Minä en huolisi lapsianne mistään rahamäärästä; en halua altistaa omia biologisia lapsiani teidän häiriintyneille kakaroillenne.
Että pitäkää vaan kaikki tiukasti kiinni omista kakruistanne ja tehkää ne vaikka hulluiksi, minä en heitä ala hoitaa.
Tuli vaan vitutuskynnys ylitettyä kun luin noita allaolevia juttuja.
Että pitäkää vaan kaikki tiukasti kiinni omista kakruistanne ja tehkää ne vaikka hulluiksi, minä en heitä ala hoitaa.
Tuli vaan vitutuskynnys ylitettyä kun luin noita allaolevia juttuja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin... Kamalaahan se on kun ensin halutaan sijaislapsia niin kuin kesäkissaa ja sen jälkeen vaan valitetaan elämää kun se on raskasta biovanhempien ja vähävaraisuuden takia!
Olen samaa mieltä. Jos olisin tämän kaiken sijoitusasioista tiennyt, olisin tehnyt toisen valinnan, vaikka vielä yhden oman lapsen lisää ennemmin
...en missään tapauksessa suosittele kenellekään sijaisvanhemmuutta. Moni on sanonut, että jospa hekin ryhtyisivät... Ei.
Meillekään ei tule enää yhtään sijoitettua, vaikka tilaa olisi ja haluaisi auttaa. Vaikka lapsista tykkään kovasti ja isommasta perheestä haaveilin, lisää biologisia lapsiakaan ei tähän tilanteeseen voi enää hankkia, kun nuo biovanhemmat uhkaavat sekä meitä, lapsiamme ja omia lapsiaan väkivallalla, ovat joskus käyneet päissään kiinnikin, soittavat häirintäsoittoja humalassa, ja heidän oma FAS-lapsensa on hyvin traumatisoitunut vuosia jatkuneesta väkivallasta ja hoidon laiminlyönnistä eikä kykene normaaliin elämään. Ei tähän voisi enää lisää lapsia tuoda, toivottavasti omat lapsemme säilyvät tervejärkisinä. Tyhmä minä, kun halusin auttaa lasta, joka tarvitsi kotia. En varsinaisesti kadu, ja tämä lapsi meillä kyllä pysyy, kyllä me selviämme, mutta tästä on normaali elämä kaukana. Tiedoksi vaan kaikille harkitseville.
Olet aivan oikeassa.
:(
en haluaisi kieltää ettäkö tämä ei ole työlästä tämän kaiken edeltä arvaamattomien ongelmien kanssa, mutta kun panen itseni siihen lapsen tilanteeseen jolla elämä olisi todella helvettiä siellä omassa biokodissaan. En todellakaan voisi ajatella voivani hyvin.
Olen valmis taistelemaan lapsen hyvinvoinnin puolesta ei hänellä olisi ketään muutakaan joka sen tekisi. No tietenkin joku toinen sijaisperhe.
On varmaan helppo sanoa noin että hoitakaa omanne mutta kun se ongelma ei ole niin helposti ratkaistu ja kun tietää miten heikoilla ovat biovanhemmat ei heillä ole muuta kuin se oma napa mihin tuijottaa ainakin näissä meidän sijoitettujen lasten kohdalla ja monen muunkin kohdalla mitä tunnen.
Pitääkö mainita että kullä löytyy ehkä 2% niitä hyviäkin boivanhempia jotka ymmärtävät oman tilanteensa että heistä ei ole vanhemmuuteen.
Näitä juttuja kun lukee niin ei siinä vielä sitä pahinta varmaan ole kerrottukaan, en ainakaan minä halua sitä edes tekstinä silmieni eteen laittaa.
Kun ajattelee että se on sitä meille sijoitetun lapsen entistä elämän arkea biovanhemman kanssa joka ei tunnu loppuvan ollenkaan. Lapsi saa niitä raatelevia iskuja jatkuvasti bioäidiltään viimeksi eilen illalla. kaiken päälle vielä aina "minä rakastan sinua" en kiellä sitä ettäkö ei rakastaisi mutta kuinka sille jota sanoo rakastavansa voi olla niin julma teoissaan. Ei hän kuuntele edes omaa lastaan mitä lapsella olisi sanottavaa. Loput jääkööt sanomatta. Suosittelen silti lasten "ryöstämistä" huostaanottoa se on niin arvokasta työtä.
Pioja niitäkin onneksi löytyy.Meillä on se onnellinen tilanne että ollaan saatu kahdet piot jotka ajattelee lastensa parasta.Näin me yhdessä toivottavasti ajankanssa saadaan onnelliset ja tasapainoiset lapset.Suuri kiitos niille pioille jotka jaksavat omien ongelmiensa ja hoitojen lisäksi vielä tukea sijaisperhettä tässä työssä,ja sen myös lapsivaistoo kun yhteistyö pelaa.