Huomenta kaikille.

nyt niin kamalan pitkä ole.
Moi YSTÄVÄ....=)

n52 kirjoitti:

nyt niin kamalan pitkä ole.
Moi YSTÄVÄ....=)

aamutuimaan ainakin tuntui kun alkoi lueskelemaan .
:=))))))))).. moi moi

sinih52 kirjoitti:

aamutuimaan ainakin tuntui kun alkoi lueskelemaan .
:=))))))))).. moi moi

sikkuralla vielä vai.
Kun noita muureja ajattelee niin mitä mieltä olet,että tuoko ikä helpommaksi murtaa niitä?

n52 kirjoitti:

sikkuralla vielä vai.
Kun noita muureja ajattelee niin mitä mieltä olet,että tuoko ikä helpommaksi murtaa niitä?

sikkuralla ehkä vähän hih hiii.
muurin rikkominen ei ikä tuo helpotusta jos itse ei ala tiedostaa asioita,
esim minun kohdalla useampi vuosi sitten menin sellaiselle kurssille kuin opi tuntemaan itsesi ja sieltä lähti muuri pala palalta pois

sinih52 kirjoitti:

sikkuralla ehkä vähän hih hiii.
muurin rikkominen ei ikä tuo helpotusta jos itse ei ala tiedostaa asioita,
esim minun kohdalla useampi vuosi sitten menin sellaiselle kurssille kuin opi tuntemaan itsesi ja sieltä lähti muuri pala palalta pois

Lue lisää

ikä avaa ainakin joitain portteja jos ei muuta.

n52 kirjoitti:

ikä avaa ainakin joitain portteja jos ei muuta.

muurin purkaminen ympäriltä on tosi tosi vaikeaa.
jos en olisi alkanut oivaltaa että muuri, ja naamarit pitää heittää vaikka pieninä murusina pois ympäriltä en tiedä olisinko näin ehjä kun tällä hetkellä olen, mitä portteja sulle on iän myötä avautunut??

sinih52 kirjoitti:

muurin purkaminen ympäriltä on tosi tosi vaikeaa.
jos en olisi alkanut oivaltaa että muuri, ja naamarit pitää heittää vaikka pieninä murusina pois ympäriltä en tiedä olisinko näin ehjä kun tällä hetkellä olen, mitä portteja sulle on iän myötä avautunut??

Lue lisää

kuin vuosien lisääntyessä voisi ainakin antaa enemmän lupaa itselleen olla oma itsensä ja huomata,että jospa onkin ainakin joissain asioissa ihan ok.
Naamarin poistohetket ovat ainakin minulla lisääntyneet kivun pelosta huolimatta.

ja kerro mitä ajatuksia sulle tuli?
Pakko ei tietysti ole...=)

Eikö asiaa voi kysyä keneltäkään suoraan?

n52 kirjoitti:

Eikö asiaa voi kysyä keneltäkään suoraan?

että kyseessä saattaa olla hiukan saattohoitoon verrattava tilanne.
Olen oman isän kanssa ollut samanlaisen tilanteen edessä ja hän eli viela seitsemän vuotta ja joka viikonloppu hänet noudettiin kotiin,mutta meillä on viisi sisarusta äidin apuna.

Hänellä ei kotihoitoon ole käytännön mahdollisuutta ja se tekee tilanteen hankalaksi.

emw34 kirjoitti:

että kyseessä saattaa olla hiukan saattohoitoon verrattava tilanne.
Olen oman isän kanssa ollut samanlaisen tilanteen edessä ja hän eli viela seitsemän vuotta ja joka viikonloppu hänet noudettiin kotiin,mutta meillä on viisi sisarusta äidin apuna.

Hänellä ei kotihoitoon ole käytännön mahdollisuutta ja se tekee tilanteen hankalaksi.

Lue lisää

vaikean tilanteen edessä.
Oma neuvoni on vain,että kuuntele,katsele ja luota omaan vaistoosi.
Tunnut kuitekin aidosti välittävän joten varmaan tilanne seviää ehkä helpostikin.

voisi antaa vaikka sille rakkaalleen luettavaksi?

ehkä liiankin utelias,mutta mitä muita ajatuksia tuo teksti sinussa herätti?
Oletko itse iloinnut/pettynyt kun olet poistanut naamioitasi?

n52 kirjoitti:

ehkä liiankin utelias,mutta mitä muita ajatuksia tuo teksti sinussa herätti?
Oletko itse iloinnut/pettynyt kun olet poistanut naamioitasi?

Enemmän iloinnut, sitten kun olen alkanut avata naamiota, se tapahtui hyvin myöhän ja hitaasti. En olisi paljon auki valmis ottamaan mitään ellen olisi parisuhteessa tähän kasvanut.
Sen tiedän, että jos omat kokemukset ja niiden vaikuttamat ajatukset, kannat kertoo julki, saa helposti päälle arvostelun ja myös toimii se poliisisarjojen lause "kaikki mitä sanot voidaan ja tullaan käyttämään sinua vastaan". Siis on aika suuri este tässä kenelle voi avata itseä.

plunger kirjoitti:

Enemmän iloinnut, sitten kun olen alkanut avata naamiota, se tapahtui hyvin myöhän ja hitaasti. En olisi paljon auki valmis ottamaan mitään ellen olisi parisuhteessa tähän kasvanut.
Sen tiedän, että jos omat kokemukset ja niiden vaikuttamat ajatukset, kannat kertoo julki, saa helposti päälle arvostelun ja myös toimii se poliisisarjojen lause "kaikki mitä sanot voidaan ja tullaan käyttämään sinua vastaan". Siis on aika suuri este tässä kenelle voi avata itseä.

Lue lisää

aikuisena juuri se hyvä parisuhde saa eniten hyvää alastomuutta aikaiseksi.
Jäin hyvin nuorena leskeksi ja tajusin vasta paljon myöhemmin kuinka paljon olin saanut voimaa mieheltäni joka antoi minulle mahdollisuuden olla ilman naamioita.

Mitä mieltä olet siitä,että antaako lisääntyvä ikä meille lisää tilaisuuksia naamioiden laskemiseen?

n52 kirjoitti:

aikuisena juuri se hyvä parisuhde saa eniten hyvää alastomuutta aikaiseksi.
Jäin hyvin nuorena leskeksi ja tajusin vasta paljon myöhemmin kuinka paljon olin saanut voimaa mieheltäni joka antoi minulle mahdollisuuden olla ilman naamioita.

Mitä mieltä olet siitä,että antaako lisääntyvä ikä meille lisää tilaisuuksia naamioiden laskemiseen?

Lue lisää

Meidän kohtalo on saman tyyppinen, minä jäin leskeksi myös nuorena, 29-vuotiaana, ja liitto kesti vain lyhyen ajan.

Ilman muuta ikä auttaa laskea naamioita. Enää meillä ei ole samalla tapaa pelättävää, kaikki ovat saanut vammoja, kaikki haavoittuneet, kaikilla edessä alamäki kohti elämän iltaa.

Minä olen naamiota laskenut tällä palstalla, ja kertonut monta kertaa ajatuksia, mielipiteitä ilman roolia, niin kuin osaan. Jatkan sitä, ja tämä on turvallinen forum, koska olemme salassa nikin takana. Se on kevyt naamio, joka voidaan riisua joskus, siihen olen valmistuva.

plunger kirjoitti:

Meidän kohtalo on saman tyyppinen, minä jäin leskeksi myös nuorena, 29-vuotiaana, ja liitto kesti vain lyhyen ajan.

Ilman muuta ikä auttaa laskea naamioita. Enää meillä ei ole samalla tapaa pelättävää, kaikki ovat saanut vammoja, kaikki haavoittuneet, kaikilla edessä alamäki kohti elämän iltaa.

Minä olen naamiota laskenut tällä palstalla, ja kertonut monta kertaa ajatuksia, mielipiteitä ilman roolia, niin kuin osaan. Jatkan sitä, ja tämä on turvallinen forum, koska olemme salassa nikin takana. Se on kevyt naamio, joka voidaan riisua joskus, siihen olen valmistuva.

Lue lisää

30vuotta ja nuorin lapsistani oli silloin vuoden vanha.

Ikä myös minusta vie tietynlaisia paineita pois ja antaa näin mahdollisuuden olla "kevyemmin"suojattu.
Iltaa kohti jokainen matkaa ajallaan ja mielummin vauhdilla alamäkeä sillä kaikkea kaunista voi olla vielä näkemättä ja alamäessä pitää käyttää ehkä liikaa jarruja ja siksi voi joku kohta livahtaa ohi kun keskittyy siihen jarruttamiseen.

Olen myös itse sortunut ehkä liikaakin olemaan paljaana tällä palstalla,mutta minua ei kiinnosta paljoakaan roolit joten olen valinnut sen helpoimman eli olen se mikä todellisuudessakin.
Merkki taas antaa minullekkin suojaa sillä olen aika ujo vieraassa seurassa ja se taas liittyy ehkä niihin naamioihin.

n52 kirjoitti:

30vuotta ja nuorin lapsistani oli silloin vuoden vanha.

Ikä myös minusta vie tietynlaisia paineita pois ja antaa näin mahdollisuuden olla "kevyemmin"suojattu.
Iltaa kohti jokainen matkaa ajallaan ja mielummin vauhdilla alamäkeä sillä kaikkea kaunista voi olla vielä näkemättä ja alamäessä pitää käyttää ehkä liikaa jarruja ja siksi voi joku kohta livahtaa ohi kun keskittyy siihen jarruttamiseen.

Olen myös itse sortunut ehkä liikaakin olemaan paljaana tällä palstalla,mutta minua ei kiinnosta paljoakaan roolit joten olen valinnut sen helpoimman eli olen se mikä todellisuudessakin.
Merkki taas antaa minullekkin suojaa sillä olen aika ujo vieraassa seurassa ja se taas liittyy ehkä niihin naamioihin.

Lue lisää

ärhäkästi kommentoin:

ujous EI OLE naamion takana piilossa olo.

