Minulle on jo kaksi kertaa sattunut hiihtolenkillä laturaivoinen vastaantulija. Molemmilla kerroilla oli kysymys siitä, että vastaantulija kaksilatuisella hiihtouralla oikeanpuoleista latua hiihtäessäni koki minun hiihtävän väärään suuntaan. Ensimmäisellä kerralla vastaantulija huitoi minua sauvalla ja osuikin käteeni. Toisella kerralla selvisin sillä, että kuuntelin huutaen esitetyn saarnan siitä, että kummallakin ladulla hiihdetään vain yhteen suuntaan. Toinen latu on varattu nopeammin hiihtäville. Tarkistin, että mitään viranomaisohjeita kiertosuunnasta ei ollut latu-uran varteen ripustettu. Ystäväni, joka joutui vastaavan raivon ja moitteiden tulvan uhriksi sai suksiinsa joukon sauvan iskuja, joiden jäljet muistuttavat häntä edelleen kiertosuuntatietoisuuden merkityksestä ladulle mentäessä. Molemmissa kohdalleni sattuneissa tapauksissa oli loukkauksen kokeneena osapuolena n. 40-50-vuotias mies joka hiihtoasusta päätellen edusti korkeatasoista asiantuntemusta kaikissa hiihtämiseen liittyvissä asioissa. Mieltäni jäi painamaan se, että en varmaankaan ole tarpeeksi älykäs Helsingin kaupungin auraamille hiihtoladuille ja pitäisikö meille yksikertaisille säätää erillinen laki hiihtämisen säännöistä ja rangaistukset virheellisestä menettelystä ladulla. Myös poliisit pitää lähettää laduille kirjoittamaan rangaistusmääräyksiä ja selvittämään mahdollisia hiihtoriitoja ladulla ja sen varressa pahoinpitelyiden välttämiseksi.
Hiihdosta masentunut
Hiihdosta masentunut
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulla on samoja kokemuksia noista muotiasuisista juppi-hiihtäjistä. Heidät pitäisi eristää omille laduilleen hiihtämään, etteivät olisi viemässä liikunnan iloa tavallisilta kansalaisilta. Jos muu ei auta, niin täytyy säätää laki, joka takaa kaikille yhtäläiset oikeudet liikkua laduilla ja rangaistusuhan niille, jotka sitä yrittävät rajoittaa. Jos kaupunki todella latujen tekijänä ja ylläpitäjänä on tarkoittanut, että niillä saa hiihtää vain yhteen suuntaan, se on osoitettava liikennemerkein. Ylimielisyys laduilla ja muillakin liikuntapaikoilla on huonoa käyttäytymistä.
Voiko noin moukkamaista käyttäytymistä todella esiintyä Suomessa. Hiihtoliitto, joka aina ottaa kantaa urheiluhiihtämisen puolesta, saisi kerrankin ajaa myös tavallisen laduntallaajan asiaa, ettei mummo tai vaari jää ladulla ammattilais- tai puoliammattilaishiihtäjien alle. Ainakin laskettelurinteissä on sääntönä, että nopeampi väistää aina hitaampaa. Näin sen pitäisi olla myös yleisillä laduilla, vaikka joltakin kouhottajalta jäisi joku sadasosasekunttia tavoiteajasta puuttumaan. Hyvät tavat ovat tärkeämpiä kuin sekunnin sadasosat. Tehkää nyt joku jotakin asian eteen ennen kuin hiihtokausi päättyy. Asia on tietysti ajankohtainen taas ensi kauden alkaessa.
Oikein. Me harrastaja-kuntohiihtäjät emme jätä asiaa tähän, jos kukaan ei tee asialle mitään. Eikö edes Helsingin liikunta- tai mikä se lienee nykyisin -lautakunta ota asiaa hoitaakseen, ettei poliisin niukkoja resursseja käytettäisi pelkkään hyvän käytöksen valvontaan?
Pieni asia, mutta tiedän, että nyrkkitappeluitakin on asiasta käyty. Ratkaisujen etsiminen kuuluisi enemmän psykologeille kuin poliisille, joka muutoinkin tekee jo paljon koulutustaan vastaamatonta työtä.