Laitan aloitukseni alkuun tänne koska oliko niin että sivulla vierailee toisinaan myös Ruotsissa asuvia henkilöitä.
Eräässä historiankirjassa mainitaan ko. kapina, ajankohta saattoi olla 1600- luvulla. Tapaus on mielenkiintoinen koska siihen väitetään osallistuneen aktiivisina ns. metsäsuomalaisia. He olivat aikanaan Suomesta, lähinnä Savosta ja pienempi osa Pohjanmaalta, Ruotsin erämaihin asumaan ja elämään muuttaneita ihmisiä.
Itse metsäsuomalaisista löytyy paljonkin tietoa mutta ko. kapinasta en ole löytänyt tuon kirjan lyhyen tarinan lisäksi muualta tietoa, siis ovatko muut törmänneet ko. kapinasta kertoviin juttuihin?
Eräässä historiankirjassa mainitaan ko. kapina, ajankohta saattoi olla 1600- luvulla. Tapaus on mielenkiintoinen koska siihen väitetään osallistuneen aktiivisina ns. metsäsuomalaisia. He olivat aikanaan Suomesta, lähinnä Savosta ja pienempi osa Pohjanmaalta, Ruotsin erämaihin asumaan ja elämään muuttaneita ihmisiä.
Itse metsäsuomalaisista löytyy paljonkin tietoa mutta ko. kapinasta en ole löytänyt tuon kirjan lyhyen tarinan lisäksi muualta tietoa, siis ovatko muut törmänneet ko. kapinasta kertoviin juttuihin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Toivottavasti "ruotsinkirjeenvaihtajat" huomaavat aloituksesi.
Minäkin lukisin mielelläni asiasta.
Vermlannin liikkeen johtoon nousi alempaa rälssiä edustava Strandin pitäjän
Torsten Ingelsson, joka 1436 oli ollut marskin asettama Vermlannin päämies.
Syksyllä 1437 alkoi kapina leviämään myös N ä r k e n maakunnan talonpoikien keskuuteen ja Torsten Ingelsson päätti väjän vuodenvaihteen jälkeen hyökätä Örebrohon. Valtaneuvosto toivoi kapinan hiljentämistä rauhallisin keinoin,
kuten naapurimaakunnassa Taalainmaalla juuri oli tehty,
mutta Karl Knutsson lähetti äkkiä smoolantilaisen Arvid Svahnin sotajoukon paikalle.
Jatko-osa Närken kapinaan
Svahnin joukko onnistui yhyttämään kapinalliset vähän Örebrosta länteen ja ajoi ne pakosalle. Takaa-ajossa Vermlannin puolelle pyysivät talonpojat aselepoa ja sellaisesta sovittiinkin sitä vastaan, että he maksaisivat veronsa eivätä enää nostaisi kapinalippua. Mutta Jössingin kihlakunnassa Norjan vastaisella rajalla keräsivät talonpojat suuren joukon taisteluun Svahnin osastoa vastaan. Svahn hyökkäsi kuitenkin sinne 120 miehen voimin ja jäätyneet vesitiet tarjosivat nopeaa etenemistä.
Jössingin isännät olivat linnoittautuneet erään järven niemenkärkeen. Taistelusta tuli lyhyt, mutta verinen. Talonpojat jättivät paetessaan 140 kuollutta jälkeensä. Svan jatkoi Fryksdaleniin ja Klarälvsdaleniin, jossa kapinan vahvimmat keskukset olivat. Lopulta saatiin kapinajohtaja Torsten Ingelsson ja hänen lähin miehensä vangittua. Torsten Ingelsson ja Jösse Hansson poltettiin roviolla helmikuussa 1438.
Torstenilta jäi mahdollisesti Vermlannin Strandin pitäjässä asuva poika Salomon Torstensson, joka talonpoikien joukossa allekirjoitti Strängnäsin valtiopäivien päätöksen 1529. Salomonilla oli ainakin lapset Torsten ja Ingeborg. Näistä jälkimmäinen avioitui Ingel Knutssonin (Roos af Hjelmsäter-sukua) kanssa.
