Kukkamekkoinen Domina
Katja on kolmekymppinen nainen meidän konttorissamme. Hän on varmaan kaikkien miesten unelma, salaperäinen ja tiettävästi sinkku.
Ovatpa pahat kielet, lähinnä kateelliset rasvamahaiset kaljuuntuvat miehet sanoneet että jospa hän tyttö joka pitää tytöistä.
Minä reilut kymmenen vuotta vanhempana, olen kuitenkin elätellyt toivoa että joskus pääsisin läheisimpiin väleihin tuon seksikkään tytön kanssa.
Katja on välitön ja hauska, sanavalmis tyttö, jonka kanssa on helppo ja kiva tehdä töitä. Silti hän osaa olla jotenkin etäinen, niin ettei varmaan kenellekään tulisi mieleen puristaa häntä rinnoista tai taputella hänen pyöreää, numeroa liian isoa takapuoltaan, joka on usein verhottu kireisiin farkkuihin.
Olen monena iltana askarrellut itseni uneen tuo herkullinen farkkupeppu mielessäni.
Viime vuoden alkukesästä, kun oli oikein helteinen viikonloppu, istuin terassilla ja katselin kadulla kulkevia naisia, näin kuinka kaunis nainen ajoi polkupyörällä ohi hymyillen.
Valkoinen vihreillä kukilla kuvioitu mekko hulmusi kivasti tuulen nostellessa hameen helmaa takaa, niin että pikkarit vähän vilahtivat joskus, näin miten peppu hieroi satulaa.
Ajatus sai mielikuvitukseni laukkaamaan, ollapa tuolla hameen alla satulana, ajattelin ja haarojani alkoi poltella ja kiristää, niin että minun piti rauhoitella itseäni ennen kuin kehtasin nousta hakemaan uutta virkistävän kylmää olutta.
Siinä istuessani, näin kuinka tuo sama nainen polki takaisin päin ja huomatessaan minut, huiskutti iloisesti.
Katja, ajattelin ja sydämeni alkoi takoa kiivaasti nähdessäni naisen nousevan satulasta ja lukitsevan pyöränsä telineeseen.
Lantio somasti pyörien nainen asteli gasellin kevein askelin baaritiskille ja tilasi siiderin. Hymyillen hän asteli pöytääni ja istui minua vastapäätä.
-Mitä sinä täällä yksin istut? Katja kysyi, ilkikurinen pilke vihreissä silmissään.
-No olihan minun istuttava, kun et ollut vielä tullut.
-Minuako sinä täällä odotit?
-No toivoin että sinä tulisit, rukoukseni nähtävästi otettiin tällä kertaa vastaan, ehkä se
kuulosti niin epätoivoiselta Jumalan korvaan. Katselin kun äsken pyöräilit ohi, en kyllä sinua tunnistanut, tiesitkö että pikkarisi vilahtelivat hameesi alta? Sanoin hymyillen.
-Kyllä minä sen arvasin, mutta mitä sitten, minusta se on hauskaa, arvaa miten moni auto ajoi monta kertaa ohitseni, Katja sanoi nauraen hyväntuulisesti.
-Arvaa olisinko minä ajatellut, kyllä kävi satulaasi kateeksi, varmaan niitä toisiakin.
-Hahaa, oiskohan mieli muuttunut, jos olisit sinne itse joutunut. Nainen hymyili ja hengitti kevyen kiihkeästi.
Joimme muutaman lasillisen ja juttelimme niitä näitä, Katja alkoi hieman humaltumaan siideristä, pari kertaa hän kävi pissalla ja minä varmaan viisi kertaa kusella.
Sitten Katja ehdotti että voisin lähteä hänen luokseen, tilaisimme vaikka hyvät pizzat ja hänellä on juotavaa kotonaan.
Kadulle päästyään Katja nosti mekkonsa helman satulan yli ja katsoi minua ilkikurisesti. Kävelin hänen rinnallaan.
Minua hymyilevällä katseella seuraten, hän vaivihkaa kiihdytti vauhtia niin että minun oli vaikea pysyä vauhdissa mukana. En kuitenkaan iljennyt toppuutella, pitihän minun näyttää että jaksan ja kerkiän.
Aloin hengästyä ja hiki alkoi virrata selkääni pitkin, vierelläni polkeva nainen ei ollut tätä huomaavinaankaan vaan keinutti lantiotaan satulassa ja kertoi hauskoja juttuja iloisesti naureskellen ja posket punoittaen.