He, jotka pitävät suurinta ääntä ja esiintyvät itsevarmana, he juuri naamion takana ovat. Heillä on rooli, sen antaa suojan, sen takana ihminen sitten voi itkeä kun roolikuva nauraa.

plunger kirjoitti:

ärhäkästi kommentoin:

ujous EI OLE naamion takana piilossa olo.

He, jotka pitävät suurinta ääntä ja esiintyvät itsevarmana, he juuri naamion takana ovat. Heillä on rooli, sen antaa suojan, sen takana ihminen sitten voi itkeä kun roolikuva nauraa.

Lue lisää

lähinnä sellaista kuin esim.punastuminen mikä ei ole mukavaa.
Täällä ei kukaan näe minun tomaatin punaista naamaani kun häkellyn jos joku vieras(mies) kiinnittää yhtäkkiä minuun kiinteän katseensa,mutta tuttujahan täällä kohta kaikki ovatkin.
Ehkä ne jotka kantavat paksuimpia naamiotaan menettävä jotain?

n52 kirjoitti:

lähinnä sellaista kuin esim.punastuminen mikä ei ole mukavaa.
Täällä ei kukaan näe minun tomaatin punaista naamaani kun häkellyn jos joku vieras(mies) kiinnittää yhtäkkiä minuun kiinteän katseensa,mutta tuttujahan täällä kohta kaikki ovatkin.
Ehkä ne jotka kantavat paksuimpia naamiotaan menettävä jotain?

Lue lisää

juuri Sinua kiinteästi, katson silmiisi.
Punastuitko?

He, joilla on paksuimmat naamiot, VARMASTI ovat juuri ne, joilla omasta mielestä on eniten salattavaa, peitettävää. Siksi roolipeli, se antaa suojan.

Ujolla ei ole vahvaa kuorta, hän helposti pelkää haavoittuvan kun muut näkevät liian paljon, ujolla ei ole ujon roolia!

Jos punastuit, se on johtunut ujoudesta. Sinä aavistuksen hetken uskoit, että todella näen sinun silmäsi.

plunger kirjoitti:

juuri Sinua kiinteästi, katson silmiisi.
Punastuitko?

He, joilla on paksuimmat naamiot, VARMASTI ovat juuri ne, joilla omasta mielestä on eniten salattavaa, peitettävää. Siksi roolipeli, se antaa suojan.

Ujolla ei ole vahvaa kuorta, hän helposti pelkää haavoittuvan kun muut näkevät liian paljon, ujolla ei ole ujon roolia!

Jos punastuit, se on johtunut ujoudesta. Sinä aavistuksen hetken uskoit, että todella näen sinun silmäsi.

Lue lisää

Älytön juttu.
Ei voi olla totta!!!!

n52 kirjoitti:

Älytön juttu.
Ei voi olla totta!!!!

Siihen, mitä kirjoitin naamiosta?
Siihen, mitä kirjoitin ujosta?
Siihen, mitä kirjoitin punastumisesta?

plunger kirjoitti:

Siihen, mitä kirjoitin naamiosta?
Siihen, mitä kirjoitin ujosta?
Siihen, mitä kirjoitin punastumisesta?

punastuin.
Hetken mä tosiaan tunsin.
Eikö ole hölmöä!!!
Mä olen taas punainen!

n52 kirjoitti:

punastuin.
Hetken mä tosiaan tunsin.
Eikö ole hölmöä!!!
Mä olen taas punainen!

Ihminen punastuu myös yksin ollen vaikka pimeässä komerossa, jos ajatus menee 'noloon' tilanteeseen. Se että minä katson kiinteästi Sinua silmiin, on Sinusta noloa, koska et tiedä mitä minulla on mielessä ja pelkäät että ajattelen Sinusta jotain epämieluisaa, tai että näen Sinusta jotain mitä et halua näyttää.

Lupaan nyt, että en katso enää!

tapana sanoa,että yksi syy miksi rakastan öitä on se kun ihmiset riisuvat helpommin silloin naamioitaan,mutta en koskaan ennen ollut ajatellut asiaa syvemmin.
Siksi tuo teksti todella kolahti minuun ja löysin siitä heti itseni.
Se,että sanon sen ääneen ottaa minulta ehkä yhden naamion pois.
Tämä netti kyllä tuntuu olevan oikein naamioiden paratiisi,mutta näistäkin sokkeloista löytää esim.sinunlaisia joista kuitenkin kuultaa,että se naamari ei ole vahva.
Hyvä vai huono näissä ympyröissä en tiedä,mutta kai kuitenkin on tärkeintä,että ei hukkaa aivan kokonaan itseään.

n52 kirjoitti:

tapana sanoa,että yksi syy miksi rakastan öitä on se kun ihmiset riisuvat helpommin silloin naamioitaan,mutta en koskaan ennen ollut ajatellut asiaa syvemmin.
Siksi tuo teksti todella kolahti minuun ja löysin siitä heti itseni.
Se,että sanon sen ääneen ottaa minulta ehkä yhden naamion pois.
Tämä netti kyllä tuntuu olevan oikein naamioiden paratiisi,mutta näistäkin sokkeloista löytää esim.sinunlaisia joista kuitenkin kuultaa,että se naamari ei ole vahva.
Hyvä vai huono näissä ympyröissä en tiedä,mutta kai kuitenkin on tärkeintä,että ei hukkaa aivan kokonaan itseään.

Lue lisää

...herkistää. Näinhän se on, se pitää vain havaita. Ilmankos yöradiokeskustelut ovat niin suosittuja ja ihmiset niissä keskusteluissa erilaisia, avoimempia kuin päivällä. Taitaa myös yön uneliaisuus vapauttaa herkkyyttä.

Tietynlainen naamari pitää netissäkin säilyttää, sellainen, ettei vahingoita itseään, jonkilainen varautuinesuus ja ehkä epäluuloisuus. Käytännössähän se on jo nähtykin, mitä liika luottamus aiheuttaaa.

Itse riisun helposti naamarit naulaan, mutta se edellyttää luottamusta. Sitä minulla ei täällä ole, koska tämä on julkinen palsta ja kaikki keskustelijat ovat täysin tuntemattomia. Minä olen realisti, en luota helposti tunetemattomiin, mutta keskustelen mielellääni.

PikaNelli kirjoitti:

...herkistää. Näinhän se on, se pitää vain havaita. Ilmankos yöradiokeskustelut ovat niin suosittuja ja ihmiset niissä keskusteluissa erilaisia, avoimempia kuin päivällä. Taitaa myös yön uneliaisuus vapauttaa herkkyyttä.

Tietynlainen naamari pitää netissäkin säilyttää, sellainen, ettei vahingoita itseään, jonkilainen varautuinesuus ja ehkä epäluuloisuus. Käytännössähän se on jo nähtykin, mitä liika luottamus aiheuttaaa.

Itse riisun helposti naamarit naulaan, mutta se edellyttää luottamusta. Sitä minulla ei täällä ole, koska tämä on julkinen palsta ja kaikki keskustelijat ovat täysin tuntemattomia. Minä olen realisti, en luota helposti tunetemattomiin, mutta keskustelen mielellääni.

Lue lisää

suojaa ja peittää virheitä,mutta minusta öitä rakastavat ihmiset ovat erillaisia ja nyt en tarkoita sitä,että olisi vaikeuksia nukkua.
Minä esim. pystyn nukkumaan koska tahansa,mutta en raaskisi nukkua öisin.
Onneksi elämäni on sellaisessa tilanteessa,että voin tehdä niinkuin lystään ainakin tällä hetkellä.
Olen realisti,mutta myös naiivi joka haluaa luottaa ja tahdon pitää siitä kynsin hampain kiinni.
En usko erehtyneeni sinun suhteesi sillä luotan myös vaistoihini ja ne kertovat sinun olevan kiltti luonne ja ne minä tunnistan aina.

Tämä netti on kyllä turhan kova koulu ja täällä satutetaan yleensä niitä jotka haluaisivat olla vähemmillä naamareilla ja yksi asia on myös,että ei tykätä jos joku esittää pienen oman ajatuksen niin silloin tulee ainakin yksi joka tietää sen ainoan oikean tyhjentävän vastauksen ja siksi jään usein kaipaamaan niitä hiljaisten kommentteja joita ei sitten enää esitetä.
En nyt tietenkään tarkoita nauruketjuja jotka useimmiten alkavat tiukkapipojen jutuista.

Tuo sinun sanasi epäluuloisuus voisi olla myös terve järki kuvioissa mukana.
Minä myös nautin jopa joskus ajatuksella käydystä keskustelusta koska en ole koskaan poistunut niistä etten olisi saanut jotain itselleni.
Kiitti hetkestä!

PikaNelli kirjoitti:

...herkistää. Näinhän se on, se pitää vain havaita. Ilmankos yöradiokeskustelut ovat niin suosittuja ja ihmiset niissä keskusteluissa erilaisia, avoimempia kuin päivällä. Taitaa myös yön uneliaisuus vapauttaa herkkyyttä.

Tietynlainen naamari pitää netissäkin säilyttää, sellainen, ettei vahingoita itseään, jonkilainen varautuinesuus ja ehkä epäluuloisuus. Käytännössähän se on jo nähtykin, mitä liika luottamus aiheuttaaa.

Itse riisun helposti naamarit naulaan, mutta se edellyttää luottamusta. Sitä minulla ei täällä ole, koska tämä on julkinen palsta ja kaikki keskustelijat ovat täysin tuntemattomia. Minä olen realisti, en luota helposti tunetemattomiin, mutta keskustelen mielellääni.

Lue lisää

Yöradiossa puhuvat eri ihmiset kuin päiväradiossa. Yöllä puhuvat he, jotka ovat rikkinäiset ja tuskaiset ja ilman ihmissuhteita, onnettomat ja kontaktia hakevat.

Saman tyylinen joukko varmasti kirjoittaa täällä. Yksinäiset, elämän virrasta rannalle jääneet ajopuut, ahdistuneet - mutta paljon he kirjoittavat roolin alla, naamarin takana.

plunger kirjoitti:

Yöradiossa puhuvat eri ihmiset kuin päiväradiossa. Yöllä puhuvat he, jotka ovat rikkinäiset ja tuskaiset ja ilman ihmissuhteita, onnettomat ja kontaktia hakevat.

