14-15vuotiaan elämästä

Tota homma on nyt tämä, oon 14v kohta 15v jätkä ja mulla ois tälläne kriisi elämäs nyt vaihteeks menossa ja en oo kovin avautuva ihminen yleensä. Eli haluaisin muuttaa isälle mutta äiti ei suostu koska väittää että isä ei kuulemma kokene huoltamaan minua, sanoo nii koska ei itse tule toimeen hänen kanssaan ja ovat eronneet jo kun olin 1-2v. Ja isäni on hyvä tyyppi ei harrasta mitään juopottelua tai vastaavaa ja on kykenevä huoltamaan minua. Luin jostaki että 15 vuotias kun haluaa muuttaa isälleen, ei hänen äitinsä voi sitä kovin vastustaa. Joten en tiedä pitääkö paikkaansa. Ja jos nyt jolleki syy kiinostaa muutosta nii siihen johtuu varmaan monta monta eriasiaa. 1.olen asunnut äidilläni liian kauan ja meillä on äidin perheessä 5 lasta katon alla ja minä olen toisiks vanhin ja nuoremmat ovat Uhmaikäsiä ja suoraan sanottuna rasittavia, äitille olen yrittänyt puhua mutta kääntää kaikki minun ongelmaksi ja vaikka on joskus puhunut pienemmille niin he eivät ymmäärrä, eli kotonani ei ole omaa rauhallista tilaa jota teini iässä on tärkeää. Isälle soittelen useasti etten jaksa olla pienten kanssa enää. 2. Äitini alkaa käymään hermoille kun, hänen mielestä kaikissa lapsissa on ongelmia ja valittaa meille ettei saa omaa rauhaa miehensä kanssa yhtään kun joutuu meidän perään vaan kattoa. Ja siis äitini on työtön kotona viettää päivät. Ja äiti oikeasti vaikka on paljon kotona ei ole edes lapsiensa kanssa/ touhua yhdessä mitään ja silti valittaa. Äitini kanssa ei voi edes keskustella kun hän ei itse kestä totuutta kun sille yrittää jutella. Tänäänkin sanoin sille että hanki ite hoitoo eläkä tunge lapsilles vaa pillerit naamaa. Äiti vielä kysyy multa aina miks vaikutan nii häiriintyneeltä kotona kokoajan ja olen tympeä pienemmille, sittu siks ku vaikka yritän sopeutua ja olla mukava nii ne saattaa vaa ohimennen läppästä päähä tai kun on hiljasta niin nousee vaa sohvalta ja sanoo haista vittuu lällää ja niiku ärsyyttää nii kauan että pitää nousta uhmaan ja sitten vanhemmat ei välitä vaikka kun 6 vuotias sanoo vitu ääliö ja huitoo puukolla vaan siihen kun teinillä menee järki ja ottaa siltä puukon pois ja karjuu sille että lähteä vittu huoneesee tai mitä sie isommalle komentelet. Äiti ei osaa myöntää koskaan olevansa väärässä ja on hirveä Dramaatikko alkaa selittää joka asiasta omia vtutavia surujaan. Niin olisiko kellään tähän asiaan vastausta. Anteeks jo nyt valmiiksi tätä sekasin kirjoitus tyyliä kun kirjoitin tämän Suutuksissaan.