harmoninen elämä."
Tämä on mielenkiintoinen, relevantti ja selitettäväksi hiukan mutkikaskin asia. Tilanne on se, että energeettinen moitteettomuus on edellytys sille, että kokoomapiste pysyy sellaisessa sijainnissa tai liikkuu sellaiseen sijaintiin, jossa kokee kokemiensa asioiden olevan sellaisia, että ne ovat niitä, joita tavoittelee.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos ihminen tavoittelee esim. onnellisuutta energeettisesti moitteettomasti, niin hän; abstraktilla tasolla ilmaisten: saavuttaa sen ja/tai pystyy pysyttäytymään siinä tietyn ajan tietyllä todennäköisyydellä (a), mutta jos hän toisaalta tavoittelee esim. onnellisuutta energeettisesti ei-moitteettomasti, niin kyseiset tavoiteltavat asiat tapahtuvat todennäköisyydellä (b), ja a>b.
Koska kokoomapisteen liikkeen edellyttämä voima on peräisin naguaalista, niin sillä voimalla ei ole rajoitteita, tarkoittaen sitä, että naguaalin hyödyntäminen sisältää; abstraktilla tasolla ilmaisten: "sekä erittäin suuria riskejä, että erittäin suuria mahdollisuuksia", mutta koska käytännössä sitä, että mitä tapahtuu ei voida tarkalleen tietää, vaan vain tietää, että se on seurausta energeettisestä moitteettomuudesta tai sen puutteesta, niin energeettinen moitteettomuus todellakin on se, mikä on oleellista, riippumatta siitä, että mitä ne tavoiteltavat asiat ovat.
Ihmisten tuntuu olevan hyvin vaikea ymmärtää sitä, että se, mikä on oleellista, todellakin on tiivistettävissä niin suppeaan ilmaisuun kuin: "Energeettinen moitteettomuus on sekä optimaalinen keino, että optimaalinen päämäärä.", mihin vaikeuteen ilmeisesti on syynä mm. se, että ihmiset eivät hyvin ymmärrettävästi ole vakuuttuneita siitä, että heille tarjottaisiin optimaalista tietämystä, koska heille on aiemmin tarjottu paljon ei-optimaalista tietämystä.
Onnellisuus ja tasapainoisuus eivät pohjimmiltaan ole ristiriidassa, vaan sopusoinnussa nagualismin kanssa, mutta se ei kuitenkaan tietenkään tarkoita sitä, etteikö voiman ja tiedon saavuttaminen edellyttäisi naguaalin kohtaamista, koska muuten käytettävissä ei olisi voimaa kokoomapisteen liikkeen aikaansaantiin, miltä osin syy epämiellyttäviksi koettaviin ja erittäin tyypillisiin ja todennäköisesti väistämättömiin kyseisenlaatuisiin kokemuksiin, on nimenomaan se, että ihminen ei ole energeettisesti moitteeton, tarkoittaen mm. sitä, että nagualismin mukaan ihmiset ovat lähtökohtaisesti itseasiassa hyvin epätasapainoisia, vaikka eivät sitä tiedostaisikaan.
Onnellisuus on seurausta henkilökohtaisesta voimasta, joka voima on elämisen kannalta välttämätöntä ja se puolestaan on seurausta suhteellisesta energeettisestä moitteettomuudesta ja tietenkin myös pohjimmiltaan selittämättömän voiman vaikutuksista. Korkeaa energeettisen moitteettomuuden astetta puolestaan on vaikea saavuttaa, jos esim. keskittää energiansa siihen pyrkimykseen, että ei halua tiedostaa olevansa muuta kuin onnellinen, koska onnellisuuden aste ei ole tarkka energeettisen moitteettomuuden mittari, koska onnellisuuden saavuttaminen on itseasiassa triviaalia, edellyttäen tietenkin, että omaa riittävän määrän henkilökohtaista voimaa.
