Tiede tutkii ilmiöiden käyttäytymistä ja jos se käyttäytyminen on riittävän säännönmukaista niin se mahdollistaa ilmiöiden ennustamisen niiden säännönmukaisuuksien perusteella.
Tähän perustuvat esim. kaikki fysiikan kaavat eli ns. "luonnonlait". Ne säännönmukaisuudet ovat ajallis-paikallisesti eli lokaalisti verifioitu eli sinä aikana kun sen edellyttämä mittaustekniikka on ollut olemassa ja nimenomaan vain tällä planeetalla tai sen lähietäisyydellä.
Nuo "luonnonlait" eivät siis välttämättä ole universaaleja eivätkä ikuisia. Luonnonlain käsite ylipäätänsä on vanhentunut eikä nykyisiä teorioita enää kutsuta laiksi vaan teoreettiseksi malliksi jonka ainoa tarkoitus on ennustaa sen mallin soveltuvuusalueen ilmiöiden ilmaantumisen todennäköisyyttä.
Olioiden käyttäyttyminen seuraa ensi sijassa sen olion ja sen ympäristön rakenteesta eikä niinkään koostumuksesta koska on olemassa esim. mekaanisia laitteita joilla on sama koostumus (=samat alkuaineet) ja silti niiden toiminta voi olla hyvinkin paljon toisistaan poikkeavaa.
Reduktionismi (=filosofinen oletus) ei siis pidä mitenkään itsestään selvästi paikkaansa vaan tutkittavan systeemin kokonaisrakenne on se ratkaisevin tekijä käyttäytymisessä varsinkin ns. elottoman luonnon tapauksessa.
Ts. holistinen näkökulma on käytännössä paljon toimivampi kuin reduktionistinen jossa johdetaan kaikkien systeemien käyttäytyminen niiden pienimmistä osista eli alkeishiukkasista lähtien ja jolloin kompleksisuus hyvin nopeasti ylittää matemaatisen ja jopa minkä tahansa tekoälyn laskentakapasiteetin. (esim. >2 kappaleen ongelmat).
Tiede siis voi antaa vastauksia vain sellaisiin kysymyksiin jotka liittyvät käyttäytymiseen ja käyttäytyminen on aina se ainoa todellisuuden aspekti joka nähdään ulkopuolisen havaitsijan kannalta.
Ihmisellä on kulttuurista johtuva voimakas taipumus ajatella kaksijakoisesti eli binäärisesti absoluuttisen totuuden tai absoluuttisen epätotuuden vastakohtaisuuksien kautta.
Tarkkaan ottaen kaikki totuudet ovat henkilökohtaisia eli niiden pitää olla itse koettuja eli itse verifioituja. Kaikkiin muihin väitteisiin kannattaa suhtautua todenäköisyyksien kannalta koska jos jokin asia oletetaan absoluuttisesti todeksi niin sitä ei enää aktiivisesti ihmetellä eikä tutkita ja vastaavasti jos jokin oletetaan tutkimatta absoluuttisesti epätodeksi niin silloin sitä ei edes haluta tutkia.
Näille todennäköisyyksille ei voi antaa tarkkoja kvantitatiivisia arvoja koska ne todennäköisyydet ovat riippuvaisia kunkin yksilön tai ryhmän omaksumasta uskomusten ja oletusten kokoelmasta. Todennäköisyyksien kautta hahmottamisesta seuraa että ei itsestään selvästi pidetä mitään edes konseksuksena hyväksyttyä asiaa ehdottoman totena vaan esim. 80% varmasti totena ja vastaavasti ei suljeta pois mitään oletusravoisesti eli sellaisen oman kokemuksen ja uskomusjärjestelmän kanssa ristiriidassa olevaa asiaa voi pitää esim. 0,00001% varmana asiana jolloin sen todennäköisyys voi joko kasvaa tai laskea sen mukaan kuinka paljon sitä asiaa itse vaivautuu tutkimaan.
Ei siis hutkita koskaan tutkimatta oli ko. väite kuinka outo hyvänsä omasta tai vertaisryhmän mielestä koska periaatteessa melkein mikä tahansa loogisesti ristiriidaton väite voi olla ainakin jossain määrin paikkansa pitävä.Pitää siis aina olla sekä skeptinen että pitää mielensä riittävän avoimena myös itselle oudoillekin asioille.
