Päällikön paikka hekossa

Päälikkö on sanonut minulle , että paikka on sillä puolella missä on vinssi.
Kopteri nousukahva on keskellä.

Riippuu kopterista. Toisissa vasemmalla, toisissa oikealla.

Noususauva on kamovissa ja muissakin helikopterin tapaisissa, istuimien vasemmalla puolella, jolloin oikeasta sivuovesta on helpompi kavuta oikealle istuimelle.
Kahden lennettävissä koptereissa lentäjä lentää oikealta istuimelta ja vasemman istuimen lentäjä huolehtii mittareista ja radioliikenteestä että ilmatilan tarkkailusta, muun kohtaavan ja samassa korkeudessa lentävien suhteen.

Lentokoneissa, vaikkapa parisataa paikkaisissa matkustajalentokoneissa, perämies istuu oikealla ja lentää konetta, käytellen liitolaippoja ja laskusiivekkeitä että laskutelinevipua ja kaasuvipuja.
Kapteeni istuu oikealla ja huolehtii radioliikenteestä, lentokartoista, mittareista ja visuaalisesta ilmatilan seurannasta.

"Lentokoneissa, vaikkapa parisataa paikkaisissa matkustajalentokoneissa, perämies istuu oikealla ja lentää konetta, käytellen liitolaippoja ja laskusiivekkeitä että laskutelinevipua ja kaasuvipuja.
Kapteeni istuu oikealla ja huolehtii radioliikenteestä, lentokartoista, mittareista ja visuaalisesta ilmatilan seurannasta."

Taidat olla oikein asiantuntija. Kerro mitä noi liitolaipat ovat?

Purjelentokoneissa, vaikkapa astir cs on liitolaipat. Ne nousevat lentäjän käyttämällä vivulla 15 astetta ylätaka viistoon siiven jättöreunassa, kun lähdetään liukuun noston jälkeen. Liussa ne lisäävät liitolukua, lisäävät syöksynopeutta. Korkeus kaksisataa metriä vedetään nopeus korkeudeksi jonka jälkeen liitolaipat vivulla siiven tasaisiksi, etsitään nosto, termiikki, jossa noustaan pilvenpohjiin.
Kilpailussa, jota kaikki harrastelentäjät eivät suosi, liitolaipat mahdollistavat suuret syöksynopeudet. Syöksynopeus ei kasva purjelentokoneessa vaikka lisäisi syöksykulmaa. Tietty enimmäisnopeus. Harraste purjelentämistä on hauska harrastaa kilpailutyyliin, pommittaen, keskinopeutta kasvattaen.
Liitoluku vaikkapa yksi viiteenkymmeneen, tarkoittaa että kilometrin korkeudesta lentokone, purjelentokone, liitää 100 kilometrin nopeudella, 50 kilometrin matkan pääpyörän koskettaessa tasamaata. Kahden kilometrin korkeudesta vastaavasti 100 kilometriä pitkä liuku.
Matkustaja lentokoneissa on myös mahdollista liitolaippa yhdistettynä laskusiivekkeeseen. Poistetaan vain rajoitinpultit.

Siiven jättöreunalaipat, liitolaipat, laskusiivekkeet. Käytellään samalla vivulla ohjaamosta käsin.
Laskusiivekkeet alas -45-90 astetta siiven jättöreunasta alas, alatakaviistoon . Vauhdin surma laskukiidossa. Lasketaan alas kun on tultu laskuun kolmelle pyörälle. Vedetään tehovivut päissä, sivuissa olevaa nappia painaen rullausteholle. Automaattinen rullaustehon asetus. Tyhjä. Kuormattu lentokone. Automaatti mittaa ja ottaa huomioon. Tehoasetuksen.
Liitolaipat +5astetta, +10astetta, +15astetta siiven jättöreunasta ylätaka viistoon.
+5astetta kun laskeudutaan, noustaan, kiitoradalta tai tullaan laskuun. Tuulen vääntöä ei ole silloin, lentokone ei mallinna sitä.
+10astetta välivaihe +/- siirrot.
+15astetta paras liitoluku. Paras huippunopeus. Pienin polttoaineen kulutus. Tehovivut täysin eteen. samalla +15astetta liitolaipat. Lennetään näin, niin moottorit eivät sakkaa paukahtaen. Aliteho asetuksilla 3/4 kaasut, tehot. Liitolaipat +15astetta näin käy.

Mietin, kannattaisiko ADHD-kirjoittajan lääkitystä tarkistaa?

Missä on se heittoistuimen nappi, kun saa kaikki ulos koneesta?

Eiköhän se ole niin että se joka ensin ehtii koneeseen valitsee paikkansa. Vipstaakit kummallakin puolella on täsmälleen samat

Missä on sittes se heittoistuinnappi? Ja mihin suuntaan lähtee? Voi tulla viipalemakkaraa jos ylöspäin?
Meijjän mopo-Kessnassa ei oo heittoistuimii, siks mie pysynkin anniskelupuolella.

Ne eivät osanneet tehdä toisen maailman sodan taistelulentokoneisiin, pommikoneet, maa/merirynnäkkölentokoneet, ilmataistelulentokoneet, liitolaippoja.
+5 asteen asteen asetuksella liitolaipat siiven jättöreunasta ylätakaviistoon asetus.
Saadaan paras tuulenväännön kesto. Paras kaartotaistelu, liikehtimiskyky. Voidaan vetää siipi maata kohden, puiden latvoja hipoen. Ilman maan imuvaikutusta. Eli ei sorru maahan imeytymällä kaartotaistelu lentokone.
Täydellisyyttä ei osattu tehdä.
Noh pää voi räjähtää jukrainalaiselta. Hekun eivät kestä tätä liitolaippailua.
Sähköiset syyt. Lentokone kun siipineen lentää ilma-atomit sähköistäen.

Suomalainen pommikoneiden torjuntalentokone ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta.
Oli SHINDENI.
Työntöpotkuri.
Canard rakenne.
Vapaasti ampuvat isoreikäiset runkoaseet.
Ja oli liitolaipat.
Nopea. Äärimmäisen liikehtimiskykyinen.
Valmista tuli.
Maa nimeltä suomi säilyi itsenäisenä.