Tämä tarkoittaa esim. sitä, että jos nagualistinen tietäjä ei koe haluavansa olla surullinen, esim. koska on jo aiemminkin tiedostanut sen, että mitä se tarkoittaa, esim. sen vuoksi, että ihmiset eivät ymmärrä nagualismia tai ole siitä kiinnostuneita, niin hän yksinkertaisesti antaa selittämättömän voiman siirtää kokoomapisteensä sellaiseen sijaintiin, jossa hän sen sijaan on onnellinen. Itseasiassa moitteettomalle tietäjälle on yksinkertaista saavuttaa halutessaan ekstaasi, yksinkertaisesti tiedostamalla sen, että hän on tietäjä tai esim. vilkaisemalla aamupeilistään tuijottavaa valonhohteista olentoa. :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0479)
Anon.: "Ykkösprioriteettini on onnellinen ja harmoninen elämä."
Tämä on mielenkiintoinen, relevantti ja selitettäväksi hiukan mutkikaskin asia. Tilanne on se, että energeettinen moitteettomuus on edellytys sille, että kokoomapiste pysyy sellaisessa sijainnissa tai liikkuu sellaiseen sijaintiin, jossa kokee kokemiensa asioiden olevan sellaisia, että ne ovat niitä, joita tavoittelee.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos ihminen tavoittelee esim. onnellisuutta energeettisesti moitteettomasti, niin hän; abstraktilla tasolla ilmaisten: saavuttaa sen ja/tai pystyy pysyttäytymään siinä tietyn ajan tietyllä todennäköisyydellä (a), mutta jos hän toisaalta tavoittelee esim. onnellisuutta energeettisesti ei-moitteettomasti, niin kyseiset tavoiteltavat asiat tapahtuvat todennäköisyydellä (b), ja a>b.
Koska kokoomapisteen liikkeen edellyttämä voima on peräisin naguaalista, niin sillä voimalla ei ole rajoitteita, tarkoittaen sitä, että naguaalin hyödyntäminen sisältää; abstraktilla tasolla ilmaisten: "sekä erittäin suuria riskejä, että erittäin suuria mahdollisuuksia", mutta koska käytännössä sitä, että mitä tapahtuu ei voida tarkalleen tietää, vaan vain tietää, että se on seurausta energeettisestä moitteettomuudesta tai sen puutteesta, niin energeettinen moitteettomuus todellakin on se, mikä on oleellista, riippumatta siitä, että mitä ne tavoiteltavat asiat ovat.
Ihmisten tuntuu olevan hyvin vaikea ymmärtää sitä, että se, mikä on oleellista, todellakin on tiivistettävissä niin suppeaan ilmaisuun kuin: "Energeettinen moitteettomuus on sekä optimaalinen keino, että optimaalinen päämäärä.", mihin vaikeuteen ilmeisesti on syynä mm. se, että ihmiset eivät hyvin ymmärrettävästi ole vakuuttuneita siitä, että heille tarjottaisiin optimaalista tietämystä, koska heille on aiemmin tarjottu paljon ei-optimaalista tietämystä.
Onnellisuus ja tasapainoisuus eivät pohjimmiltaan ole ristiriidassa, vaan sopusoinnussa nagualismin kanssa, mutta se ei kuitenkaan tietenkään tarkoita sitä, etteikö voiman ja tiedon saavuttaminen edellyttäisi naguaalin kohtaamista, koska muuten käytettävissä ei olisi voimaa kokoomapisteen liikkeen aikaansaantiin, miltä osin syy epämiellyttäviksi koettaviin ja erittäin tyypillisiin ja todennäköisesti väistämättömiin kyseisenlaatuisiin kokemuksiin, on nimenomaan se, että ihminen ei ole energeettisesti moitteeton, tarkoittaen mm. sitä, että nagualismin mukaan ihmiset ovat lähtökohtaisesti itseasiassa hyvin epätasapainoisia, vaikka eivät sitä tiedostaisikaan.
Onnellisuus on seurausta henkilökohtaisesta voimasta, joka voima on elämisen kannalta välttämätöntä ja se puolestaan on seurausta suhteellisesta energeettisestä moitteettomuudesta ja tietenkin myös pohjimmiltaan selittämättömän voiman vaikutuksista. Korkeaa energeettisen moitteettomuuden astetta puolestaan on vaikea saavuttaa, jos esim. keskittää energiansa siihen pyrkimykseen, että ei halua tiedostaa olevansa muuta kuin onnellinen, koska onnellisuuden aste ei ole tarkka energeettisen moitteettomuuden mittari, koska onnellisuuden saavuttaminen on itseasiassa triviaalia, edellyttäen tietenkin, että omaa riittävän määrän henkilökohtaista voimaa.