Tiede on ensisijassa metodi eikä mikään faktojen kokoelma. Jos väite ei koske yksinomaan ilmiöiden käyttäytymistä niin se ei ole tieteellinen väite vaan filosofinen väite joiden suhteen taas tapahtuu helposti maailmankuvien eli uskomusjärjestelmien yhteentörmäyksiä koska liian helposti yleistetään tieteen tuloksia sellaisiin asioihin jotka ovat sen ko. tieteellisen mallin soveltuvuusalueen ulkopuolella.
Kaikki havaittu käyttäytyminen on aina korkeintaan korrelaatiota eikä siitä koskaan voi päätellä sellaisenaan mitään kausaliteettia eikä siis determinismiä joka on aina puhtaasti filosofiaa. Ilmiöiden ulkopuolelta havaittu käyttäytyminen on aina joko säännönmukaista eli ennustettavissa olevaa tai jotain missä ei selkeästi ilmene ehdottomia ja selkeitä säännönmukaisuuksia eli "satunnaista" (=ennustettavuus välillä 0....1).
Tieteen metodilla ei voi ratkaista ontologisia eikä mitään muitakaan filosofisia kysymyksiä joten suurin piirtein kaikki ikuisuuskiistat liittvät pääasiassa aina filosofiaan ja erilaisiin uskomusjärjestelmiin jotka ovat kulttuurisidonnaisia ja tiettyyn näkökulmaan tai hahmotustapaan sidottuja.
jatkuu...
Tieteen filosofiaa
6
110
Vastaukset
- Anonyymi
jatkoa:
Tiede tietona on todennäköisyyksien ja korrelaatioiden kokoelma ja kaikki muu varsinkin tieteen popularisointi on niiden säännönmukaisuuksien ympärille kuviteltua tarinointia josta monet rakentavat itselleen ns. tieteellisen maailmankuvan joka on pelkkä filosofinen uskomusjärjestelmä joka perustuu ainoastaan ilmiöiden käyttäytymisen havainnointiin eikä sen kautta voida vastata "mitä?" eikä "miksi?" kysymyksiin jotka voivat saada vastauksia vain henkilökohtaisen kokemuksen kautta joka edellyttää yksilön ns. henkisen kapasiteetin kehittämistä jossa ihmisestä itsestään kehittyy vähitellen objektiivisen todellisuuden tarkka "mittausväline".
Aiheeseen liittyen:
Bernardo Kastrup and Tom Campbell - In Conversation
https://www.youtube.com/watch?v=iofqgV0XIlQ
Tom Campbell Interview 2022 - Consciousness , Simulation Theory , General Relativity and More !!
https://youtu.be/ImUJTH--m20
Noissa videoissa on selkeästi esitetty miksi nykyinen fysikalistinen maailmankuva on järjetön ja ollut silkkaa denialismissa rypemistä jo lähes 100 vuotta eli siitä lähtein kuin Einsteinin determinismin ja kvanttifysiikan pioneerien kiistat alkoivat ja jatkuvat edelleen vaikkakin nykyään lähinnä turpa-kiinni-ja-laske poteroihin jumittuneena koska kukaan ei kuulemma ymmärrä eikä edes voi ymmärtää kvanttifysiikkaa eli sitä että todellisuus on pohjimmiltaan tietoisuuden eikä aineen ensisijaisuuteen perustuvaa.
Belisario- Anonyymi
"...sitä että todellisuus on pohjimmiltaan tietoisuuden eikä aineen ensisijaisuuteen perustuvaa. "
Ikinä ei ole havaittu ripaustakaan tietoisuutta irti aineesta. Tuollaisten väitteiden esittäjän ei kannattaisi ottaa mitään kantaa empiiriseen tieteeseen. Kirjoittaisi New Ages- tai uskonotopalstalla. Tieteen filosofian kanssa jorinoillasi ei ole mitään tekemistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"...sitä että todellisuus on pohjimmiltaan tietoisuuden eikä aineen ensisijaisuuteen perustuvaa. "
Ikinä ei ole havaittu ripaustakaan tietoisuutta irti aineesta. Tuollaisten väitteiden esittäjän ei kannattaisi ottaa mitään kantaa empiiriseen tieteeseen. Kirjoittaisi New Ages- tai uskonotopalstalla. Tieteen filosofian kanssa jorinoillasi ei ole mitään tekemistä."Ikinä ei ole havaittu ripaustakaan tietoisuutta irti aineesta."
Ei tietenkään koska tietoisuus on aina aistihavaintojen ja mittausten subjekti - ei koskaan objekti. Se mitä kutsumme aineeksi on konsensuskokemuksessa havaittuja säännönmukaisuuksia eikä niistä säännönmukaisuuksista ("luonnonlait",massa, varaus jne.) voi loogisesti johtaa tietoisuuta (ts. tietoisuuden vaikea ongelma joka ilmenee ainoastaan fysikalismin metafysiikassa.)