Saman tyylinen joukko varmasti kirjoittaa täällä. Yksinäiset, elämän virrasta rannalle jääneet ajopuut, ahdistuneet - mutta paljon he kirjoittavat roolin alla, naamarin takana.

Lue lisää

tosi katkeralta kovalta tekstiltä?
Jotenkin sä saat noilla sanoilla yön tuntumaan risalta ja likaiselta.
Minä olen aina kokenut yön toisin.

Puhdas.
Paljas.
Kaunis.

n52 kirjoitti:

tosi katkeralta kovalta tekstiltä?
Jotenkin sä saat noilla sanoilla yön tuntumaan risalta ja likaiselta.
Minä olen aina kokenut yön toisin.

Puhdas.
Paljas.
Kaunis.

Lue lisää

Olen kuunnellut PALJON yöradio ja tiedän että sinne soittavat ihmiset ovat keskimäärin kovin surullisia tapauksia. Kokemus on karttunut ensin Yhdysvalloissa, sitten Suomessa. Meillä ehkä vähemmän peitetysti, siis ihmisillä sinne soittaessa on paksumpi naamio, jenkeissä teksti oli enemmän paljas ja raju. Hyväksikäytetyt, hylätyt, sairaat yksinäiset, perheistä erotetut, orvot ja raajarikot, pahoipidellyt ja raiskatut; siinä oli kuva soittajista. Kyllä uskon, että rikkinäiset, murheelliset, hylätyt ja hakatut, taakkojen alle nääntyvät ovat Suomessa myös eniten äänessä yöllä, kun pimeässä yksinäisyys ja kaikki ongelmat ovat pahin kestää.

plunger kirjoitti:

Olen kuunnellut PALJON yöradio ja tiedän että sinne soittavat ihmiset ovat keskimäärin kovin surullisia tapauksia. Kokemus on karttunut ensin Yhdysvalloissa, sitten Suomessa. Meillä ehkä vähemmän peitetysti, siis ihmisillä sinne soittaessa on paksumpi naamio, jenkeissä teksti oli enemmän paljas ja raju. Hyväksikäytetyt, hylätyt, sairaat yksinäiset, perheistä erotetut, orvot ja raajarikot, pahoipidellyt ja raiskatut; siinä oli kuva soittajista. Kyllä uskon, että rikkinäiset, murheelliset, hylätyt ja hakatut, taakkojen alle nääntyvät ovat Suomessa myös eniten äänessä yöllä, kun pimeässä yksinäisyys ja kaikki ongelmat ovat pahin kestää.

Lue lisää

epäilekkään,mutta sinä yleistät.
Minä rakastan öitä.
En pelkää vaan nautin öistä.
Minulle ne ovat kuin joku rauhan satama joka antaa voimaa ja aikaa kunnella muita ja itseään.
Kyllä minä tiedän elämän raadollisuuden ihan omankin elämäni kautta.
Eräs ystäväni soitti minulle vain öisin ja hän pelkäsi öitä,mutta kun minä uskon myös etten ole ainoa joka tuntee kuin minä ja siitä yritin sanoa.

n52 kirjoitti:

suojaa ja peittää virheitä,mutta minusta öitä rakastavat ihmiset ovat erillaisia ja nyt en tarkoita sitä,että olisi vaikeuksia nukkua.
Minä esim. pystyn nukkumaan koska tahansa,mutta en raaskisi nukkua öisin.
Onneksi elämäni on sellaisessa tilanteessa,että voin tehdä niinkuin lystään ainakin tällä hetkellä.
Olen realisti,mutta myös naiivi joka haluaa luottaa ja tahdon pitää siitä kynsin hampain kiinni.
En usko erehtyneeni sinun suhteesi sillä luotan myös vaistoihini ja ne kertovat sinun olevan kiltti luonne ja ne minä tunnistan aina.

Tämä netti on kyllä turhan kova koulu ja täällä satutetaan yleensä niitä jotka haluaisivat olla vähemmillä naamareilla ja yksi asia on myös,että ei tykätä jos joku esittää pienen oman ajatuksen niin silloin tulee ainakin yksi joka tietää sen ainoan oikean tyhjentävän vastauksen ja siksi jään usein kaipaamaan niitä hiljaisten kommentteja joita ei sitten enää esitetä.
En nyt tietenkään tarkoita nauruketjuja jotka useimmiten alkavat tiukkapipojen jutuista.

Tuo sinun sanasi epäluuloisuus voisi olla myös terve järki kuvioissa mukana.
Minä myös nautin jopa joskus ajatuksella käydystä keskustelusta koska en ole koskaan poistunut niistä etten olisi saanut jotain itselleni.
Kiitti hetkestä!

Lue lisää

...fiilis, tunnelma. Olen samaa mieltä, että yöihmiset ovat erilaisia, mielestäni herkkiä ja taiteellisia. Sellaiseksi saatan sinutkin kuvitella. Itse olen monta kertaa halunnut valvoa yön ja kokea sen tunnelman jälleen, mutta enää se ei onnistu, nuoempana kyllä.

Myös minulla on herkkä nenä haistaa ihmisten aitoutta ja tunnelmaa myös skriinin läpi. Rivien välistä löytää myös paljon luettavaa. Minäkin annan vaistoilleni paljon tilaa, mutta en luota niihin sokeasti, pitää saada näyttö luottamuksesta. Kiltteydestä voisin sanoa, että otan lähimmäiset huomioon, enkä ole ilkeä, kateellinen enkä ahne eikä arvomaailmani rakennu materiaalille. Mutta en anna talloa varpaitani, olen jämäkkä. Koska en kirjoituksissani juurikaan livertele enkä mielistele, minusta saattaa saada tylyn kuvan.

Pitkissä ketjuissa häviää monesti ne keskustelut, joihin haluaisi ottaa osaa ja monesti jopa omat ajatukset. Kyllähän näistä kirjoituksista saa itsellensä jotain, jos vain osaa etsiä oikein. Ainakin läpileikkauksen ikäistensä ajatuksista. Myös joutavan rupattelu saattaa joskus olla mukavaa. Enkä tarkoita pelkästään tätä palstaa.

PikaNelli kirjoitti:

...fiilis, tunnelma. Olen samaa mieltä, että yöihmiset ovat erilaisia, mielestäni herkkiä ja taiteellisia. Sellaiseksi saatan sinutkin kuvitella. Itse olen monta kertaa halunnut valvoa yön ja kokea sen tunnelman jälleen, mutta enää se ei onnistu, nuoempana kyllä.

Myös minulla on herkkä nenä haistaa ihmisten aitoutta ja tunnelmaa myös skriinin läpi. Rivien välistä löytää myös paljon luettavaa. Minäkin annan vaistoilleni paljon tilaa, mutta en luota niihin sokeasti, pitää saada näyttö luottamuksesta. Kiltteydestä voisin sanoa, että otan lähimmäiset huomioon, enkä ole ilkeä, kateellinen enkä ahne eikä arvomaailmani rakennu materiaalille. Mutta en anna talloa varpaitani, olen jämäkkä. Koska en kirjoituksissani juurikaan livertele enkä mielistele, minusta saattaa saada tylyn kuvan.

Pitkissä ketjuissa häviää monesti ne keskustelut, joihin haluaisi ottaa osaa ja monesti jopa omat ajatukset. Kyllähän näistä kirjoituksista saa itsellensä jotain, jos vain osaa etsiä oikein. Ainakin läpileikkauksen ikäistensä ajatuksista. Myös joutavan rupattelu saattaa joskus olla mukavaa. Enkä tarkoita pelkästään tätä palstaa.

Lue lisää

on jotain samankaltaista otetta elämään.
Vaikka haluan pitää kiinni uskostani ihmisyyteen ja yritän epätoivoisestikin uskoa hyvyyteen niin osaan myös purra ja sen teen kun joku älykäs satuttaa sillä se on sitä lajia jonka täytyy tietää mitä tekee.
Olen myös huomannut jotain erikoista näissä ympyröissä,että tuntuu kuin pienillä sanoilla saisi enemmän ja enemmän esille niitä hiljaisia ja jopa minullakin on itseluottamus lisääntynyt vieraiden keskuudessa vaikka olenkin todellisuudessakin ollut aina hyvin sosiaalinen tyyppi.Enkä koskaan ole ollut aikuisena tilanteessa jossa minulla ei ole ollut ystäviä.
Olen vain hiukan seko luonne jonka täytyy saada olla joskus vain omissa oloissaa ja ehkä se yöjuttu on siksi niin vahvasti kuvioissani mukana.
Sillä olen leski ja kun lapset olivat pieniä niin mistä sitä aikaa otti kuin yöstä...=)
Aika hyvä arvaus tuo alku sillä teen käsilläni(ehkä siinä on hiukan päätäkin mukana) joitain asioita joihin liittyy jonkinlainen luovuuden halu.

Rupattelu kuuluu siihen sarjaan joka keventää oloa ja on todella tärkeää jotta jaksamme arkea tavalla tai toisella.
Olisi jänskä juttu jos todellisuudessakin olisi sivuja joita voisi selata tunnelman mukaan kevyttä,vakavaa,turhan höpinää ja jne.
Tässähän tätä todellista nyt on....=)
Jos saan olla utelias niin kuunteletko vaistojasi kun tapaat ihmisen ensi kertaa ja en tarkoita pinnallisia tapaamisia.

n52 kirjoitti:

on jotain samankaltaista otetta elämään.
Vaikka haluan pitää kiinni uskostani ihmisyyteen ja yritän epätoivoisestikin uskoa hyvyyteen niin osaan myös purra ja sen teen kun joku älykäs satuttaa sillä se on sitä lajia jonka täytyy tietää mitä tekee.
Olen myös huomannut jotain erikoista näissä ympyröissä,että tuntuu kuin pienillä sanoilla saisi enemmän ja enemmän esille niitä hiljaisia ja jopa minullakin on itseluottamus lisääntynyt vieraiden keskuudessa vaikka olenkin todellisuudessakin ollut aina hyvin sosiaalinen tyyppi.Enkä koskaan ole ollut aikuisena tilanteessa jossa minulla ei ole ollut ystäviä.
Olen vain hiukan seko luonne jonka täytyy saada olla joskus vain omissa oloissaa ja ehkä se yöjuttu on siksi niin vahvasti kuvioissani mukana.
Sillä olen leski ja kun lapset olivat pieniä niin mistä sitä aikaa otti kuin yöstä...=)
Aika hyvä arvaus tuo alku sillä teen käsilläni(ehkä siinä on hiukan päätäkin mukana) joitain asioita joihin liittyy jonkinlainen luovuuden halu.