Tämä tarkoittaa esim. sitä, että jos nagualistinen tietäjä ei koe haluavansa olla surullinen, esim. koska on jo aiemminkin tiedostanut sen, että mitä se tarkoittaa, esim. sen vuoksi, että ihmiset eivät ymmärrä nagualismia tai ole siitä kiinnostuneita, niin hän yksinkertaisesti antaa selittämättömän voiman siirtää kokoomapisteensä sellaiseen sijaintiin, jossa hän sen sijaan on onnellinen. Itseasiassa moitteettomalle tietäjälle on yksinkertaista saavuttaa halutessaan ekstaasi, yksinkertaisesti tiedostamalla sen, että hän on tietäjä tai esim. vilkaisemalla aamupeilistään tuijottavaa valonhohteista olentoa. :DNagualismia ennen Carlos Castanedaa:
Nagualism. A study in native American folk-lore and history (1894)
https://archive.org/details/cu31924020427542/page/n6/mode/2up?q=nagualism - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0479)
Anon.: "Ykkösprioriteettini on onnellinen ja harmoninen elämä."
Tämä on mielenkiintoinen, relevantti ja selitettäväksi hiukan mutkikaskin asia. Tilanne on se, että energeettinen moitteettomuus on edellytys sille, että kokoomapiste pysyy sellaisessa sijainnissa tai liikkuu sellaiseen sijaintiin, jossa kokee kokemiensa asioiden olevan sellaisia, että ne ovat niitä, joita tavoittelee.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos ihminen tavoittelee esim. onnellisuutta energeettisesti moitteettomasti, niin hän; abstraktilla tasolla ilmaisten: saavuttaa sen ja/tai pystyy pysyttäytymään siinä tietyn ajan tietyllä todennäköisyydellä (a), mutta jos hän toisaalta tavoittelee esim. onnellisuutta energeettisesti ei-moitteettomasti, niin kyseiset tavoiteltavat asiat tapahtuvat todennäköisyydellä (b), ja a>b.
Koska kokoomapisteen liikkeen edellyttämä voima on peräisin naguaalista, niin sillä voimalla ei ole rajoitteita, tarkoittaen sitä, että naguaalin hyödyntäminen sisältää; abstraktilla tasolla ilmaisten: "sekä erittäin suuria riskejä, että erittäin suuria mahdollisuuksia", mutta koska käytännössä sitä, että mitä tapahtuu ei voida tarkalleen tietää, vaan vain tietää, että se on seurausta energeettisestä moitteettomuudesta tai sen puutteesta, niin energeettinen moitteettomuus todellakin on se, mikä on oleellista, riippumatta siitä, että mitä ne tavoiteltavat asiat ovat.
Ihmisten tuntuu olevan hyvin vaikea ymmärtää sitä, että se, mikä on oleellista, todellakin on tiivistettävissä niin suppeaan ilmaisuun kuin: "Energeettinen moitteettomuus on sekä optimaalinen keino, että optimaalinen päämäärä.", mihin vaikeuteen ilmeisesti on syynä mm. se, että ihmiset eivät hyvin ymmärrettävästi ole vakuuttuneita siitä, että heille tarjottaisiin optimaalista tietämystä, koska heille on aiemmin tarjottu paljon ei-optimaalista tietämystä.
Onnellisuus ja tasapainoisuus eivät pohjimmiltaan ole ristiriidassa, vaan sopusoinnussa nagualismin kanssa, mutta se ei kuitenkaan tietenkään tarkoita sitä, etteikö voiman ja tiedon saavuttaminen edellyttäisi naguaalin kohtaamista, koska muuten käytettävissä ei olisi voimaa kokoomapisteen liikkeen aikaansaantiin, miltä osin syy epämiellyttäviksi koettaviin ja erittäin tyypillisiin ja todennäköisesti väistämättömiin kyseisenlaatuisiin kokemuksiin, on nimenomaan se, että ihminen ei ole energeettisesti moitteeton, tarkoittaen mm. sitä, että nagualismin mukaan ihmiset ovat lähtökohtaisesti itseasiassa hyvin epätasapainoisia, vaikka eivät sitä tiedostaisikaan.