Tieteen metodilla ei voi tutkia suoraan tietoisuutta vaan ainoastaan käyttäytymistä joka ilmee aivojen neurokorrelaattien tasolla ja korrelaatiosta taas ei voi päätellä ilman (turhia) lisäoletuksia sellaista kausaliteettia että aivot tuottavat tietoisuuden vaan pikemminkin päinvastoin että tietoisuus tuottaa aivojen rakenteen ja käyttäytymisen mikä ilmee mm. ns. neuroplastisuutena ja sen perusteella voi myös päätellä että ns. vapaa tahto ja valinnan vapaus ovat hyvin todellista vaikkakin yksilötasolla suhteellisia ja siitä taas seuraa että todellisuus ei ole mitään "kvarkkien tanssia" tai vastaavaa metafyysistä sekoilua vaan elämällä voi olla merkitys, päämäärä ja tarkoitus ja jokaisen yksilön valinnat ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta eikä mitään pelkkää tavaroiden tuotantoa ja kuluttamista ja muuta vastaavaa pohjimmiltaan pelosta johtuvaa egotason toimintaa.
Fysikalismi johti umpikujaan jo n. sata vuotta sitten koska kvanttifysiikka ei ole deterministä eikä aaltofunktio ole fysikaalinen vaan todennäköisyysaalto.
Monien fysikalistien kannattamassa multiversumimallissa taas syntyy uusia maailmankaikkeuksia sekunnin murto-osissa lukemattomia määriä ja se onkin lähinnä viimeinen oljenkorsi fysikalisteille joiden maailmankuva on muutenkin äärimmäisen absurdi ja selkeästi jonkinlaista tiedeyhteisön ja koko nykyisen kulttuurin itsepetosta ja joukkopsykoosia jota on kestänyt jo n. 100 vuotta ja se maailmankuva on tuottanut valtavasti ongelmia ja haittaa.
On jo korkea aika miettiä vakavasti muitakin mahdollisia malleja joista kehittyneimpiä ovat mm. Kastrupin idealismin ja Campbellin similaatiomallit jotka nekin ovat vain malleja eli alustavia hahmotuksia jotka on jätetty vähemmälle huomiolle koska kaikki resurssit on tähän mennessä kohdistettu Laplacemaiseen fysikalistiseen haaveiluun joka ei koskaan oikeasti voi konkretisoitua.
Perinteiselle tieteelle jää sitten lähinnä uuden toimivan tekniikan kehittämisen aputieteenä toimiminen ja uusi tiede perustuu sitten enemmän yksilöiden ns. henkiseen kehitykseen jossa esim. kaukonäkeminen voi toimia ensisijaisena heuristisena apuvälineenä puhtaasti matemaattisten mallinnusten sijasta.
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ikinä ei ole havaittu ripaustakaan tietoisuutta irti aineesta."
Ei tietenkään koska tietoisuus on aina aistihavaintojen ja mittausten subjekti - ei koskaan objekti. Se mitä kutsumme aineeksi on konsensuskokemuksessa havaittuja säännönmukaisuuksia eikä niistä säännönmukaisuuksista ("luonnonlait",massa, varaus jne.) voi loogisesti johtaa tietoisuuta (ts. tietoisuuden vaikea ongelma joka ilmenee ainoastaan fysikalismin metafysiikassa.)
Tieteen metodilla ei voi tutkia suoraan tietoisuutta vaan ainoastaan käyttäytymistä joka ilmee aivojen neurokorrelaattien tasolla ja korrelaatiosta taas ei voi päätellä ilman (turhia) lisäoletuksia sellaista kausaliteettia että aivot tuottavat tietoisuuden vaan pikemminkin päinvastoin että tietoisuus tuottaa aivojen rakenteen ja käyttäytymisen mikä ilmee mm. ns. neuroplastisuutena ja sen perusteella voi myös päätellä että ns. vapaa tahto ja valinnan vapaus ovat hyvin todellista vaikkakin yksilötasolla suhteellisia ja siitä taas seuraa että todellisuus ei ole mitään "kvarkkien tanssia" tai vastaavaa metafyysistä sekoilua vaan elämällä voi olla merkitys, päämäärä ja tarkoitus ja jokaisen yksilön valinnat ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta eikä mitään pelkkää tavaroiden tuotantoa ja kuluttamista ja muuta vastaavaa pohjimmiltaan pelosta johtuvaa egotason toimintaa.
