Olenko ymmärtänyt oikein, että helikopterissa aluksen päällikkö ("kapteeni") istuu oikeanpuoleisessa penkissä, kun kiinteäsiipisessä vasemmanpuoleisessa? Mistä tämä ero mahtaa johtua?
Päällikön paikka hekossa
Anonyymi
181397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Päälikkö on sanonut minulle , että paikka on sillä puolella missä on vinssi.
Kopteri nousukahva on keskellä.
Riippuu kopterista. Toisissa vasemmalla, toisissa oikealla.
Noususauva on kamovissa ja muissakin helikopterin tapaisissa, istuimien vasemmalla puolella, jolloin oikeasta sivuovesta on helpompi kavuta oikealle istuimelle.
Kahden lennettävissä koptereissa lentäjä lentää oikealta istuimelta ja vasemman istuimen lentäjä huolehtii mittareista ja radioliikenteestä että ilmatilan tarkkailusta, muun kohtaavan ja samassa korkeudessa lentävien suhteen.
Lentokoneissa, vaikkapa parisataa paikkaisissa matkustajalentokoneissa, perämies istuu oikealla ja lentää konetta, käytellen liitolaippoja ja laskusiivekkeitä että laskutelinevipua ja kaasuvipuja.
Kapteeni istuu oikealla ja huolehtii radioliikenteestä, lentokartoista, mittareista ja visuaalisesta ilmatilan seurannasta.
Ei kai perämies ja kapteeni kumpikin sentään oikealla istu. Samalla pallilla siis.
"Lentokoneissa, vaikkapa parisataa paikkaisissa matkustajalentokoneissa, perämies istuu oikealla ja lentää konetta, käytellen liitolaippoja ja laskusiivekkeitä että laskutelinevipua ja kaasuvipuja.
Kapteeni istuu oikealla ja huolehtii radioliikenteestä, lentokartoista, mittareista ja visuaalisesta ilmatilan seurannasta."
Taidat olla oikein asiantuntija. Kerro mitä noi liitolaipat ovat?
Kyllä ne kuulemma vuorottelee
Purjelentokoneissa, vaikkapa astir cs on liitolaipat. Ne nousevat lentäjän käyttämällä vivulla 15 astetta ylätaka viistoon siiven jättöreunassa, kun lähdetään liukuun noston jälkeen. Liussa ne lisäävät liitolukua, lisäävät syöksynopeutta. Korkeus kaksisataa metriä vedetään nopeus korkeudeksi jonka jälkeen liitolaipat vivulla siiven tasaisiksi, etsitään nosto, termiikki, jossa noustaan pilvenpohjiin.
Kilpailussa, jota kaikki harrastelentäjät eivät suosi, liitolaipat mahdollistavat suuret syöksynopeudet. Syöksynopeus ei kasva purjelentokoneessa vaikka lisäisi syöksykulmaa. Tietty enimmäisnopeus. Harraste purjelentämistä on hauska harrastaa kilpailutyyliin, pommittaen, keskinopeutta kasvattaen.
Liitoluku vaikkapa yksi viiteenkymmeneen, tarkoittaa että kilometrin korkeudesta lentokone, purjelentokone, liitää 100 kilometrin nopeudella, 50 kilometrin matkan pääpyörän koskettaessa tasamaata. Kahden kilometrin korkeudesta vastaavasti 100 kilometriä pitkä liuku.
Matkustaja lentokoneissa on myös mahdollista liitolaippa yhdistettynä laskusiivekkeeseen. Poistetaan vain rajoitinpultit.
Tuollaisia laippoja ei ole moottorikoneissa.
Löytyy monestakin moottorikoneesta kun halutaan nopeutta lisää jolloin laskusiivekevivusta löytyy negatiiviset asetukset.
Ainakin joskus lentämässäni pienkoneessa (Maule 7) oli tuollainen systeemi ja joissain liikesuihkuissa olen noita tavannut.
Siiven jättöreunalaipat, liitolaipat, laskusiivekkeet. Käytellään samalla vivulla ohjaamosta käsin.