Rupattelu kuuluu siihen sarjaan joka keventää oloa ja on todella tärkeää jotta jaksamme arkea tavalla tai toisella.
Olisi jänskä juttu jos todellisuudessakin olisi sivuja joita voisi selata tunnelman mukaan kevyttä,vakavaa,turhan höpinää ja jne.
Tässähän tätä todellista nyt on....=)
Jos saan olla utelias niin kuunteletko vaistojasi kun tapaat ihmisen ensi kertaa ja en tarkoita pinnallisia tapaamisia.

Lue lisää

...uskoa ihmisyyteen enkä hyvyyteen, mutta odotan aina näyttöä enkä laske helposti sisimpääni. On paljon ihmisiä, jotka ovat vähästäkin kateellisia, jopa ahneita ja käyttävät tilaisuuden tullen toisia hyväksi. Ihan lähipiirissänikin näen ahneutta ja kautetta. Sattaakin olla suomalaisten perisynti.

Itse en ole ujo enkä hiljainenkaan ja soliaalinen kyllä. Tapaan työssäni paljon ihmisiä ja saan päteä tarpeeksi asti. Täällä en ole suuna päänä, kirjoitan loppujen lopuksi vähän, tosin viime aikoina lähes joka päivä. Aikaisemmin kävin palstoilla vain satunnaisesti viikolla ja jonain viikonlopun iltana.

En ole minäkään yksinäinen, tämä nettiaika on pois tv-katselusta ja kirjojen lukemisesta. Monesti teen illalla niin, että tulen koneelle kun tv:stä tulee asiaohjelma, jota voin samalla kuunnella. Me naiset kun osaamme tehdä eri toimintoja saamaan aikaan.

Täällä on paljon hyviä kirjoittajia ja antoisia ihmisiä, joiden suut pitäisi saada enemmän auki. Moni vaikenee, jos saa pahaa palautetta tai ei saa sitä ollenkaan. Joidenkin yli on kävelty ja sen voi tehdä monella eri tavalla. Kirjoituksia ei pidä ottaa liian vakavasti.

Olen intuitiivinen ihminen ja vaistot ja tunteet ovat vahvasti mukana ihmissuhteissa. Silloin kun järjen ja tunteen välillä on ristiriita, olen ihan sairas. On pakko selvittää, mistä se johtuu. On ihmisiä, joiden läpi näen heti ja toisia, joita en uskalla päästää lähelleni, koska niissä on jotain outoa naamarin takana, en vain aina saa selville, mitä.

PikaNelli kirjoitti:

...uskoa ihmisyyteen enkä hyvyyteen, mutta odotan aina näyttöä enkä laske helposti sisimpääni. On paljon ihmisiä, jotka ovat vähästäkin kateellisia, jopa ahneita ja käyttävät tilaisuuden tullen toisia hyväksi. Ihan lähipiirissänikin näen ahneutta ja kautetta. Sattaakin olla suomalaisten perisynti.

Itse en ole ujo enkä hiljainenkaan ja soliaalinen kyllä. Tapaan työssäni paljon ihmisiä ja saan päteä tarpeeksi asti. Täällä en ole suuna päänä, kirjoitan loppujen lopuksi vähän, tosin viime aikoina lähes joka päivä. Aikaisemmin kävin palstoilla vain satunnaisesti viikolla ja jonain viikonlopun iltana.

En ole minäkään yksinäinen, tämä nettiaika on pois tv-katselusta ja kirjojen lukemisesta. Monesti teen illalla niin, että tulen koneelle kun tv:stä tulee asiaohjelma, jota voin samalla kuunnella. Me naiset kun osaamme tehdä eri toimintoja saamaan aikaan.

Täällä on paljon hyviä kirjoittajia ja antoisia ihmisiä, joiden suut pitäisi saada enemmän auki. Moni vaikenee, jos saa pahaa palautetta tai ei saa sitä ollenkaan. Joidenkin yli on kävelty ja sen voi tehdä monella eri tavalla. Kirjoituksia ei pidä ottaa liian vakavasti.

Olen intuitiivinen ihminen ja vaistot ja tunteet ovat vahvasti mukana ihmissuhteissa. Silloin kun järjen ja tunteen välillä on ristiriita, olen ihan sairas. On pakko selvittää, mistä se johtuu. On ihmisiä, joiden läpi näen heti ja toisia, joita en uskalla päästää lähelleni, koska niissä on jotain outoa naamarin takana, en vain aina saa selville, mitä.

Lue lisää

tämä naisena olo....=)
Onkohan nuo jotka sitkeimmin ihmettelevät,että miten kukaan voi olla aina koneella ja hoitaa muita asioita niin miehiä!
Minulla myös joskus alkaa tuo usko loppua ja tulee halu lähteä kokonaan pois ja jollain tasolla minusta tuntuu,että näin tulee tapahtumaan.
Saatan aloittaa aivan iloisella mielellä kirjoittelun,mutta sitten tulee joku joka läväyttää sopivilla sanoilla ja siinä se sitten on.
Järetöntä välittää tuollaisesta,mutta näin vain on.

Tuo vaisto on sellainen joka toimii täälläkin.
Tuo kun sanot,että et uskalla päästää lähelle niin minulle itselleni on tullut aina silloin sellainen tunne kuin olisi jotain mustaa ja tahmeaa vastassa,mutta tuo sinun jotain outoa on parempi kuvaus ja omin sen nyt sanavarastooni.
Kiitos.
Se kun ei tiedä mikä riitelee tunteessa järjen kanssa niin niissä tapauksissa on minulla käynyt usein niin,että järkeni pistää vastaan,että miksi minä tunnen noin vaikka järki sanoo ihmisen olevan mukava ja tunne väittää vastaan niin valitettavasti myöhemmin onkin tullut ilmi jotain joka on ollut vastaus tunteen sanomiseen.
Päinvastoin ei ole käynyt.Kun olen vaistonnut pitäväni ihmisestä niin se on ollut niin.
Jos nyt jatkan tätä utelusarjaa niin kiinnitätkö huomiota ihmisten silmiin.

n52 kirjoitti:

tämä naisena olo....=)
Onkohan nuo jotka sitkeimmin ihmettelevät,että miten kukaan voi olla aina koneella ja hoitaa muita asioita niin miehiä!
Minulla myös joskus alkaa tuo usko loppua ja tulee halu lähteä kokonaan pois ja jollain tasolla minusta tuntuu,että näin tulee tapahtumaan.
Saatan aloittaa aivan iloisella mielellä kirjoittelun,mutta sitten tulee joku joka läväyttää sopivilla sanoilla ja siinä se sitten on.
Järetöntä välittää tuollaisesta,mutta näin vain on.

Tuo vaisto on sellainen joka toimii täälläkin.
Tuo kun sanot,että et uskalla päästää lähelle niin minulle itselleni on tullut aina silloin sellainen tunne kuin olisi jotain mustaa ja tahmeaa vastassa,mutta tuo sinun jotain outoa on parempi kuvaus ja omin sen nyt sanavarastooni.
Kiitos.
Se kun ei tiedä mikä riitelee tunteessa järjen kanssa niin niissä tapauksissa on minulla käynyt usein niin,että järkeni pistää vastaan,että miksi minä tunnen noin vaikka järki sanoo ihmisen olevan mukava ja tunne väittää vastaan niin valitettavasti myöhemmin onkin tullut ilmi jotain joka on ollut vastaus tunteen sanomiseen.
Päinvastoin ei ole käynyt.Kun olen vaistonnut pitäväni ihmisestä niin se on ollut niin.
Jos nyt jatkan tätä utelusarjaa niin kiinnitätkö huomiota ihmisten silmiin.

Lue lisää

on miule tähä aikaa aamust tietokonnee ääres istumine.
Nyt vaa on sellanen tilanne, et miul, niiko monil muilkii työelämäs olevil on eilise pyhä takia tälläne pitkä viikoloppu. Ei tarvija männä töihi ja aattelinkii kirjotella keskustelupalstoile koko päivän - tai pitki päivää. Sit mie kuitekii muistin, et miul on siivoomista ja ikkuna pessuu ja iltapäiväl vois vaik käyvä kollega luon kahvil ja pihal on vaik mite paljo tekemistä. Tyttö, jol ei oo ompelukonetta, toi eile miule housuusa lyhennettäväks ja mies sano eile et ollaa nyt enemmä mökil ko siulkii on vappaata. (meije mökki on kolme kilometri pääs)
Kahotaaha voittaaks velvollisuuve tunto vai huvitteluhalu!:)
Miust tää palstoile kirjottelu ja muihe kirjotuksii lukemine on huvittelluu - eikä sielt huonoimmast pääst ookkaa.
Pallaillaa päivä aikan!
Muute,silmät ovat sielu peili.Mie kiinnitän kyl huomioo ihmise suu seutuukii. Silmät ja suu ihmise naamas ovat aikamoine luontee ilmasija.
Joskus näkköö nii kieroi ja pahatahtosii silmii ja suita et iha pahhaa tekköö, mut onneks usseimmi vilpittömmii, ystävällisii katseita.
Tääl palstal ei nää kenekää ilmeitä, mut ko sanotaa, et sydämme kyllyyves suu puhhuu, ni....

hennaliisa1 kirjoitti:

on miule tähä aikaa aamust tietokonnee ääres istumine.
Nyt vaa on sellanen tilanne, et miul, niiko monil muilkii työelämäs olevil on eilise pyhä takia tälläne pitkä viikoloppu. Ei tarvija männä töihi ja aattelinkii kirjotella keskustelupalstoile koko päivän - tai pitki päivää. Sit mie kuitekii muistin, et miul on siivoomista ja ikkuna pessuu ja iltapäiväl vois vaik käyvä kollega luon kahvil ja pihal on vaik mite paljo tekemistä. Tyttö, jol ei oo ompelukonetta, toi eile miule housuusa lyhennettäväks ja mies sano eile et ollaa nyt enemmä mökil ko siulkii on vappaata. (meije mökki on kolme kilometri pääs)
Kahotaaha voittaaks velvollisuuve tunto vai huvitteluhalu!:)
Miust tää palstoile kirjottelu ja muihe kirjotuksii lukemine on huvittelluu - eikä sielt huonoimmast pääst ookkaa.
Pallaillaa päivä aikan!
Muute,silmät ovat sielu peili.Mie kiinnitän kyl huomioo ihmise suu seutuukii. Silmät ja suu ihmise naamas ovat aikamoine luontee ilmasija.
Joskus näkköö nii kieroi ja pahatahtosii silmii ja suita et iha pahhaa tekköö, mut onneks usseimmi vilpittömmii, ystävällisii katseita.
Tääl palstal ei nää kenekää ilmeitä, mut ko sanotaa, et sydämme kyllyyves suu puhhuu, ni....