Fysikalismi johti umpikujaan jo n. sata vuotta sitten koska kvanttifysiikka ei ole deterministä eikä aaltofunktio ole fysikaalinen vaan todennäköisyysaalto.
Monien fysikalistien kannattamassa multiversumimallissa taas syntyy uusia maailmankaikkeuksia sekunnin murto-osissa lukemattomia määriä ja se onkin lähinnä viimeinen oljenkorsi fysikalisteille joiden maailmankuva on muutenkin äärimmäisen absurdi ja selkeästi jonkinlaista tiedeyhteisön ja koko nykyisen kulttuurin itsepetosta ja joukkopsykoosia jota on kestänyt jo n. 100 vuotta ja se maailmankuva on tuottanut valtavasti ongelmia ja haittaa.
On jo korkea aika miettiä vakavasti muitakin mahdollisia malleja joista kehittyneimpiä ovat mm. Kastrupin idealismin ja Campbellin similaatiomallit jotka nekin ovat vain malleja eli alustavia hahmotuksia jotka on jätetty vähemmälle huomiolle koska kaikki resurssit on tähän mennessä kohdistettu Laplacemaiseen fysikalistiseen haaveiluun joka ei koskaan oikeasti voi konkretisoitua.
Perinteiselle tieteelle jää sitten lähinnä uuden toimivan tekniikan kehittämisen aputieteenä toimiminen ja uusi tiede perustuu sitten enemmän yksilöiden ns. henkiseen kehitykseen jossa esim. kaukonäkeminen voi toimia ensisijaisena heuristisena apuvälineenä puhtaasti matemaattisten mallinnusten sijasta.
BelisarioBelisario hyvä. Ei ole kuin yksi tiede. Juttusi on huuhaata.
- Anonyymi
B:n jutut on kyllä tullut tutuksi vuosien saatossa.
Miten hän pystyisi haastamaan valtavirtatiedettä ?
-pimeä aine ja energia
-kvanttimekaniikan tulkinnat
-kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian yhdistäminen.
-osittain ohjattu evoluutio.
-universumin alku
-miksi jokin on tietoinen.
-miksi aika kuluu.
-universumin luonnonvakiot vaikuttavat hienosäädetyiltä elämälle. - Anonyymi
Belisariolta paljon asiaakin, mutta tiede ei ota kantaa reduktionismiin tai holismiin. Ne ovat filosofisia näkemyksiä kumpikin. Tieteessä ei ole myöskään "absoluuttisia totuuksia", vaan kaikki nimeeriset arvot ovat todennäköisyyksiä.
Determinismi on myöskin filosofiaa. Samalla tavalla Belisarion idealismi on filosofiaa, jos se ideslismia on (?).
Tieteentekijä ei tarvitse ontologiaa, vaikka tiedemiehillä onkin ontologisia oletuksia tutkimusten taustalla. Ne ovat kuitenkin filosofiaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Asianajaja Herman Ljungberg
Ei ole tällä herralla kaikki muumit laaksossa, kun väittää, että kaapelien katkominen on NORMAALIA. Kaikkea se leipä elä2459552Löytyykö jyväskylästä naista kenenkä pyllyä saisi kosketella ja haistellla??
Olen ihan mukava ja kunnollinen herras mies 41 vuotta.527791Neljä nuorta kuoli Nurmijärvellä, auto suistui jokeen Onnettomuuden tutkinta on vielä alussa.
Neljä nuorta kuoli Nurmijärvellä, auto suistui jokeen Onnettomuuden tutkinta on vielä alussa. Poliisi sai lauantaina 4.2016505- 1733662
Sähköauto sopii erinomaisesti maaseudulle, jopa paremmin kuin kaupunkiin.
Sähköautolla pärjää maaseudulla jopa paremmin kuin kaupungissa, sillä jokainen sähköistetyn talon piha on mahdollinen la2851971- 1041955
Tänään olisn uskaltanut
Ainakin luulen, kun tänään oli jotenkin varma olo. Olisin vähintään sanonut moi ja jos olisit ollut yksin olisin pyytäny81738- 1091532
Nainen, taidan inhota minua todella
tai sitten et halua olla missään tekemisissä kanssani. Sellaiset otteet sulla. On tosi karmeata olla toiselle kuin kuoll871414Tämä oli vuoden 1. luetuin artikkeli Suomi24 Viihteessä: Rock-legenda Andy McCoy, 61, sai eläkkeen
Rock-legenda Andy McCoy, 61, sai kuin saikin taiteilijaeläkkeen - Tämän suuruinen eläke on kuussa! -artikkeli oli v. 202191397