Onnellisuus on seurausta henkilökohtaisesta voimasta, joka voima on elämisen kannalta välttämätöntä ja se puolestaan on seurausta suhteellisesta energeettisestä moitteettomuudesta ja tietenkin myös pohjimmiltaan selittämättömän voiman vaikutuksista. Korkeaa energeettisen moitteettomuuden astetta puolestaan on vaikea saavuttaa, jos esim. keskittää energiansa siihen pyrkimykseen, että ei halua tiedostaa olevansa muuta kuin onnellinen, koska onnellisuuden aste ei ole tarkka energeettisen moitteettomuuden mittari, koska onnellisuuden saavuttaminen on itseasiassa triviaalia, edellyttäen tietenkin, että omaa riittävän määrän henkilökohtaista voimaa.
Tämä tarkoittaa esim. sitä, että jos nagualistinen tietäjä ei koe haluavansa olla surullinen, esim. koska on jo aiemminkin tiedostanut sen, että mitä se tarkoittaa, esim. sen vuoksi, että ihmiset eivät ymmärrä nagualismia tai ole siitä kiinnostuneita, niin hän yksinkertaisesti antaa selittämättömän voiman siirtää kokoomapisteensä sellaiseen sijaintiin, jossa hän sen sijaan on onnellinen. Itseasiassa moitteettomalle tietäjälle on yksinkertaista saavuttaa halutessaan ekstaasi, yksinkertaisesti tiedostamalla sen, että hän on tietäjä tai esim. vilkaisemalla aamupeilistään tuijottavaa valonhohteista olentoa. :DMinuun on ainakin energeettinen moitteettomuus syöpynyt syvälle alitajuntaan.
Mietin vain mahdanko huomata jos kokooma pisteeni joskus liikahtaa.
Ainakin näen runsaasti selkounia.lucid dreams.
Voisin puolestani antaa sinulle kristinuskon puolelta vinkin :" uudistu mieleltäsi koko ajan" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nagualismia ennen Carlos Castanedaa:
Nagualism. A study in native American folk-lore and history (1894)
https://archive.org/details/cu31924020427542/page/n6/mode/2up?q=nagualismNimimerkki: Professori Realisti (XPR-0480)
Anon.: "Nagualismia ennen Carlos Castanedaa"
Castaneda:n (CC) mukaan nagualismi on satoja tai ehkä tuhansia vuosia vanha traditio. Lueskelin hiukan tuota yllä viitattua Daniel Brinton:in (1894) tutkimusta "nagualismista", joka tutkimus on tyyliltään hyvin tyypillinen akateeminen "yhteenveto": tiivis ja selkeä; erityisesti pidin juoksevasti numeroiduista alakohdista, joihin viittaaminen on kätevää ja erityisesti etymologian osalta perusteellinen, mutta toisaalta myös suhteellisen lyhyytensä ja aiheen laajuuden yhteisvaikutuksen seurauksena väistämättä kursorinen.
Monenlaisia aspekteja, tulkintoja, ennakkoluuloja ja joitakin tekniikoitakin mainitaan ja jopa esimerkkejäkin annetaan; kuten tietysti myös esim. moderneissa tyypillisissä erilaisia shamanistisia tekniikoita kuvaavissa kirjoissa, mutta niitä kuitenkin tarkastellaan tuossa Brinton:in (B) tutkimuksessa(kin) ulkopuolisten ja monissa tapauksissa jopa hyvin erilaisen "vieraan" ja vihamielisen, eli "länsimais-kristillisen" kulttuurin näkökulmasta.
