Lämpötahnaa ohjeistetaan laittamaan noin herneen kokoinen nokare keskelle prosessoria ja sen jälkeen kiinnittämään jäähdytin paikalleen, jolloin lämpötahna leviää, kun ruuveja kiristetään.
Toisaalla neuvotaan levittämään lämpötahna sormella tai ohuella lastalla.
Joissakin videoissa laitetaan lämpörahnaa X muotoisesti prosessorille.
Eiköhän siinä tule liikaa lämpötahnaa, ainakin enenmmän, kuin herneen kokoinen pallukka.
Toisaalla neuvotaan levittämään lämpötahna sormella tai ohuella lastalla.
Joissakin videoissa laitetaan lämpörahnaa X muotoisesti prosessorille.
Eiköhän siinä tule liikaa lämpötahnaa, ainakin enenmmän, kuin herneen kokoinen pallukka.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan herneen kokoinen tippa ei riitä. Itse olen laittanut yleensä X:n muotoon ja laittanut jäähdytyssiilin kiinni.
Lämpötahnan tarkoitus on täyttää ne pienen pienet epätasaisuudet, jotka vääjäämättä jäävät jäähdytyssiilen ja prosessorin väliin. Eikä sitä silloin tarvita kuin läpikuultava kerros, sitä voi jopa hieman 'hieroa' kappaleiden välissä vastakkain paremman tunkeutumisen saavuttamiseksi.
Lämpötahna ei ole missään nimessä parempi johtamaan lämpöä, kuin itse metalli vastaan metalli, vaan ainoastaan poistamaan pienet epätasaisuudet kahden metallin väiltä.
Lämpötahnalla saadaan kontakti prosessorin ja jäähdyttimen väliin.
Ohjeet ja neuvot vaihtelee. Jossakin todettiin, että läpikuultava keros on liian ohut, muttei lämpötahnaa saa liian paksu kerroskaan olla, jolloin se ilmeisesti toimii eristeenä.
Silloin lämpötahnaa on liikaa, jos sitä pursuaa prosessorin ja jäähdyttimen välistä.
Tuo, että lämpötahnaa laittaa keskelle prosessoria herneen kokoisen määrän, niin sehän leviää ympyrän muotoiselle alallle ja reunoista jää lämpötahnaa puuttumaan.
X muotoon laitettu lämpötahna leviää laajemmalle alueelle.
Riippuu prosessorista: Vanhasta AMD:n koteloimattomasta cpu:sta näkee, että periaatteessa riittää lämpötahnaa olla n. 1cm x 1cm alueella keskellä. Koteloidusta mallista usein pitääkin paikkansa tämä, mutta on myös olemassa useamman coren ytimiä eri pii-paloilla. Tällöin ytimet voivat olla esim. kotelon kulmissa ja X:n muotoinen jäähdytystahnan levitystapa on oikea.
Riippuu tahnan tyypistä, mikä on oikea paksuus: Jotkut tahnat eivät ole oikeasti kunnolla lämpöä johtavia vaan tekevät lämmön tasausta. Vaikutus perustuu siihen, että ainetta on ohuelti siinä välissä, jolloin kontakti paranee, mutta aine itse ei joudu juurikaan siirtämään lämpöä lävitseen.
Ohuempi kerros on siis parempi, mutta ei saa jäädä kohtia, joissa tahnaa ei ole - ei ainakaan sen pii-palan alueelle jota yritetään suojella. Oikeaan kohtaan prossorin päälle laitettu ja siilillä litattu piitahna-herne voi olla helpoin tapa varmistaa, ettei 'kuplia' ole. Idea on se, että siili levittää tahnan lopulliseen muotoonsa.
Ja operaation jälkeen on helppo nähdä, toimiiko jäähdytys katsomalla cpu:n lämpöjä ja jos vielä pelit ei kaadu, niin kaikki on kunnossa.