Olen aloituksen tekijä. Tuo ei täsmää tarkoittamaani ns. Närken kapinaan ollenkaan koska se ei sovi ajallisesti. Tietoni ovat Peter Englundin kirjasta SUUREN SODAN VUODET, kirjoitan osan tekstistä nyt sellaisenaan tänne:
Tavallisen kansan tyytymättömyys oli Ruotsissa siis vaimentunut mutta ei suinkaan laantunut. helmikuussa 1653 Närkessä puhkesi avoin kapina. Viestit kulkivat pitkin maaseutua, ja noin 350 henkilöä aseistautui ja valitsi oman "kuninkaan", kun taas erään piian sanotiin olleen "kuningatar" siinä "talonpoikien valtakunnassa", joka pian oli tuleva--mikä osittaa että kapinalliset halusivat pystyttää vaihtoehtoisen järjestelmaän vallassa olevan rinnalle. Muuan aatelisnainen joka oli matkustanut aluen halki, kirjoitti kauhistuneena pojalleen ja kertoi, että se mies , joka yleensä edusti seudun rahvasta valtiopäivillä, punapartainen talonpoika, oli juovuksissa kertonut hänen väelleen...
mitä talonpojilla oli mielessään, että he tahtoivat tappaa kaikki aaateliset. Siksi pyydän Jumalan salliman kuoleman kautta , poikani, että et tule tänne...entiedä miten pääsen sinne, sillä sanotaan, että Smålandissa ollaan yhtä hulluja.
Kapinalliset yrittivät myös saada yhteyttä valtakunnan muiden osien talonpoikiin, mutta epäonnistuivat. myös suurtalonpojat kieltäytyivät lähtemästä mukaan, ja ne jotak liittyivät kapinaliikkeen riveihin, tekisvät sen aseella uhattuina. Erään entisen sotilaan johdolla kapinalliset kiertelivät ja kaartelivat suunnittelemattomasti, mutta vailla talonpoikien enemmkistön tukea heistä tuli pian helppo saalis kruunun lähettämille joukoille. kaksi johtajista petettiin. muutamat osallistujat, kuten Anders Mårtensson Holmenista ja henrik >mtsson Grytenistä, tapettiin heti, kun taas kapinaliikkeen "kuningas" ja sen sotilasneuvonantaja vietiin Tukholmaan missä molemmat teloitettiin Huhtikuun alussa. "Kuninkaan" päähän painettiin hehkuva rautakruunu ja sen jälkeen hänet ruhjottiin piikkinuijalla joka oli ollut hänen arvomerkkinsä ja sai myös antaa kapinalle nimen.
On kuvaavaa että kapinaan osallistuneet olivat melekin kaikki torppareita ja metsäsuomalaisia, jotka elivät yhteiskunnan reunamilla, ja että rahvaan merkittävin kerrostuma, suurtalonpojat, oli loistanut poissaolollaan ja joisssakin tapauksissa jopa noussut vastarintaan.
Tästä tapauksesta en ole löytänyt Suomeksi muita kirjallisia mainintoja.
Mistä on tuo aiemman kapinan teksti, onko se kirjoittajan suomennos vai löytyykö asia suoraan Suomeksi jostakin?
Lisäys vielä edelliseen: Tuo 1437 leviämään alkanut kapina ei siksikään voi olla Englundin kirjan tarkoittama, että ns. metsäsuomalaiset eivät vielä tuolloin olleet muuttaneet Ruotsiin, muuttoliike tapahtui pääosin vasta lähes sata vuotta myöhemmin.
Se on netistä sukututkijan blogista, ei historioitsijan.
Jep, ok.
Ei löytyne juuri Närken kapinasta täältäkään tietoja mutta kerron ns. metsäsuomalaisiin liittyen vielä toisen seikan.
Ruotsikin halusi aikanaan siirtomaita ja perusti pienen tukikohdan, ns. Uuden Ruotsin, nykyisen USA:n Delaware- joen suistoon. Tuolla oli ensimmäiset vuodet vain enimmillään 15- 25 asuttajaa ja jotta koloniasta olisi saatu jotenkin elinkelpoinen, lisää ruotsalaisia haluttiin sinne. Ruotsalaisissa ei kuitenkaan ollut lähtöintoa.