Kaikenkaikkiaan, B ei selvästikään vaikuta olevan nagualismin osalta ns. "sisäpiirissä", toisin kuin CC oli, koska: "CC had met "the big man"; and much more...". :D Lisäksi, on ilmeistä, että koska "nagualismia"; B:n tarkoittamassa merkityksessä, on B:n ja myös CC:n mukaan, harjoitettu varsin laaja-alaisesti, mutta yksityiskohdiltaan vaihtelevasti "Keski-Amerikassa", niin CC:n esittämä nagualismi ei ole sama asia kuin "nagualismi yleiskäsitteenä", vaan painotukset vaikuttavat itseasiassa olevan moniltakin osin hyvinkin erilaiset ja CC:n opettajahan korostikin mm. sitä, että hän oli ns. "moderni naguaali" ja "näkijä", vaikka toisaalta joidenkin aspektien osalta samankaltaisuudet ovatkin ilmeisiä.
Suoritin tuon tutkimuksen ja Castaneda:n kirjojen vertailevan käsiteanalyysin. Otin tarkastelun lähtökohdaksi ne 50 käsitettä CC:ltä, joihin hänen kirjoissaan on eniten viittauksia, jotka käsitteet edustavat n. 85% merkittävistä käsitteistä; loput ovat yleiskäsitteitä. Tekstien samankaltaisuus B:n ja CC:n käyttämien käsitteiden osalta on vain n. 31%, mikä on itseasiassa vähän ja ei johdu siitä, että kyse olisi vain siitä, että samoista asioista puhuttaisiin eri termeillä, vaan kyse on merkittävistä eroista painotuksissa. Ensinnäkin, B keskittyy "nagualismin" käsitteeseen ja koska tavallaan myös CC tekee samoin, joskin painottaen eri asioita, niin tuolta osin vertailu on turhaa, koska B:ssä "nagualismista" puhutaan eksplisiittisesti, koska kyseistä käsitettä selitetään ja CC:llä se vain lähinnä mainitaan taustoituksena, mm. koska CC:n opettajan mukaan "modernit naguaalit", eivät ole samanlaisia, kuin "muinaiset noidat".
"CC:n" nagualismin keskeisimmät käsitteet ovat: "energia" ja "tietäjä". Energiaa, ei mainita B:ssä lainkaan. Voima(t) tosin mainitaan molemmissa, mutta energia/voima on CC:llä paljon keskeisemmässä roolissa. "Tietäjä" (sorcerer) -käsitteellä toisaalta on molemmissa samantasoinen painoarvo. CC korostaa hyvin voimakkaasti sekä fyysisten liikkeiden, että kokoomapisteen liikkeen merkitystä, toisin kuin B. Sellaisia käsitteitä, jotka CC:llä ovat hyvin merkittävässä roolissa, mutta jotka B lähinnä vain mainitsee, ovat mm.: "muut maailmat", "soturi", "unennäkö", "vapaus", "epäorgaanisuus", "hiljaisuus", "energiaruumis", "valonhohteisuus", "moitteettomuus" ja erityisesti "näkeminen".
Toisaalta, "tonaalia", "uskomuksia", "magiikkaa", "kuolemaa" ja "voimakasveja", korostetaan B:ssä paljon enemmän, mikä on merkki jonkinasteisesta vinoumasta, koska CC:kin pitää magiikkaa tärkeänä ja kuoleman käsitettä erittäin tärkeänä. Nuo ovat sellaisia käsitteitä, joita CC:n opettaja korosti lähinnä CC:n oppiajan alkuvaiheissa ja kaikki viittaa siihen, että CC on uppoutunut paljon syvemmälle aiheeseen. Voimakasvit ovat CC:llä vain eräs tavoista, joilla saadaan aikaan ns. kokoomapisteen liike, jota "kokoomapistettä" tai vastaavaa käsitettä, ei esiinny B:ssä lainkaan, kuten ei "emanaatiotakaan", mihin syynä voi olla se, että nuo ovat ns. "edistyksellisiä käsitteitä", eli sellaisia, jotka ilmeisesti Castaneda:n opettaja opetti hänelle pääosin ns. "toisessa huomiossa".