Minulla alkoi olla jo vaikeaa pysyä vauhdissa, mutta ajattelin että en valita, jättää minut vielä tähän jos en ole mies ja täytä miehen paikkaa edes matkalla sinne mihin oletin meidän olevan menossa. Eli ei päässäni toki pyörinyt pelkkä ruoka eikä juoma, vaan katseeni seurasi Katjan muodokasta rintavarustusta ja satulaa vasten keinuvaa lantiota. Tuo ajatus sai haarani polttelemaan vastapainona väsymykselleni.
-Ei kai poju ala ryytyä jo matkalla, sanoi ilkikurinen ääni huvittuneena.
-Ei, mikäpä tässä kauniissa säässä kauniin naisen rinnalla on astellessa, koetin sanoa kevyesti, mutta ääneni muistutti höyryveturin puuskutusta.
-No hyvä, sitten vähän vauhtia lisää, sanoi Katja ja alkoi polkea taas astetta nopeammin.
Minun oli jo todella vaikeuksia pysyä mukana, mutta koetin jaksaa, samassa aivoissani välähti. Ei tuo kaunis nainen ole niin pirullinen että nauttii juoksuttaa minua vierellään kuin koiraa.
Samassa Katja päästi iloisen naurun ja minä kysyin niin leppeästi kuin osasin.
-Ei kai tuossa naurussa ollut hivenen sadismia?
-Oli, miksei olisi, onhan ihanaa polkea ja istua mukavasti satulassa, kun sinä poju laukkaat siinä luullen että en tiedä että olet ihan uuvuksissa. Katja nauroi sydämellisen ilkikurisesti ja näytti että hän todella nautti tilanteesta täysin siemauksin.
Lopulta tulimme rivitalon pihaan jossa Katja lukitsi pyöränsä, avasi oven ja kehotti astumaan sisälle.
Hän asui hienossa rivitalokolmion päätyhuoneistossa, koti oli siisti ja kaunis kuin omistajansakin.
istuimme sohvalle, nainen haki minulle oluen ja itselleen siiderin....
Katja on kolmekymppinen nainen meidän konttorissamme. Hän on varmaan kaikkien miesten unelma, salaperäinen ja tiettävästi sinkku.
Ovatpa pahat kielet, lähinnä kateelliset rasvamahaiset kaljuuntuvat miehet sanoneet että jospa hän tyttö joka pitää tytöistä.
Minä reilut kymmenen vuotta vanhempana, olen kuitenkin elätellyt toivoa että joskus pääsisin läheisimpiin väleihin tuon seksikkään tytön kanssa.
Katja on välitön ja hauska, sanavalmis tyttö, jonka kanssa on helppo ja kiva tehdä töitä. Silti hän osaa olla jotenkin etäinen, niin ettei varmaan kenellekään tulisi mieleen puristaa häntä rinnoista tai taputella hänen pyöreää, numeroa liian isoa takapuoltaan, joka on usein verhottu kireisiin farkkuihin.
Olen monena iltana askarrellut itseni uneen tuo herkullinen farkkupeppu mielessäni.
Viime vuoden alkukesästä, kun oli oikein helteinen viikonloppu, istuin terassilla ja katselin kadulla kulkevia naisia, näin kuinka kaunis nainen ajoi polkupyörällä ohi hymyillen.
Valkoinen vihreillä kukilla kuvioitu mekko hulmusi kivasti tuulen nostellessa hameen helmaa takaa, niin että pikkarit vähän vilahtivat joskus, näin miten peppu hieroi satulaa.
Ajatus sai mielikuvitukseni laukkaamaan, ollapa tuolla hameen alla satulana, ajattelin ja haarojani alkoi poltella ja kiristää, niin että minun piti rauhoitella itseäni ennen kuin kehtasin nousta hakemaan uutta virkistävän kylmää olutta.
Siinä istuessani, näin kuinka tuo sama nainen polki takaisin päin ja huomatessaan minut, huiskutti iloisesti.
Katja, ajattelin ja sydämeni alkoi takoa kiivaasti nähdessäni naisen nousevan satulasta ja lukitsevan pyöränsä telineeseen.
