Asuin aikoinaan Suomussalmella. Olin ruma ihmisten mielestä, koska käyttäydyin rumasti. Olin silloin lähellä itse rakentamaani hirttonarua.
Siinä sitten päivät menivät liiankin nopeasti ja eteeni astui Martti Hammariksi itsensä esitellyt mies. Hautausmaan pysäköintipaikalla tämä ukko kertoi minulle jotain, jota en vieläkään oikein ymmärrä. Ihmisen poistumista tästä elämästä.
Martti poistui, mutta muutama sana hänestä on mieleeni jäänyt. Olin tavallaan hänen luottomiehensä, joka minulle oli enemmän kuin iso sana.
Olen ihminen, joka ei usko. Ei millään, vaikka hoitaja vieressä hokee. En usko raamattuun. Uskon itseeni, vaikka sekin usko tuntuu horjuvan paljon. Ainakin niin moni epäilee..
Ihmiset jotka eivät tunne minua, he eivät epäile. Ei edes kertoessani asuneeni Suomussalmella. Enemmänkin kertovat myös heidän olemuksistaan..niin, juuri Suomussalmella.
Olemme ihmisiä. Jotkut meistä lähtivät jonnekin. Iso osa heistä haluaisi tulla takaisin laillani, mutta sairaudet pitävät meidät poissa. Olemme ja elämme kuka milläkin tavoin, mutta Suomussalmi on mielessä aina, kuten myös koko Kainuu.
Rakastan miehenä Suomussalmea, maisemia sekä ehdottomasti ihmisiä. Niitä vaikeita myös, jotka minulle aikoinaan sanoivat.."voisitko olla tänä päivänä olla tulematta tähän minun toimistooni".
En tullut, sillä tällä minulle tärkeälle ihmiselle oli parasta saada rauhaa työstään. Minulle päivä oli normaali muuten. Ei eronnut tavan normaalista enempää kuin velat painoivat niskaan, aivot oli juotu jonkun fiksun ihmisen mukaan.
Siinä sitten päivät menivät liiankin nopeasti ja eteeni astui Martti Hammariksi itsensä esitellyt mies. Hautausmaan pysäköintipaikalla tämä ukko kertoi minulle jotain, jota en vieläkään oikein ymmärrä. Ihmisen poistumista tästä elämästä.
Martti poistui, mutta muutama sana hänestä on mieleeni jäänyt. Olin tavallaan hänen luottomiehensä, joka minulle oli enemmän kuin iso sana.
Olen ihminen, joka ei usko. Ei millään, vaikka hoitaja vieressä hokee. En usko raamattuun. Uskon itseeni, vaikka sekin usko tuntuu horjuvan paljon. Ainakin niin moni epäilee..
Ihmiset jotka eivät tunne minua, he eivät epäile. Ei edes kertoessani asuneeni Suomussalmella. Enemmänkin kertovat myös heidän olemuksistaan..niin, juuri Suomussalmella.
Olemme ihmisiä. Jotkut meistä lähtivät jonnekin. Iso osa heistä haluaisi tulla takaisin laillani, mutta sairaudet pitävät meidät poissa. Olemme ja elämme kuka milläkin tavoin, mutta Suomussalmi on mielessä aina, kuten myös koko Kainuu.
Rakastan miehenä Suomussalmea, maisemia sekä ehdottomasti ihmisiä. Niitä vaikeita myös, jotka minulle aikoinaan sanoivat.."voisitko olla tänä päivänä olla tulematta tähän minun toimistooni".
En tullut, sillä tällä minulle tärkeälle ihmiselle oli parasta saada rauhaa työstään. Minulle päivä oli normaali muuten. Ei eronnut tavan normaalista enempää kuin velat painoivat niskaan, aivot oli juotu jonkun fiksun ihmisen mukaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Että et alkanut helluntalaiseksi?
Sinä olet sinä ja minä itseni kanssa minä. Sinä olet jo vanha laillani. Teet ihmisen uskosta jotain aivan liikaa. Häpeä ja mene nurkkaan!
Kenelle on viestisi? Itsellesikö?
Punoitko itse narun?
Entisessä DDR:ssä olisi saanut vankeustuomion hirttonarun omistamisesta koska se katsottaisiin suunnitelmaksi paeta Demokraattisesta Saksan tasavallasta!
Veloista selviää maksamalla ne pois.
Jos on rahaa millä maksaa kaikilla sitä ei valitettavasti ole!!
Mee töihin
Tulit sitten takasin kuormittamaan mielenterveyspalveluiden jo ennestäänkin pieniä resursseja!