Ymmärrettävästi vaikuttaa siltä, että B:n käytettävissä ollut lähdeaineisto on monilta osin; hyvin odotetun kaltaisesti, joko nagualismia "ilmeisen pirullisena toimintana" pitävien 1500-1800 lukulaisten kristittyjen pappien tai ns. "yliluonnollista" pelkäävien ihmisten tuotoksia. "Tietoisuutta", "huomiota" ja "havaitsemista" ei mainita B:ssä lainkaan ja "intention" rooli on vähäinen, vaikka ne ovatkin CC:llä hyvin merkittävässä roolissa, koska "CC:n" nagualismi on hyvin empiiristä ja käytännöllistä.
Mm. tiedostamiseen liittyvät asiat ovat tietenkin yleisinhimillisiä ja esim. tuossa B:ssä mainittu "keski-amerikkalainen" "sielun palauttamisen tekniikkakin"; kohta 35: "Invocation for the Restitution of the Tonal", on itseasiassa pääpiirteiltään hyvin samankaltainen, kuin vastaava perinteinen "fenno-ugrinen" tekniikka... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0480)
Anon.: "Nagualismia ennen Carlos Castanedaa"
Castaneda:n (CC) mukaan nagualismi on satoja tai ehkä tuhansia vuosia vanha traditio. Lueskelin hiukan tuota yllä viitattua Daniel Brinton:in (1894) tutkimusta "nagualismista", joka tutkimus on tyyliltään hyvin tyypillinen akateeminen "yhteenveto": tiivis ja selkeä; erityisesti pidin juoksevasti numeroiduista alakohdista, joihin viittaaminen on kätevää ja erityisesti etymologian osalta perusteellinen, mutta toisaalta myös suhteellisen lyhyytensä ja aiheen laajuuden yhteisvaikutuksen seurauksena väistämättä kursorinen.
Monenlaisia aspekteja, tulkintoja, ennakkoluuloja ja joitakin tekniikoitakin mainitaan ja jopa esimerkkejäkin annetaan; kuten tietysti myös esim. moderneissa tyypillisissä erilaisia shamanistisia tekniikoita kuvaavissa kirjoissa, mutta niitä kuitenkin tarkastellaan tuossa Brinton:in (B) tutkimuksessa(kin) ulkopuolisten ja monissa tapauksissa jopa hyvin erilaisen "vieraan" ja vihamielisen, eli "länsimais-kristillisen" kulttuurin näkökulmasta.
Kaikenkaikkiaan, B ei selvästikään vaikuta olevan nagualismin osalta ns. "sisäpiirissä", toisin kuin CC oli, koska: "CC had met "the big man"; and much more...". :D Lisäksi, on ilmeistä, että koska "nagualismia"; B:n tarkoittamassa merkityksessä, on B:n ja myös CC:n mukaan, harjoitettu varsin laaja-alaisesti, mutta yksityiskohdiltaan vaihtelevasti "Keski-Amerikassa", niin CC:n esittämä nagualismi ei ole sama asia kuin "nagualismi yleiskäsitteenä", vaan painotukset vaikuttavat itseasiassa olevan moniltakin osin hyvinkin erilaiset ja CC:n opettajahan korostikin mm. sitä, että hän oli ns. "moderni naguaali" ja "näkijä", vaikka toisaalta joidenkin aspektien osalta samankaltaisuudet ovatkin ilmeisiä.
Suoritin tuon tutkimuksen ja Castaneda:n kirjojen vertailevan käsiteanalyysin. Otin tarkastelun lähtökohdaksi ne 50 käsitettä CC:ltä, joihin hänen kirjoissaan on eniten viittauksia, jotka käsitteet edustavat n. 85% merkittävistä käsitteistä; loput ovat yleiskäsitteitä. Tekstien samankaltaisuus B:n ja CC:n käyttämien käsitteiden osalta on vain n. 31%, mikä on itseasiassa vähän ja ei johdu siitä, että kyse olisi vain siitä, että samoista asioista puhuttaisiin eri termeillä, vaan kyse on merkittävistä eroista painotuksissa. Ensinnäkin, B keskittyy "nagualismin" käsitteeseen ja koska tavallaan myös CC tekee samoin, joskin painottaen eri asioita, niin tuolta osin vertailu on turhaa, koska B:ssä "nagualismista" puhutaan eksplisiittisesti, koska kyseistä käsitettä selitetään ja CC:llä se vain lähinnä mainitaan taustoituksena, mm. koska CC:n opettajan mukaan "modernit naguaalit", eivät ole samanlaisia, kuin "muinaiset noidat".
