EDUSKUNNAN puhemies Matti Vanhanen (kesk) sanoo, että Suomessa alkanut keskustelu Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä olisi vietävä läpi suhteellisen nopeasti.
”Puhutaan kuukausista, mutta ei kovin monesta”, hän sanoo HS:n haastattelussa.
Vanhanen painottaa, että prosessin pitää olla aito ja siinä on kyettävä käymään kylmän viileä harkinta eri vaihtoehtojen vaikutuksista.
”Jos halutaan aidosti saada syvä keskustelu, niin ei pitäisi yrittää väkisin luoda mielikuvaa siitä, mikä lopputulos ja johtopäätös on.”
VANHANEN ottaa osaa kovana käyvään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun työhuoneessaan eduskunnassa.
Sivupöydällä vierekkäin seisovat Suomen, Ukrainan ja EU:n liput.
Sota on vahvasti läsnä eduskunnan arjessa. Viime viikkoina sen tiimoilta on käyty täysistunnossa useita keskusteluja.
Viimeksi torstaina nähtiin poikkeuksellinen ele, kun koko kansanedustajien joukko osoitti kyselytunnilla seisoen suosiota Ukrainan Suomen-suurlähettiläälle Olga Dibrovalle, joka oli Vanhasen vieraana.
Puhemies Matti Vanhasen huoneessa seisovat vierekkäin Suomen, Ukrainan ja EU:n liput.
Vanhasen mukaan eduskunta tarjoaa nyt luonnollisen foorumin myös mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevalle keskustelulle, erityisesti mitä tulee puolueiden välisiin keskusteluihin.
Konkreettisesti suunnitteilla on, että eduskunta järjestäisi Ukrainan sodan kirvoittamien turvallisuuspoliittisten teemojen ympärille ylimääräisen, mahdollisesti viikoittaisen kyselytunnin. Tämä olisi jonakin muuna päivänä kuin torstaina, ja osallistuvien ministerien joukko voisi olla tavallista pienempi. Eduskunnan ja hallituksen muihin tehtäviin voitaisiin keskittyä normaaleilla kyselytunneilla.
”Todennäköisesti ensi viikko voisi olla ensimmäinen. Eilinenkin kyselytunti osoitti, että kaikki kysymykset kohdistuivat tähän”, Vanhanen sanoo.
VANHANEN on seurannut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vuosien ajan eri poliittisista rooleista. Hän on toiminut paitsi pääministerinä ja valtiovarainministerinä myös puolustusministerinä ja ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana.
Nyt Venäjän logiikkaa ei pysty ymmärtämään, Vanhanen sanoo.
Hänestä Venäjä on tehnyt valtavan virheen tulevaisuutta ajatellen siinä, että se on osoittanut, ettei sen sanaan voi luottaa.
”Se, että suunnilleen kaksi päivää etukäteen sanotaan, että ei hyökätä ja sitten hyökätään, niin sillä on pysyvä vaikutus. Ja tietysti sillä, että osoitetaan kykyä ja halua käydä tällaista hyökkäyssotaa nykyaikana – sillä tulee olemaan valtavan pitkät jäljet.”
Kysyttäessä Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muutoksesta Venäjän hyökkäyksen seurauksena Vanhanen toteaa, että tärkeintä on nyt diplomatia sodan lopettamiseksi.
Suomen Nato-keskustelun osalta vaikeus tiivistyy hänestä siihen, miten oma nahka säilytetään kärjistämättä tilannetta.
”Totta kai meidän pitää miettiä, miten me oman nahkamme säilytämme suojassa ilman että me heitämme bensaa sodan liekkeihin, kun kaikki muut yrittävät sammuttaa sitä. Tämä on se dilemma, mutta tätä keskustelua pitää tässä poliittisessa prosessissa vain käydä.”
Vanhanen on itse ollut niin sanotun option kannalla, ei tosin käyttäen tuota sanaa.
Hän muistuttaa, että jotta Nato-optiosta voitaisiin puhua, pitäisi olla tieto, että kaikki Naton jäsenmaat kussakin tilanteessa tukisivat jäsenyyttä.
Suomella on siis mahdollisuus hakea jäsenyyttä.
Keskusteluun siitä, pitäisikö niin tehdä nyt ja millä argumentein, Vanhanen ei puhemiehen roolissaan lähde.
Hän ei liioin halua kommentoida presidentti Sauli Niinistön perjantaista matkaa Washingtoniin ja missä määrin tässä yhteydessä pohjustetaan mahdollista jäsenyyttä.
”Hän tekee työtään”, Vanhanen kuittaa asian.