Lue lisää

on nyt mullekii tää koneella olo vapaaaikana,
keskiviikkona silmäleikattiin ja kuukauden sairasloman kirjoitti, tekemist ois vaik kuinka, painavia kun ei saa nostella jotain kuitenkin yritän täs kapsutella päivän mittaan ja välillä kurkistella mitä juttuja palstoilla liikkuu.
minä kiinitä huomioni ensimmäiseksi suuhun sit silmiin ja kolmanneksi käsiin kynnet kertovat myös hyvin paljon... kurkistellaan

sinih52 kirjoitti:

on nyt mullekii tää koneella olo vapaaaikana,
keskiviikkona silmäleikattiin ja kuukauden sairasloman kirjoitti, tekemist ois vaik kuinka, painavia kun ei saa nostella jotain kuitenkin yritän täs kapsutella päivän mittaan ja välillä kurkistella mitä juttuja palstoilla liikkuu.
minä kiinitä huomioni ensimmäiseksi suuhun sit silmiin ja kolmanneksi käsiin kynnet kertovat myös hyvin paljon... kurkistellaan

Lue lisää

huomentapäivää....=)
Mulla tuo järjestys on,
silmät,
suu,
loput.

hennaliisa1 kirjoitti:

on miule tähä aikaa aamust tietokonnee ääres istumine.
Nyt vaa on sellanen tilanne, et miul, niiko monil muilkii työelämäs olevil on eilise pyhä takia tälläne pitkä viikoloppu. Ei tarvija männä töihi ja aattelinkii kirjotella keskustelupalstoile koko päivän - tai pitki päivää. Sit mie kuitekii muistin, et miul on siivoomista ja ikkuna pessuu ja iltapäiväl vois vaik käyvä kollega luon kahvil ja pihal on vaik mite paljo tekemistä. Tyttö, jol ei oo ompelukonetta, toi eile miule housuusa lyhennettäväks ja mies sano eile et ollaa nyt enemmä mökil ko siulkii on vappaata. (meije mökki on kolme kilometri pääs)
Kahotaaha voittaaks velvollisuuve tunto vai huvitteluhalu!:)
Miust tää palstoile kirjottelu ja muihe kirjotuksii lukemine on huvittelluu - eikä sielt huonoimmast pääst ookkaa.
Pallaillaa päivä aikan!
Muute,silmät ovat sielu peili.Mie kiinnitän kyl huomioo ihmise suu seutuukii. Silmät ja suu ihmise naamas ovat aikamoine luontee ilmasija.
Joskus näkköö nii kieroi ja pahatahtosii silmii ja suita et iha pahhaa tekköö, mut onneks usseimmi vilpittömmii, ystävällisii katseita.
Tääl palstal ei nää kenekää ilmeitä, mut ko sanotaa, et sydämme kyllyyves suu puhhuu, ni....

Lue lisää

myös huomentapäivää....=)

Silmät ovat minusta oikeastaan kaikki koska suu voi nauraa vaikka silmät itkevät ja suu voi puhua rakkaudesta kun silmät huutavat vihaa.

Kiva kun sinäkin olet välillä täällä.
Vahva persoona jonka kirjoituksia on mukava lukea!

n52 kirjoitti:

tämä naisena olo....=)
Onkohan nuo jotka sitkeimmin ihmettelevät,että miten kukaan voi olla aina koneella ja hoitaa muita asioita niin miehiä!
Minulla myös joskus alkaa tuo usko loppua ja tulee halu lähteä kokonaan pois ja jollain tasolla minusta tuntuu,että näin tulee tapahtumaan.
Saatan aloittaa aivan iloisella mielellä kirjoittelun,mutta sitten tulee joku joka läväyttää sopivilla sanoilla ja siinä se sitten on.
Järetöntä välittää tuollaisesta,mutta näin vain on.

Tuo vaisto on sellainen joka toimii täälläkin.
Tuo kun sanot,että et uskalla päästää lähelle niin minulle itselleni on tullut aina silloin sellainen tunne kuin olisi jotain mustaa ja tahmeaa vastassa,mutta tuo sinun jotain outoa on parempi kuvaus ja omin sen nyt sanavarastooni.
Kiitos.
Se kun ei tiedä mikä riitelee tunteessa järjen kanssa niin niissä tapauksissa on minulla käynyt usein niin,että järkeni pistää vastaan,että miksi minä tunnen noin vaikka järki sanoo ihmisen olevan mukava ja tunne väittää vastaan niin valitettavasti myöhemmin onkin tullut ilmi jotain joka on ollut vastaus tunteen sanomiseen.
Päinvastoin ei ole käynyt.Kun olen vaistonnut pitäväni ihmisestä niin se on ollut niin.
Jos nyt jatkan tätä utelusarjaa niin kiinnitätkö huomiota ihmisten silmiin.

Lue lisää

Kyllä koko pärstäkerroin on analysoitava, jos mielii tehdä jotain johtopäätöksiä. Tärkeimmät ovat mielestäni silmät ja suu, niin kuin muutkin keskustelijat tässä ketjussa totesivat.

Se, ettei katso silmiin, saattaa tarkoittaa myös sitä, että ihminen on mielettömän ujo. Mutta kyllä aikuisen pitäisi katsoa, senhän voi opetella. Suuhan tukee silmien ja kasvojen antamaa viestiä tai sitten ei. Hymyilevä suu harvoin valehtelee, jos silmät ja kasvolihakset ovat mukana.

Mutta monet kelmit ovat opetelleet hymyilemään tahdon vastaisesti esim. neuvottelutilanteissa, mutta silloin koko kasvot eivät ole mukana. Oletko huomannut, miten surullinenkin ihminen, vaikka paraikaa vääntäisi toivotonta porua, alkaa hymyillä, kun kysyt häneltä jotain, mikä hänelle on hirveän rakasta. Esim. minkä ikäinen lapsesi on, mitä hänelle kuuluu... Ja jos lapsi ei ole täydellinen katasrofi, hiipii hymy kertojan huulille.

Tosin on joitakin ihmisiä, joilla on pärstä sillei salakavala, ettei siitä voi juuri johtopäätöstä tehdä. Se ei ole edes ristiriitainen, vain todella jollain lailla oudon pimeä, ettei siitä revi millään mitään irti. Minun entisellä pomolla oli sellainen pärstäkerroin, että tulkkasin sitä aina väärin tai tulin kysymysmerkkinä sen luota, enkä osannut sanoa, oliko se hyvällä vai pahalla tuulella. Sillä oli oikein kestonaamarit ja koko olemus arvaamattoman salaperäinen.

Ei tällä palstalla kukaan jaksa ainiaasti olla ellei sitten harvenna kirjoittelua ja ala käydä satunnaisesti. Nämä aiheet täällä on muutamassa kuukaudessa kaluttu loppuun. Ellei sitten palsta ja kirjoittajat uudistu. Monihan täältä on lähtenyt, ovet paukkujen ja ilman.

Minä olen täällä sillä mielellä, etten odota toisilta mitään, enkä ota turhan vakavasti kirjoitteluja. Jos joku loukkaa, täältä kyllä pesee takaisin korkojen kera. Muistaakseni vain kerran pitänyt palauttaa yksi tapaus maanpinnalle.

Ihmiset monesti arvostelee, miksi täällä ei kirjoiteta siitä sun tätä siitä ja tuosta, mutta eivät itse kirjoita. Ei velvotteita voi toisille asettaa, vain itselle. En tällä palstalla aloittele keskusteluja, koska täällä on paljon reaaliaikaisia kirjoittajia, enkä voisi osallistua avaamiini keskusteluihin. Enkä kyllä koe sitä tärkeäksikään, koska en edes ehdi tai jaksa nytkään kaikkia lukea. Yritän pitää jollain lailla kontrollissa tän istuskelun.

sinih52 kirjoitti:

on nyt mullekii tää koneella olo vapaaaikana,
keskiviikkona silmäleikattiin ja kuukauden sairasloman kirjoitti, tekemist ois vaik kuinka, painavia kun ei saa nostella jotain kuitenkin yritän täs kapsutella päivän mittaan ja välillä kurkistella mitä juttuja palstoilla liikkuu.
minä kiinitä huomioni ensimmäiseksi suuhun sit silmiin ja kolmanneksi käsiin kynnet kertovat myös hyvin paljon... kurkistellaan

Lue lisää

Nyt kiinnostaa kovin, mitä, Sinih, analysoit ihmisten käsistä ja kynsistä?

n52 kirjoitti:

myös huomentapäivää....=)

Silmät ovat minusta oikeastaan kaikki koska suu voi nauraa vaikka silmät itkevät ja suu voi puhua rakkaudesta kun silmät huutavat vihaa.

Kiva kun sinäkin olet välillä täällä.
Vahva persoona jonka kirjoituksia on mukava lukea!