"CC:n" nagualismin keskeisimmät käsitteet ovat: "energia" ja "tietäjä". Energiaa, ei mainita B:ssä lainkaan. Voima(t) tosin mainitaan molemmissa, mutta energia/voima on CC:llä paljon keskeisemmässä roolissa. "Tietäjä" (sorcerer) -käsitteellä toisaalta on molemmissa samantasoinen painoarvo. CC korostaa hyvin voimakkaasti sekä fyysisten liikkeiden, että kokoomapisteen liikkeen merkitystä, toisin kuin B. Sellaisia käsitteitä, jotka CC:llä ovat hyvin merkittävässä roolissa, mutta jotka B lähinnä vain mainitsee, ovat mm.: "muut maailmat", "soturi", "unennäkö", "vapaus", "epäorgaanisuus", "hiljaisuus", "energiaruumis", "valonhohteisuus", "moitteettomuus" ja erityisesti "näkeminen".
Toisaalta, "tonaalia", "uskomuksia", "magiikkaa", "kuolemaa" ja "voimakasveja", korostetaan B:ssä paljon enemmän, mikä on merkki jonkinasteisesta vinoumasta, koska CC:kin pitää magiikkaa tärkeänä ja kuoleman käsitettä erittäin tärkeänä. Nuo ovat sellaisia käsitteitä, joita CC:n opettaja korosti lähinnä CC:n oppiajan alkuvaiheissa ja kaikki viittaa siihen, että CC on uppoutunut paljon syvemmälle aiheeseen. Voimakasvit ovat CC:llä vain eräs tavoista, joilla saadaan aikaan ns. kokoomapisteen liike, jota "kokoomapistettä" tai vastaavaa käsitettä, ei esiinny B:ssä lainkaan, kuten ei "emanaatiotakaan", mihin syynä voi olla se, että nuo ovat ns. "edistyksellisiä käsitteitä", eli sellaisia, jotka ilmeisesti Castaneda:n opettaja opetti hänelle pääosin ns. "toisessa huomiossa".
Ymmärrettävästi vaikuttaa siltä, että B:n käytettävissä ollut lähdeaineisto on monilta osin; hyvin odotetun kaltaisesti, joko nagualismia "ilmeisen pirullisena toimintana" pitävien 1500-1800 lukulaisten kristittyjen pappien tai ns. "yliluonnollista" pelkäävien ihmisten tuotoksia. "Tietoisuutta", "huomiota" ja "havaitsemista" ei mainita B:ssä lainkaan ja "intention" rooli on vähäinen, vaikka ne ovatkin CC:llä hyvin merkittävässä roolissa, koska "CC:n" nagualismi on hyvin empiiristä ja käytännöllistä.
Mm. tiedostamiseen liittyvät asiat ovat tietenkin yleisinhimillisiä ja esim. tuossa B:ssä mainittu "keski-amerikkalainen" "sielun palauttamisen tekniikkakin"; kohta 35: "Invocation for the Restitution of the Tonal", on itseasiassa pääpiirteiltään hyvin samankaltainen, kuin vastaava perinteinen "fenno-ugrinen" tekniikka...Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0481)
Laajensin tuon em. analyysini kattamaan 50 yleisimmin esiintyvää käsitettä sekä CC:stä, että B:stä, eli yhteensä 100, mikä kattaa 90% merkittävistä käsitteistä; poislukien yksittäiset voimakasvilajit, "jumalat" yms. Em. tekstien samankaltaisuuden mittari konvergoituu noin tasolle 25%, tarkoittaen sitä, että tuo on ko. teksteissä selityksiin käytettyjen käsitteiden esiintymien suhteellisten määrien vastaavuus.