”Puhutaan kuukausista, mutta ei kovin monesta”, hän sanoo HS:n haastattelussa.
Vanhanen painottaa, että prosessin pitää olla aito ja siinä on kyettävä käymään kylmän viileä harkinta eri vaihtoehtojen vaikutuksista.
”Jos halutaan aidosti saada syvä keskustelu, niin ei pitäisi yrittää väkisin luoda mielikuvaa siitä, mikä lopputulos ja johtopäätös on.”
VANHANEN ottaa osaa kovana käyvään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun työhuoneessaan eduskunnassa.
Sivupöydällä vierekkäin seisovat Suomen, Ukrainan ja EU:n liput.
Sota on vahvasti läsnä eduskunnan arjessa. Viime viikkoina sen tiimoilta on käyty täysistunnossa useita keskusteluja.
Viimeksi torstaina nähtiin poikkeuksellinen ele, kun koko kansanedustajien joukko osoitti kyselytunnilla seisoen suosiota Ukrainan Suomen-suurlähettiläälle Olga Dibrovalle, joka oli Vanhasen vieraana.
Puhemies Matti Vanhasen huoneessa seisovat vierekkäin Suomen, Ukrainan ja EU:n liput.
Vanhasen mukaan eduskunta tarjoaa nyt luonnollisen foorumin myös mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevalle keskustelulle, erityisesti mitä tulee puolueiden välisiin keskusteluihin.
Konkreettisesti suunnitteilla on, että eduskunta järjestäisi Ukrainan sodan kirvoittamien turvallisuuspoliittisten teemojen ympärille ylimääräisen, mahdollisesti viikoittaisen kyselytunnin. Tämä olisi jonakin muuna päivänä kuin torstaina, ja osallistuvien ministerien joukko voisi olla tavallista pienempi. Eduskunnan ja hallituksen muihin tehtäviin voitaisiin keskittyä normaaleilla kyselytunneilla.
”Todennäköisesti ensi viikko voisi olla ensimmäinen. Eilinenkin kyselytunti osoitti, että kaikki kysymykset kohdistuivat tähän”, Vanhanen sanoo.
VANHANEN on seurannut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vuosien ajan eri poliittisista rooleista. Hän on toiminut paitsi pääministerinä ja valtiovarainministerinä myös puolustusministerinä ja ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana.
Nyt Venäjän logiikkaa ei pysty ymmärtämään, Vanhanen sanoo.
Hänestä Venäjä on tehnyt valtavan virheen tulevaisuutta ajatellen siinä, että se on osoittanut, ettei sen sanaan voi luottaa.
”Se, että suunnilleen kaksi päivää etukäteen sanotaan, että ei hyökätä ja sitten hyökätään, niin sillä on pysyvä vaikutus. Ja tietysti sillä, että osoitetaan kykyä ja halua käydä tällaista hyökkäyssotaa nykyaikana – sillä tulee olemaan valtavan pitkät jäljet.”
Kysyttäessä Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muutoksesta Venäjän hyökkäyksen seurauksena Vanhanen toteaa, että tärkeintä on nyt diplomatia sodan lopettamiseksi.
Suomen Nato-keskustelun osalta vaikeus tiivistyy hänestä siihen, miten oma nahka säilytetään kärjistämättä tilannetta.
”Totta kai meidän pitää miettiä, miten me oman nahkamme säilytämme suojassa ilman että me heitämme bensaa sodan liekkeihin, kun kaikki muut yrittävät sammuttaa sitä. Tämä on se dilemma, mutta tätä keskustelua pitää tässä poliittisessa prosessissa vain käydä.”
Vanhanen on itse ollut niin sanotun option kannalla, ei tosin käyttäen tuota sanaa.
Hän muistuttaa, että jotta Nato-optiosta voitaisiin puhua, pitäisi olla tieto, että kaikki Naton jäsenmaat kussakin tilanteessa tukisivat jäsenyyttä.
Suomella on siis mahdollisuus hakea jäsenyyttä.
Keskusteluun siitä, pitäisikö niin tehdä nyt ja millä argumentein, Vanhanen ei puhemiehen roolissaan lähde.
Hän ei liioin halua kommentoida presidentti Sauli Niinistön perjantaista matkaa Washingtoniin ja missä määrin tässä yhteydessä pohjustetaan mahdollista jäsenyyttä.
”Hän tekee työtään”, Vanhanen kuittaa asian.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kunhan Sauli palaa USA:sta terveisineen,olemme vain sinettiä vailla Naton jäsenmaa.
Meni juuri päinvastoin kuin Herr Putler suunnitteli.
Niinhän siinä kävi.
Kyllä Moskovan agentteja harmittaa.