Lue lisää

kohteliaisuuve vastaa kiitollisel mielel, enkä millokaa vänkää vastaa, jos joku joskus minnuu kehasoo. Semmone on turhaa vaatimattomuutta, jos toine on kiitosta antaissaa oikijas ja ite alkaa vähätellä ihtijää :"Enhä mie mittää, muut ossaavat paremmi."
Iha totta, tään päivä aikan oon huomant et miul on itsehillintääkii.
Aamul aikasee kirjotin ja aattelin kirjotella vapapäivännäi enemmä ko arken ylleesä kerkijän. Sit niiko sanoinkii, et jos ne 'velvollisuuvet' tuntuut tärkijämmält ni mie hoijan ne ja jätän tietokonnee avvaamise iltaa, tai huomisee päivää.
Koton ollaa oltu koko päivä ko mökile ei kehant männä. Tääl Kaakkois - Suomes ei oo aurinko näyttäytynt ja aamul sato vettäkii.
Sen rehellisen ihmisen tunnustan, et monta kertaa päivä aikan ovat kynnet syyhynneet, et mänisköhä kattomaa mitä ihmiset palstoil kirjottelloot, mut sit aattelin, et jääkööhä iltaa - siivoonpaha vaik tuon komero.
Mius on mukava lueskella muihe ajatuksii ja tavallaa leikkii semmosta mielikuvitusleikki, et minkälainekoha tuo ihmine oikeestaa on ja monest on muodostunt mielikuva - ylleesä positiivine.
En kehu ko se ei oo miu tapa, mut sinnuu kuvittelen semmoseks joka tervehit ensimmäisen vastaatulevaa tuttujais.
Jotkut - ylpijäsorttiset uottaat aina et toine sanos ens "päivää."

PikaNelli kirjoitti:

Kyllä koko pärstäkerroin on analysoitava, jos mielii tehdä jotain johtopäätöksiä. Tärkeimmät ovat mielestäni silmät ja suu, niin kuin muutkin keskustelijat tässä ketjussa totesivat.

Se, ettei katso silmiin, saattaa tarkoittaa myös sitä, että ihminen on mielettömän ujo. Mutta kyllä aikuisen pitäisi katsoa, senhän voi opetella. Suuhan tukee silmien ja kasvojen antamaa viestiä tai sitten ei. Hymyilevä suu harvoin valehtelee, jos silmät ja kasvolihakset ovat mukana.

Mutta monet kelmit ovat opetelleet hymyilemään tahdon vastaisesti esim. neuvottelutilanteissa, mutta silloin koko kasvot eivät ole mukana. Oletko huomannut, miten surullinenkin ihminen, vaikka paraikaa vääntäisi toivotonta porua, alkaa hymyillä, kun kysyt häneltä jotain, mikä hänelle on hirveän rakasta. Esim. minkä ikäinen lapsesi on, mitä hänelle kuuluu... Ja jos lapsi ei ole täydellinen katasrofi, hiipii hymy kertojan huulille.

Tosin on joitakin ihmisiä, joilla on pärstä sillei salakavala, ettei siitä voi juuri johtopäätöstä tehdä. Se ei ole edes ristiriitainen, vain todella jollain lailla oudon pimeä, ettei siitä revi millään mitään irti. Minun entisellä pomolla oli sellainen pärstäkerroin, että tulkkasin sitä aina väärin tai tulin kysymysmerkkinä sen luota, enkä osannut sanoa, oliko se hyvällä vai pahalla tuulella. Sillä oli oikein kestonaamarit ja koko olemus arvaamattoman salaperäinen.

Ei tällä palstalla kukaan jaksa ainiaasti olla ellei sitten harvenna kirjoittelua ja ala käydä satunnaisesti. Nämä aiheet täällä on muutamassa kuukaudessa kaluttu loppuun. Ellei sitten palsta ja kirjoittajat uudistu. Monihan täältä on lähtenyt, ovet paukkujen ja ilman.

Minä olen täällä sillä mielellä, etten odota toisilta mitään, enkä ota turhan vakavasti kirjoitteluja. Jos joku loukkaa, täältä kyllä pesee takaisin korkojen kera. Muistaakseni vain kerran pitänyt palauttaa yksi tapaus maanpinnalle.

Ihmiset monesti arvostelee, miksi täällä ei kirjoiteta siitä sun tätä siitä ja tuosta, mutta eivät itse kirjoita. Ei velvotteita voi toisille asettaa, vain itselle. En tällä palstalla aloittele keskusteluja, koska täällä on paljon reaaliaikaisia kirjoittajia, enkä voisi osallistua avaamiini keskusteluihin. Enkä kyllä koe sitä tärkeäksikään, koska en edes ehdi tai jaksa nytkään kaikkia lukea. Yritän pitää jollain lailla kontrollissa tän istuskelun.

Lue lisää

on kaiken perusta.
Kun ihmisen silmät kertoo minusta mielettömästi.
Pahinta on silloin kun on nuori jonka silmät ovat vanhat.
Parasta on ilo joka näkyy lapsen silmissä.
Olen tuntemattomien kanssa käyttänyt usein keskustelun avauksena lausetta,sinulla on kiltit silmät.
Teen sen silloin jos toisella on yksinäiset silmät sillä se saa ihmisen usein avautumaan ja minulle tulee tunne,että tuo yksinäisyys on ainakin hetken poissa.
Olen monessa mielessä seko ja siksi esim.olen täällä netissä ylensyöttämässä itseäni,että en juuttuisi tänne.
Kuulostaa tosi omituiselta,mutta toimii tavallaan minulla sillä olen kaikessa ahne ja kun oikein koluan joka nurkan niin jossain vaiheessa en saa asiasta enää tarpeeksi irti ja voin kokea sitä jopa kohtuullisesti.
Tämä on tietyllä tapaa ollut minulle terveellinen kokemus ja muistutus elämän raadollisuudesta.
Opetus ei kuitenkaan sillä minä luulen tarpovani loppuun asti yhtä sitkeästi uskoen ihmisiin ja satuihin.

Kun nyt aloitin utelun niin merkitseekö sinulle ihmisen ääni mitä?

hennaliisa1 kirjoitti:

kohteliaisuuve vastaa kiitollisel mielel, enkä millokaa vänkää vastaa, jos joku joskus minnuu kehasoo. Semmone on turhaa vaatimattomuutta, jos toine on kiitosta antaissaa oikijas ja ite alkaa vähätellä ihtijää :"Enhä mie mittää, muut ossaavat paremmi."
Iha totta, tään päivä aikan oon huomant et miul on itsehillintääkii.
Aamul aikasee kirjotin ja aattelin kirjotella vapapäivännäi enemmä ko arken ylleesä kerkijän. Sit niiko sanoinkii, et jos ne 'velvollisuuvet' tuntuut tärkijämmält ni mie hoijan ne ja jätän tietokonnee avvaamise iltaa, tai huomisee päivää.
Koton ollaa oltu koko päivä ko mökile ei kehant männä. Tääl Kaakkois - Suomes ei oo aurinko näyttäytynt ja aamul sato vettäkii.
Sen rehellisen ihmisen tunnustan, et monta kertaa päivä aikan ovat kynnet syyhynneet, et mänisköhä kattomaa mitä ihmiset palstoil kirjottelloot, mut sit aattelin, et jääkööhä iltaa - siivoonpaha vaik tuon komero.
Mius on mukava lueskella muihe ajatuksii ja tavallaa leikkii semmosta mielikuvitusleikki, et minkälainekoha tuo ihmine oikeestaa on ja monest on muodostunt mielikuva - ylleesä positiivine.
En kehu ko se ei oo miu tapa, mut sinnuu kuvittelen semmoseks joka tervehit ensimmäisen vastaatulevaa tuttujais.
Jotkut - ylpijäsorttiset uottaat aina et toine sanos ens "päivää."

Lue lisää

aikaan sellainen,että kun joku antoi minulle lahjan sanoin,että mitä sinä eihän minulle!
Pysähdyin kerran ja ajattelin,että miksi sanon noin ja sen jälkeen olen aina sanonut,kiitos minusta on ihana saada lahjoja koska suorastaan rakastan niitä.
Se on muuten totta ja en tarkoita vain kalliita vaan jos joku näkee vaivan noukkia pellonpientareelta kimpun kukkia ja ojentaa ne minulle niin silloin olen otettu ja sanon sen eli rakastan lahjoja.

Tuo mitä sanoit tervehtimisestä yllätti minut täysin sillä en ole eläessäni tullut ajatelleeksi moista,mutta kyllä minä tosiaan olen se ensimmäinen joka hihkaiseen,mutta siihen liittyy se,että meistä jokainen tykkää kun joku huomaa ja ei minulta oteta pois mitään jos sanon moi,mitä sinulle kuuluu.

Mulla tämä huusholli on melkein koko ajan yksinään käytössä sillä iltatähteni on hitusen vaille 17vuotta ja aina poikakaverinsa kanssa joten paikat pysyy suht koht paikoillaan ja olen aika mukavuuden haluinen enkä ota turhia paineita kaikesta.

Onko sinulla ollut laajakaistajuttu kuinka kauan?
Nariseeeko ukkos yhtään.
Sinusta minulle on muodostunut semmoisen reilun ihmisen kuva.Sellaisen joka seisoo selkä suorana,mutta hymyilee...=)

n52 kirjoitti:

aikaan sellainen,että kun joku antoi minulle lahjan sanoin,että mitä sinä eihän minulle!
Pysähdyin kerran ja ajattelin,että miksi sanon noin ja sen jälkeen olen aina sanonut,kiitos minusta on ihana saada lahjoja koska suorastaan rakastan niitä.
Se on muuten totta ja en tarkoita vain kalliita vaan jos joku näkee vaivan noukkia pellonpientareelta kimpun kukkia ja ojentaa ne minulle niin silloin olen otettu ja sanon sen eli rakastan lahjoja.