Vaikka metsäsuomalaisten muuttoa Ruotsin syrjäkulmia asuttamaan oli suorastaan toivottu, hieman myöhemmin heitä alettiin jopa vainota ja monien asumukset poltettiin ja kun he esim. olivat jatkaneet kaskeamista vielä kieltojen jälkeenkin, heitä pidettiin rikollisinakin ja kun tätä oli meneillään samohin aikoihin jolloin sinne uuteen Ruotsiin kaivattiin lisää väkeä niin keksittiinpä että pakotetaan noita metsäsuomalaisia laivoihin ja lähetetään niitä sinne siirtokuntaan.
Siirtokuntaan laivattiin kaikkiaan reilut 2000 ruotsalaista ja arvellaan noin tuhannen olleen taustaltaan ko. metsäsuomalaisia.'
Muutaman kymmenen vuoden jälkeen uuden Ruotsin kolonian valtasi Hollannin vastaava, se oli perustettu jo ennen ruotsalaisten tuloa, myöhemmin edelleen Hollannin siirtokunnan vielä elossa olevine suomalaistaustaisine valtasi Englannin siirtokunta. Uudesta Ruotsista oli jonkin verran väkeä karannut juuri Englannin vastaavaan jo Hollannin valtauksen pelossa aikaisemmin.
Ns. metsäsuomalaiset olivat siis pääosin lähtöisin Savosta ja erityisen paljon heitä oli Rautalammin pitäjästä mutta osa oli myös Pohjanmaalta. Pohjanmaalta lähti Uutta Ruotsia asuttamaan myös joitakin sellaisia jotka eivät koskaan muuttaneet Ruotsiin. Siirtomaatoimintaa organisoi yhdessä vaiheessa Mustasaarelainen mies ja hän houkutteli Vaasan seudulta nuo muuttajat suoraan mukaansa.
''Ei löytyne juuri Närken kapinasta...''
https://sv.wikipedia.org/wiki/Morgonstjärneupproret
Joo kiitos vaan avusta!
Lähinnä pikaisesti konekäännöksinä tuon katsoin, eniten asiaa on siellä kirjaviitteen takana.
Sitä ei mainita että kapinoitsijoista enin osa oli noita metsäsuomalaisia mutta koska Englund niin tietää, kai se niin oli. Torppareita toki oli Ruotsissa ihan "kotoperäisinäkin".
Aivan alkuperäislähdetiedot jäänevät niihin kahteen kirjeeseen ja ehkä siksikin tapahtumasta on hieman toisistaan eriäviä myöhempiä kirjoituksia, esim. osallisten määrä vaihtelee mutta jos vähänkään ymmärsin, pelkästään eri tavoin kiduttaen teloitettuja oli heitäkin 5- 8 henkeä joten kai koko kapinaan osallistui joka tapauksessa enemmän kuin vain 15 torpparia. Ja olihan kuningatar Kristiinakin ollut huolestunut tapahtumista ja määrännyt paikalle selvittäjät ja heidän valvonnassaan sitten myös enimmät rangaistukset määrättiin.
Mielenkiintoista luettavaa historiasta kiinnostuneelle. Kiitos, kun kirjoitit !
Joo hyvää keskustelua ikään kuin metsäsuomalaiset
nuo rääkätyt ja pakkosiirrellyt
olisivat "muuttaneet" jonnekin
Suomalaisilla on tilanne
paikallishistoria tunnetaan usein aika hyvin
muusta ei mitään kun piti vaieta kaikesta ettei vain puna-armeija tule
rysät ovat pelottaneet kaikkitiedemiehetkin Suomesta
Herodotos Hakataios
Thukydides Ksenofon
Theompompos Polybios
Cato Diadoros Sisilialainen
Cornelius Nepos Sallustius
Plutarkhos Livius
Tacitus Suetonius
Josefus Ammianus Marcellius
Eusebios Cassiodorus
Gregorius Toursilainen Zosimos
Jordanes Johannes Malalas
Prokobios Evagrios
Isidorus Sevillalainen Beda
Paulus Diaconus Einhard
Theofanes Fotios
Flodoard Reimsiläinen
Asun Ruotsissa, on jonkin verran tietoa.
Palaan asiaan, just nyt en ehdi etsimään näitä tietoja.
Hyvä, rauhassa, odotellaan!