Lantio somasti pyörien nainen asteli gasellin kevein askelin baaritiskille ja tilasi siiderin. Hymyillen hän asteli pöytääni ja istui minua vastapäätä.
-Mitä sinä täällä yksin istut? Katja kysyi, ilkikurinen pilke vihreissä silmissään.
-No olihan minun istuttava, kun et ollut vielä tullut.
-Minuako sinä täällä odotit?
-No toivoin että sinä tulisit, rukoukseni nähtävästi otettiin tällä kertaa vastaan, ehkä se
kuulosti niin epätoivoiselta Jumalan korvaan. Katselin kun äsken pyöräilit ohi, en kyllä sinua tunnistanut, tiesitkö että pikkarisi vilahtelivat hameesi alta? Sanoin hymyillen.
-Kyllä minä sen arvasin, mutta mitä sitten, minusta se on hauskaa, arvaa miten moni auto ajoi monta kertaa ohitseni, Katja sanoi nauraen hyväntuulisesti.
-Arvaa olisinko minä ajatellut, kyllä kävi satulaasi kateeksi, varmaan niitä toisiakin.
-Hahaa, oiskohan mieli muuttunut, jos olisit sinne itse joutunut. Nainen hymyili ja hengitti kevyen kiihkeästi.
Joimme muutaman lasillisen ja juttelimme niitä näitä, Katja alkoi hieman humaltumaan siideristä, pari kertaa hän kävi pissalla ja minä varmaan viisi kertaa kusella.
Sitten Katja ehdotti että voisin lähteä hänen luokseen, tilaisimme vaikka hyvät pizzat ja hänellä on juotavaa kotonaan.
Kadulle päästyään Katja nosti mekkonsa helman satulan yli ja katsoi minua ilkikurisesti. Kävelin hänen rinnallaan.
Minua hymyilevällä katseella seuraten, hän vaivihkaa kiihdytti vauhtia niin että minun oli vaikea pysyä vauhdissa mukana. En kuitenkaan iljennyt toppuutella, pitihän minun näyttää että jaksan ja kerkiän.
Aloin hengästyä ja hiki alkoi virrata selkääni pitkin, vierelläni polkeva nainen ei ollut tätä huomaavinaankaan vaan keinutti lantiotaan satulassa ja kertoi hauskoja juttuja iloisesti naureskellen ja posket punoittaen.
Minulla alkoi olla jo vaikeaa pysyä vauhdissa, mutta ajattelin että en valita, jättää minut vielä tähän jos en ole mies ja täytä miehen paikkaa edes matkalla sinne mihin oletin meidän olevan menossa. Eli ei päässäni toki pyörinyt pelkkä ruoka eikä juoma, vaan katseeni seurasi Katjan muodokasta rintavarustusta ja satulaa vasten keinuvaa lantiota. Tuo ajatus sai haarani polttelemaan vastapainona väsymykselleni.
-Ei kai poju ala ryytyä jo matkalla, sanoi ilkikurinen ääni huvittuneena.
-Ei, mikäpä tässä kauniissa säässä kauniin naisen rinnalla on astellessa, koetin sanoa kevyesti, mutta ääneni muistutti höyryveturin puuskutusta.
-No hyvä, sitten vähän vauhtia lisää, sanoi Katja ja alkoi polkea taas astetta nopeammin.
Minun oli jo todella vaikeuksia pysyä mukana, mutta koetin jaksaa, samassa aivoissani välähti. Ei tuo kaunis nainen ole niin pirullinen että nauttii juoksuttaa minua vierellään kuin koiraa.
Samassa Katja päästi iloisen naurun ja minä kysyin niin leppeästi kuin osasin.
-Ei kai tuossa naurussa ollut hivenen sadismia?
-Oli, miksei olisi, onhan ihanaa polkea ja istua mukavasti satulassa, kun sinä poju laukkaat siinä luullen että en tiedä että olet ihan uuvuksissa. Katja nauroi sydämellisen ilkikurisesti ja näytti että hän todella nautti tilanteesta täysin siemauksin.
Lopulta tulimme rivitalon pihaan jossa Katja lukitsi pyöränsä, avasi oven ja kehotti astumaan sisälle.
Hän asui hienossa rivitalokolmion päätyhuoneistossa, koti oli siisti ja kaunis kuin omistajansakin.
istuimme sohvalle, nainen haki minulle oluen ja itselleen siiderin....
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.