Tuo mitä sanoit tervehtimisestä yllätti minut täysin sillä en ole eläessäni tullut ajatelleeksi moista,mutta kyllä minä tosiaan olen se ensimmäinen joka hihkaiseen,mutta siihen liittyy se,että meistä jokainen tykkää kun joku huomaa ja ei minulta oteta pois mitään jos sanon moi,mitä sinulle kuuluu.

Mulla tämä huusholli on melkein koko ajan yksinään käytössä sillä iltatähteni on hitusen vaille 17vuotta ja aina poikakaverinsa kanssa joten paikat pysyy suht koht paikoillaan ja olen aika mukavuuden haluinen enkä ota turhia paineita kaikesta.

Onko sinulla ollut laajakaistajuttu kuinka kauan?
Nariseeeko ukkos yhtään.
Sinusta minulle on muodostunut semmoisen reilun ihmisen kuva.Sellaisen joka seisoo selkä suorana,mutta hymyilee...=)

Lue lisää

tai aamupäivää!
Miu täytyy tuoho mitä kerroit aikasemmast 'vaatimattomuuvestais', sannoo, et sammalaista ol miullakii nuorempan.
Vierailulle tulijat ko toivat kukkii, ni mie sanoin, ettei ois tarvint.Tiesiithä hyö itekkii etti se välttämätöntä olt, mut tapa kuitekii - viijä kukkii tai jottai ko männää kyllää.
Nykyää mie kiitän ja sanon, et ihanaa ko sain (saatii) kukkii, mie tykkään kukist (niiko tykkäänkii)
Toine muutos on siin ko en ennää selittele jos joku ruoka tai leivonnaine ei iha täyvellisest onnistunt.
Kaik tietäät kuitekii, et mie oon hyvä kokki mut sil kertaa ei mänt iha niiko ois pitänt.

Laajakaistast ko kysyit, ni mie en muista millo tänne meile tul, mut on tääl jo vuosii olt.
Sit uko narisemisest. Ei hää täst tietsika käytämisest ainakaa sano mittää, ko mie en kovi paljo tätä loppui lopuks käytäkkää. Eikä hää ylleesä miule mistää kiukkuva. Mie meil äkäsemp oon.
Olipas mukava aamurupattelu.Tällee sitä tarinaa tulloo ko toine kyssyy ja saap haastaa. Siul on sosiaalisii kykylöitä. Nyt lähetääkii uko ja koira kans pitkäle lenkile.
Hyvvää lauvantaipäivää siule - pallaillaa!

n52 kirjoitti:

on kaiken perusta.
Kun ihmisen silmät kertoo minusta mielettömästi.
Pahinta on silloin kun on nuori jonka silmät ovat vanhat.
Parasta on ilo joka näkyy lapsen silmissä.
Olen tuntemattomien kanssa käyttänyt usein keskustelun avauksena lausetta,sinulla on kiltit silmät.
Teen sen silloin jos toisella on yksinäiset silmät sillä se saa ihmisen usein avautumaan ja minulle tulee tunne,että tuo yksinäisyys on ainakin hetken poissa.
Olen monessa mielessä seko ja siksi esim.olen täällä netissä ylensyöttämässä itseäni,että en juuttuisi tänne.
Kuulostaa tosi omituiselta,mutta toimii tavallaan minulla sillä olen kaikessa ahne ja kun oikein koluan joka nurkan niin jossain vaiheessa en saa asiasta enää tarpeeksi irti ja voin kokea sitä jopa kohtuullisesti.
Tämä on tietyllä tapaa ollut minulle terveellinen kokemus ja muistutus elämän raadollisuudesta.
Opetus ei kuitenkaan sillä minä luulen tarpovani loppuun asti yhtä sitkeästi uskoen ihmisiin ja satuihin.

Kun nyt aloitin utelun niin merkitseekö sinulle ihmisen ääni mitä?

Lue lisää

...mutta kokonaisuutena koko keho viestii paljon. Minäkin tapasin kerran lapsen, 7 - 8 vuotiaan ja ykskaks havannoin, että sillähän on "vanhat" silmät. Se istui meidän nojatuluolissa mietteissään ja katsoi ikkunaan päin. Päivän valo paljasti jotenkin sen "vanhuuden". Se penskan katse jäi jotenkin vaivaamaan, koska kellään lapsella en aikaisemmin ollut nähnyt sellaista heijastumaa silmistä. Hän oli tullut meille tapamaan sisarpuoltaan ja oli minulle täysin vieras.

Kyllähän ihmisen ääni merkitsee, mutta kuitenkin keskeistä on se mitä puhuu ja miten puhuu. Joskus tapaa sellaisia sulokurkkuja, että niiden ääntä kuuntelisi vaikka suu silppuja sylkisi. Puheen merkitys korostuu silloin kun ihmistä ei näe. Entisenä puhetyöläisenä osaan tulkita puhelinäänestä paljon, esim. onko kiire, v-taako, onko vastenmielistä, ahdistaako, mielisteleekö ja mielialan yleensä. Ei se tietysti ole vaikeaa muillekaan, mutta kun mulle soitetaan, terästäydyn kuuntelemaan syvältä.

Sekoko sinä? No kukapa täällä terveen paperit saisi, kait jokainen meistä on omalla tavallaan hölmö. Minua se ei haittaa, olen suurpiirteinen siinä. Kun katselet ihmisiä turuilla ja toreilla, äkkipäätään niistä ei moniakaan luulisi viisaaksi. Välillä meno on ympärillä sellaista, että vaikuttaa kuin koko B-mielisairaalan viimeinen hoitoyksikkö olisi purettu avohoitoon. Mutta lippu korkealle!

PikaNelli kirjoitti:

Nyt kiinnostaa kovin, mitä, Sinih, analysoit ihmisten käsistä ja kynsistä?

kertovat ihmisestä hyvin paljon,onko siistit
onko kynsien alla likaa ym,ym, sellainen on ihminen sisältä ja hoitaa talouttaan itseään ym.ym.
mummoni aikanaan sanoi minulle kynnyksitä talon emännän tunnistaa, tarkoittaen onko kynnykset puhtaat reunoja myöten,
vielä yksi juttu miehistä.
kun katsoo miesten kenkiä osaa päätellä aika paljon.

sinih52 kirjoitti:

kertovat ihmisestä hyvin paljon,onko siistit
onko kynsien alla likaa ym,ym, sellainen on ihminen sisältä ja hoitaa talouttaan itseään ym.ym.
mummoni aikanaan sanoi minulle kynnyksitä talon emännän tunnistaa, tarkoittaen onko kynnykset puhtaat reunoja myöten,
vielä yksi juttu miehistä.
kun katsoo miesten kenkiä osaa päätellä aika paljon.

Lue lisää

...olen kuullut. Nykyään en naisilla likaisia kynsiä ole edes tavannut, vaikka kasvimaataan tonkivat säännöllisesti. Kaikilla on jollain lailla viimeisen päälle puhtaat ja hoidetut kynnet ja kädet. Hyvin harvoin enää näkee tupakkakäsiäkään kenelläkään.

Olen tehnyt saman huomion kengistä kuin sinäkin enkä pelkästään miesten. Melko useinkin näkee ihmisen, usein kyllä miehen, jonka muu vaatetus on tip-top, mutta kengillä voisi heittää vesilintua. Nuorilla naisilla on sama vika. Ovat panneet jalkoihinsa jotain antiikin Kreikan näyttämökenkiä, jotka kestävät kulutusta päivän pari ja sitten ovatkin irvokkaita kenkärajoja...

Huvittaa ihan, että millä lailla tämän loistavan analysointitaidon voisi hyödyntää...

Ja nyt äitienpäiville odottamaan lahjoja ja palvelua...

PikaNelli kirjoitti:

...mutta kokonaisuutena koko keho viestii paljon. Minäkin tapasin kerran lapsen, 7 - 8 vuotiaan ja ykskaks havannoin, että sillähän on "vanhat" silmät. Se istui meidän nojatuluolissa mietteissään ja katsoi ikkunaan päin. Päivän valo paljasti jotenkin sen "vanhuuden". Se penskan katse jäi jotenkin vaivaamaan, koska kellään lapsella en aikaisemmin ollut nähnyt sellaista heijastumaa silmistä. Hän oli tullut meille tapamaan sisarpuoltaan ja oli minulle täysin vieras.

Kyllähän ihmisen ääni merkitsee, mutta kuitenkin keskeistä on se mitä puhuu ja miten puhuu. Joskus tapaa sellaisia sulokurkkuja, että niiden ääntä kuuntelisi vaikka suu silppuja sylkisi. Puheen merkitys korostuu silloin kun ihmistä ei näe. Entisenä puhetyöläisenä osaan tulkita puhelinäänestä paljon, esim. onko kiire, v-taako, onko vastenmielistä, ahdistaako, mielisteleekö ja mielialan yleensä. Ei se tietysti ole vaikeaa muillekaan, mutta kun mulle soitetaan, terästäydyn kuuntelemaan syvältä.

Sekoko sinä? No kukapa täällä terveen paperit saisi, kait jokainen meistä on omalla tavallaan hölmö. Minua se ei haittaa, olen suurpiirteinen siinä. Kun katselet ihmisiä turuilla ja toreilla, äkkipäätään niistä ei moniakaan luulisi viisaaksi. Välillä meno on ympärillä sellaista, että vaikuttaa kuin koko B-mielisairaalan viimeinen hoitoyksikkö olisi purettu avohoitoon. Mutta lippu korkealle!

Lue lisää

on tosi paha.Jäin varmaan vaivaamaan mieltä.

Ääni on ja erittäin tärkeä.
Itse olen bassovoittoisen mieheen äänen edessä täysin myyty.
Olen saanut sähköpostiini joitakin numeroita ja uteliaisuttani soittanut jossain vaiheessa ja on todella ottanut päähän kun joku on tuntunut ok jutulta,mutta kun olen kuullut äänen niin on noussut niskakarvat pystyyn ja jos se ääni on vielä ollut sellaista rukoilevaa sorttia niin ei kiitos.
Karmeaa jonkun mielestä,mutta ei voi mitään...
En ole mikään valikoiva luonne joka hienostelisi,mutta jos en edes ole vielä mitenkää ihastunut niin miksi jatkaa väkisin kun korvat jo sanoo voi ei!
Ääni kyllä kertoo hyvin paljon mielentilasta ja olen usein jatkanut puhelua läheisteni kanssa kun sieltä kuultaa selvästi läpi,että asia ei ole vielä kokonaan kerrottu.