Laskusiivekkeet alas -45-90 astetta siiven jättöreunasta alas, alatakaviistoon . Vauhdin surma laskukiidossa. Lasketaan alas kun on tultu laskuun kolmelle pyörälle. Vedetään tehovivut päissä, sivuissa olevaa nappia painaen rullausteholle. Automaattinen rullaustehon asetus. Tyhjä. Kuormattu lentokone. Automaatti mittaa ja ottaa huomioon. Tehoasetuksen.
Liitolaipat +5astetta, +10astetta, +15astetta siiven jättöreunasta ylätaka viistoon.
+5astetta kun laskeudutaan, noustaan, kiitoradalta tai tullaan laskuun. Tuulen vääntöä ei ole silloin, lentokone ei mallinna sitä.
+10astetta välivaihe +/- siirrot.
+15astetta paras liitoluku. Paras huippunopeus. Pienin polttoaineen kulutus. Tehovivut täysin eteen. samalla +15astetta liitolaipat. Lennetään näin, niin moottorit eivät sakkaa paukahtaen. Aliteho asetuksilla 3/4 kaasut, tehot. Liitolaipat +15astetta näin käy.
Mietin, kannattaisiko ADHD-kirjoittajan lääkitystä tarkistaa?
Lentokoneet mallintavat lentämistä.
Boeing 747 jumbo jet on niin suuri ettei se oikeasti lennä ulkoilmasa vaan mallintaa sitä.
Lentokoneet ovat suunniteltu veden alla lentämään. Jumbo jet lentää TurboFan ikiliikkuja suihkumoottorilla veden alla korkeintaan 40 kilometriä tunnissa nopeudella.
Liitolaipat mallintavat hyvin veden alla lentämisen täydellisyyteen. Tuulenvääntöä, veden vääntöä ei ole liitolaipat + 5 asetuksella. Eli liitolaipat viisi astetta siiven jättöreunasta takayläviistoon.
Missä on se heittoistuimen nappi, kun saa kaikki ulos koneesta?
Eiköhän se ole niin että se joka ensin ehtii koneeseen valitsee paikkansa. Vipstaakit kummallakin puolella on täsmälleen samat
Missä on sittes se heittoistuinnappi? Ja mihin suuntaan lähtee? Voi tulla viipalemakkaraa jos ylöspäin?
Meijjän mopo-Kessnassa ei oo heittoistuimii, siks mie pysynkin anniskelupuolella.
Tiedoksesi että esim. Kamov helikoptereissa (nykyisin monessa muussakin) todella ON se heittoistuin. Yleensä heittoistumen laukaisu räjäyttää ensin roottorista pultit, jolloin lavat irtoavat pois, sitten räjähtää kuomu auki ja vasta sitten laukeaa heittoistuimen panos heittäen sen ylös ja piloptin ulos.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamov_Ka-52
No mutta minkä takia hoitokodissani Rääkkylässä on vessanpöntössä vilkkuva punainen "eject" - nappula, ja kattorupelli muka räjähtää kun sitä painan?
Taidat huijjata tässä.
Ne eivät osanneet tehdä toisen maailman sodan taistelulentokoneisiin, pommikoneet, maa/merirynnäkkölentokoneet, ilmataistelulentokoneet, liitolaippoja.
+5 asteen asteen asetuksella liitolaipat siiven jättöreunasta ylätakaviistoon asetus.
Saadaan paras tuulenväännön kesto. Paras kaartotaistelu, liikehtimiskyky. Voidaan vetää siipi maata kohden, puiden latvoja hipoen. Ilman maan imuvaikutusta. Eli ei sorru maahan imeytymällä kaartotaistelu lentokone.
Täydellisyyttä ei osattu tehdä.
Noh pää voi räjähtää jukrainalaiselta. Hekun eivät kestä tätä liitolaippailua.
Sähköiset syyt. Lentokone kun siipineen lentää ilma-atomit sähköistäen.
Suomalainen pommikoneiden torjuntalentokone ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta.
Oli SHINDENI.
Työntöpotkuri.
Canard rakenne.
Vapaasti ampuvat isoreikäiset runkoaseet.
Ja oli liitolaipat.
Nopea. Äärimmäisen liikehtimiskykyinen.
Valmista tuli.
Maa nimeltä suomi säilyi itsenäisenä.