Polyamorinen suhde

Muistankos minä oikein, että joku kysyi jossain näillä palstoilla, mikä on polyamorinen suhde. Vai kertoiko joku vaan sellaisesta. Minä kumminkin yritin tarkistaa, mitä siitä sanotaan tietosanakirjassa, mutta ei se minulle selvinnyt.

Minä kumminkin elän semmoisessa suhteessa, tietääkseni. Eikös tämä sitä ole? Minäpä kerron. Jostakin kumman syystä, jota en osaa itsellenikään selittää, tyttöystäväni on ajautunut suhteeseen erään professori A:n kanssa. Kai se yhteiskunnallinen asema hiveli, sydämenkin sivistys, mitä tällä herra A:lla on. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että kun minä ja tyttöystäväni olemme hieman yli kaksikymppisiä, professori A on kuudenkymmenen.

Ei tässä mitään valta- tai hyötysuhdetta ole, sillä tyttöystäväni ei ole opiskelija, ei sinne päinkään. Hän on kukkakaupassa myymäläapulaisena. Minullakaan ei ole mitään tekemistä akateemisten asioiden kanssa. Professorin olen kyllä tavannut. Hän on hienopiirteinen mies, jolla on hoidetut, vahvat, jo hopeiset viikset. Hän on ollut kaksi kertaa naimisissa. Ensin ikäisensä naisen kanssa, sitten kaksikymmentä vuotta itseään nuoremman kanssa. Tyttöystäväni voisi siis olla hänen tyttärentyttärensä.

Minä sallin tilanteen enkä koe mustasukkaisuutta tuon ikäisen, elämää kokeneen miehen suhteen. Päinvastoin, voisin olla hänelle jopa kiitollinen. Herra A:n seurassa tyttöystäväni on rohkaistunut ja rentoutunut. Tyttöystäväni kertoo jopa saaneensa elämänsä ensimmäisen yhdyntäorgasmin professorin kanssa. Nyt hän saa niitä myös minun kanssani.

Herra A on hellä, hän ei kiirehdi, hän puhuu myös muista asioista, kuuntelee ja koskettelee. Vasta vähitellen hän pyytää tyttöystävääni vähentämään vaatteitaan, liikuskelemaan alusvaatteisillaan ja lopulta riisuutumaan kokonaan. Mutta vieläkin edetään “esteettisesti“, niin kuin professori sanoo. Hän hellii yttöni “pikku varpaita“, hivelee ihastellen pyllyn kaarta ja suukottelee vatsaa. Viikset kutittavat, tyttöystäväni on kertonut, ja hän “värisee kuin kukka“.

Vähitellen terälehdet avataan. Professorilla on “suristin“, tyttöystäväni on kertonut, patterilla käyvä klitoriksen kiihottaja. Tyttöni on siinä vaiheessa jo niin rentoutunut ja kotoutunut, että hän sallii professorin sitä käyttää. Sähkö on “meidän pikku apulaisemme“, professori sanoo, ja sillä tuotetaan tytölleni ensimmäinen orgasmi.

Sitten “viilennetään“. Professori pyytää tyttöäni käymään vatsalleen, jotta hän voi hieroa tätä selästä ja pakaroista. Siinä professori kertoo jälleen kaikenlaisia. Hän saattaa kertoa Tabe Slioorista, Erik von Frenckellistä ja Urho Kekkosesta. Ymmärsiköhän tyttöystäväni oikein? Hän saattaa kertoa Mannerheimista ja tämän “naislinjasta“ Mandsurian ja Puolan rintamilla. Hän kertoo omista pikku valloituksistaan naisopiskelijoiden keskuudessa. Että hän ei koskaan pakota, ei houkuttele, ei viettele, mutta ottaa vastaan kiintymyksenosoituksen, jos sellainen tarjotaan. Monet ovat tarjonneet niitä myöhemminkin, tulleet varta vasten, usein vielä naimisiin mentyään.

Siinä vaiheessa siirrytään naimiseen. Professori levittää tyttöni jalat, käy hänen päälleen ja työntyy takaapäin. Kaikki tämä käy hitaasti mutta varmasti. Professori haluaa, että nainen sulautuu häneen kokonaan, on hänen kanssaan yhtä kuin “sudenmorsian“, himoa täynnä

Tyttöystäväni on tunnustanut, että hän ei vielä koskaan ollut tuntenut itseään niin naiseksi. Professori tunkeutuu häneen vähä vähältä ja hän aukeaa kuin aalloiksi. Kun professori alkaa nytkyttää, hän saa. Hän saa monta kertaa ja huudon kanssa, kunnes myös professori saa. Niihin yhteisiin voihkaisuihin he sulavat.

Suristinta käytetään vielä senkin jälkeen, ja tyttöystäväni on usein aivan poikki palatessaan. Häpy on turvoksissa, arka ja punoittaa, mutta vielä enemmän se punoittaa, kun me vielä kerran rajusti rakastelemme. Tätä on varmaan polyamorinen suhde.