B:ssä painopiste on nagualismin määrittelyssä, tonaalin kuvauksessa ja nagualismin "ulkoapäin näkyvän" osan kuvauksessa, mikä ilmenee erilaisissa tarinoissa ja kansanperinteessä, sekä tyypillisissä seremonioissa ja rituaaleissa, sekä nagualismiin; tuossa merkityksessä, liittyvien "jumalien", "henkien" yms. omaamiksi oletettuihin ominaisuuksiin ja nagualismin ja kristinuskon väliseen jännitteiseen suhteeseen.
Kuten sekä B, että CC tuovat esille, nagualismi on historiallisesti toiminut ankaran sorron alaisena. Sen vuoksi, on ilmeistä, että tuo em. "ulospäinnäkyvä" tai näkynyt osa, on vain osa, eikä siis välttämättä tietenkään se syvällisin osa nagualismista ja B:stä näkyy myös se, että nagualismissa käytetään runsaasti melko kryptistä symboliikkaa, mihin eräs syy voi olla tuo em. sorto.
Toisaalta, esim. "CC:n" nagualismissa ei oikeastaan ole seremonioita, rituaaleja, eikä jumalia, joskin Castaneda:n opettaja don Juan on todennut, että "heidän linjansa" tietoon edelleen kuuluu mm. ns. elementtien hallintaan kuuluvat muinaiset tekniikat, ilman, että he kuitenkaan juurikaan käyttävät niitä, koska "castanedalaisessa" nagualismissa tavoitteena on energeettisesti moitteeton toiminta, eikä outojen vaikutusten aikaansaanti tavanomaisessa hyötymistarkoituksessa. Silti, don Juan:kin on käyttänyt joitakin noista tekniikoista mm. didaktisina välineinä osana CC:n opetusta.
Tuohon liittyen oleellista on mm. se, että esim. juoksevan veden ja lepattavan tulen hyödyllisyys perustuu siihen, että ne voivat aiheuttaa kokoomapisteen liikkeen, mutta en suosittele kokeilemaan tuota, koska ilman henkilökohtaista voimaa se voi johtaa katastrofiin, tarkoittaen sitä, että vaikka kokoomapisteen liikkeelle saanti onkin erittäin vaikeaa, jos siis ei tiedä, että miten sen saa liikkeelle, niin jos se sitten kuitenkin lähtee liikkeelle, niin silloin täytyy omata riittävästi henkilökohtaista voimaa vähintään pysyäkseen täysin muuttumattomana ja ideaalisesti kyetäkseen ohjaamaan kokoomapisteen kiinnittymistä intention avulla.
Nuo ovat hyvin vaarallisia tekniikoita, koska kaikki on tuolloin henkilökohtaisen voiman varassa ja CC:llekin meinasi käydä köpelösti oppilasaikansa alussa käyttäessään vettä liittolaisenaan, siitä huolimatta, että don Juan ohjasi häntä "käsivarren mitan päästä", koska CC "antoi" veden siirtää kokoomapisteensä epäoptimaaliseen sijaintiin, tarkoittaen yksinkertaisesti ilmaisten sitä, että hänellä ei ollut riittävästi henkilökohtaista voimaa. Toisaalta, jos henkilökohtaista voimaa on riittävästi, niin esim. veden avulla voi helposti liikkua vaikka ulkomaille asti. :D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1791468Mietin sinua nainen
Ikävöin sinua enemmän kuin voin myntää. Ajattelin et laitan sinulle viestriä (kirjoitin jo puhelimeen viestin) Sitten551012Härsilällä jännät paikat, saako hän 30 päiväsakkoa Rasmuksen tapauksesta
Syyttäjä vaatii peräti kolmekymmentä päiväsakkoa Härsilälle, vaikka todistajan mukaan Rasmus aloitti nuhjaamisen, jossa63761Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.35745Nainen, viime aikoina olen itkenyt sinua yhä useammin
Niin kuin juuri äsken. Aamulla näin myös unta sinusta. Koskin unessa hiuksia päälaellasi, ja pyytelin sitä heti anteeksi51697Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun111690- 81669
- 36654
- 70628
Täällä iImenee vihamielisyys kristinuskoa kohtaan
Ei taida sielunvaellus-/jälleensyntymisväellä olla omasta asiastaan mielekästä sanottavaa, kun pitää kiivaasti hyökätä e303597