Kiiti lohdutuksen sanoista tuossa sekojutussa.
Pääasia on,että ei huku massaan...=)
Utelusarjaa,mitä sinulle merkitsee huumori ihmissuhteissa?

hennaliisa1 kirjoitti:

tai aamupäivää!
Miu täytyy tuoho mitä kerroit aikasemmast 'vaatimattomuuvestais', sannoo, et sammalaista ol miullakii nuorempan.
Vierailulle tulijat ko toivat kukkii, ni mie sanoin, ettei ois tarvint.Tiesiithä hyö itekkii etti se välttämätöntä olt, mut tapa kuitekii - viijä kukkii tai jottai ko männää kyllää.
Nykyää mie kiitän ja sanon, et ihanaa ko sain (saatii) kukkii, mie tykkään kukist (niiko tykkäänkii)
Toine muutos on siin ko en ennää selittele jos joku ruoka tai leivonnaine ei iha täyvellisest onnistunt.
Kaik tietäät kuitekii, et mie oon hyvä kokki mut sil kertaa ei mänt iha niiko ois pitänt.

Laajakaistast ko kysyit, ni mie en muista millo tänne meile tul, mut on tääl jo vuosii olt.
Sit uko narisemisest. Ei hää täst tietsika käytämisest ainakaa sano mittää, ko mie en kovi paljo tätä loppui lopuks käytäkkää. Eikä hää ylleesä miule mistää kiukkuva. Mie meil äkäsemp oon.
Olipas mukava aamurupattelu.Tällee sitä tarinaa tulloo ko toine kyssyy ja saap haastaa. Siul on sosiaalisii kykylöitä. Nyt lähetääkii uko ja koira kans pitkäle lenkile.
Hyvvää lauvantaipäivää siule - pallaillaa!

Lue lisää

sosiaaliset taidot on nyt olleet hukassa.
Anteeksi kun en ole huomannut toivotustasi.
Tuo vierastarjoilu juttu on minulle ja tuttua ja olen myös onneksi päässyt siitä.
Sitten vielä se laji jossa aina piti sanoa,että kun täällä nyt on tämän näköistä.
Huusholli jossa oli monta pientä lasta.Voi itku sanon tänäpäivänä.
Nyt ajattelen,että kyllä ystäväni varmaan tulevat katsomaan minua eikä tarkastamaan kotiani.
Tämä oli nyt yörupattelu...=)

Aamulla pitää sitten kärsivällisesti olla petissä ja odottaa sitä kahvia...=)
Mukavat huomiset sinulle sinne jonnekkin.

PikaNelli kirjoitti:

...olen kuullut. Nykyään en naisilla likaisia kynsiä ole edes tavannut, vaikka kasvimaataan tonkivat säännöllisesti. Kaikilla on jollain lailla viimeisen päälle puhtaat ja hoidetut kynnet ja kädet. Hyvin harvoin enää näkee tupakkakäsiäkään kenelläkään.

Olen tehnyt saman huomion kengistä kuin sinäkin enkä pelkästään miesten. Melko useinkin näkee ihmisen, usein kyllä miehen, jonka muu vaatetus on tip-top, mutta kengillä voisi heittää vesilintua. Nuorilla naisilla on sama vika. Ovat panneet jalkoihinsa jotain antiikin Kreikan näyttämökenkiä, jotka kestävät kulutusta päivän pari ja sitten ovatkin irvokkaita kenkärajoja...

Huvittaa ihan, että millä lailla tämän loistavan analysointitaidon voisi hyödyntää...

Ja nyt äitienpäiville odottamaan lahjoja ja palvelua...

Lue lisää

hyvää toivotan kaikille.
kynsiin sen verran vielä lakalla saadaan peitettyä se lika........
sitten silmät nehän on sielun peili.
ja suu kyllä nauraa vaikka silmät itkevät,
mutta katsoppa sitä suun ympärystä mitä se kertoo sinulle????

n52 kirjoitti:

on tosi paha.Jäin varmaan vaivaamaan mieltä.

Ääni on ja erittäin tärkeä.
Itse olen bassovoittoisen mieheen äänen edessä täysin myyty.
Olen saanut sähköpostiini joitakin numeroita ja uteliaisuttani soittanut jossain vaiheessa ja on todella ottanut päähän kun joku on tuntunut ok jutulta,mutta kun olen kuullut äänen niin on noussut niskakarvat pystyyn ja jos se ääni on vielä ollut sellaista rukoilevaa sorttia niin ei kiitos.
Karmeaa jonkun mielestä,mutta ei voi mitään...
En ole mikään valikoiva luonne joka hienostelisi,mutta jos en edes ole vielä mitenkää ihastunut niin miksi jatkaa väkisin kun korvat jo sanoo voi ei!
Ääni kyllä kertoo hyvin paljon mielentilasta ja olen usein jatkanut puhelua läheisteni kanssa kun sieltä kuultaa selvästi läpi,että asia ei ole vielä kokonaan kerrottu.

Kiiti lohdutuksen sanoista tuossa sekojutussa.
Pääasia on,että ei huku massaan...=)
Utelusarjaa,mitä sinulle merkitsee huumori ihmissuhteissa?

Lue lisää

...että mitäkö merkitsee?! Sehän on elämän suola. Kuolisin tosikkona ja tosikkojen seurassa, kauhistuttaa jo pelkkä ajatus.

Meikäläinen nauttii eniten tilannekomiikasta ja siitä väännän päivittäin iloaiheita itselleni ja muille. Minun on vaikeaa olla ottamatta hauskasta tilanteesta vaari, jos sellainen sattuu hieman vakavassakin paikassa. Pakko päästää kuuluville, jos on hyvä herja huulilla. Joskus minua on katseltu pitkään ja paheksuen...

Siis siellä missä minä kuljen, nauru raikaa. Jos en naura, olen sairas. Naureskelen sekä itselleni että muille, varsinkin muille, hah-hah-haa. Hakeudun hymyhuulien seuraan.

Ei uskoisi kirjoitusteni perusteella, eihän? Niin se naamari suojaa, huomaathan. Ei vaineskaan... kun tunnen vastaaottajan, huulenheitto soljuu myös mailaten. Täällä netissä olen huomannut, että vieraan "heitot" otetaan monesti totena, siksi täällä en juurikaan ilakoi, en osaa. Alkuun ilmesesti itketin joitakin pikku heitoilla. Kun seriffi napsi tekstejä pois, lopetin. Jermulle uskallan hieman jermuilla...Hän ei itke, vaan korkeintaa alkaa tappelus...

Mitenkäs sinun huumorintaju jaksaa?

PikaNelli kirjoitti:

...että mitäkö merkitsee?! Sehän on elämän suola. Kuolisin tosikkona ja tosikkojen seurassa, kauhistuttaa jo pelkkä ajatus.

Meikäläinen nauttii eniten tilannekomiikasta ja siitä väännän päivittäin iloaiheita itselleni ja muille. Minun on vaikeaa olla ottamatta hauskasta tilanteesta vaari, jos sellainen sattuu hieman vakavassakin paikassa. Pakko päästää kuuluville, jos on hyvä herja huulilla. Joskus minua on katseltu pitkään ja paheksuen...

Siis siellä missä minä kuljen, nauru raikaa. Jos en naura, olen sairas. Naureskelen sekä itselleni että muille, varsinkin muille, hah-hah-haa. Hakeudun hymyhuulien seuraan.

Ei uskoisi kirjoitusteni perusteella, eihän? Niin se naamari suojaa, huomaathan. Ei vaineskaan... kun tunnen vastaaottajan, huulenheitto soljuu myös mailaten. Täällä netissä olen huomannut, että vieraan "heitot" otetaan monesti totena, siksi täällä en juurikaan ilakoi, en osaa. Alkuun ilmesesti itketin joitakin pikku heitoilla. Kun seriffi napsi tekstejä pois, lopetin. Jermulle uskallan hieman jermuilla...Hän ei itke, vaan korkeintaa alkaa tappelus...

Mitenkäs sinun huumorintaju jaksaa?

Lue lisää

hyvin kiitos.
Minulla on toivoakseni monipuolinen taju.
Rakastan myös naurua eli elinehto minulle.
Joskus vain vie ainakin täällä jonkun aikaa ennenkuin tunnistan minkälaisesta huumorista vastapuoli pitää.Minulla ja miehelläni oli mieletöntä mustaa huumoria ja joku ulkopuolinen saattoi ymmärtää väärin,mutta nauru on minusta yksi vahvimmin sitovia parisuhteessa.
On minulla sellaisiakin alueita jolloin koen lähinnä oloni vaivautuneeksi ja ne ovat tietyntyyppiset todella rasvaiset jutut(puolituhmille kyllä nauran)ja todella halventavat rumat rasisti vitsit.En tarkoita kummankaan ryhmän älykkäitä jutskuja jos nyt jotenkin sait tästä epämääräisestä selvityksestä mitään tolkkua.
Viimeeksi luetuista minuun upposi tämä.
Pessimisti sanoi,tämän huonommin ei voi enää mennä.Optimisti vastasi,kyllä voi!..=)

Siihen minun kahjuosastooni kuuluu itselleni nauraminen,sillä minulla on tosiaan joskus tapana sanoa peililleni,että voi sinua ...... kyllä sä olet hölmö ja ajattele ensi kerralla !
Minulla ei ole pokkaa katsoa silloin itseäni nauramatta.
Olen myös karmeassa krapulassa kerran nuorena tullut ajatelleeksi,että mitäs jos minä tulisinkin hulluksi,mutta se ajatus katkesi hysteeriseen hihitykseen kun älysin,että mistä hitosta minä sitten tietäisin olevani kahju...=)

Eli tätä tyyliä.
Minusta olisi mukava jos voisin jättää aina taakseni hymyilevän ihmisen.

miten sattuikin sillä mä olen aina ihaillut sua...=)