Kuinka romanttinen olet.. miten se ilmenee?
Nainen, odotatko ihailua, myönteistä huomiota, kukkia, lahjoja vai mitä?
Ja mies, kulkeeko tie miehen sydämeen vatsan kautta, vaiko vatsan alta ;)
Vai miten naisesi kohtelee sinua parhaiten?
Nainen, odotatko ihailua, myönteistä huomiota, kukkia, lahjoja vai mitä?
Ja mies, kulkeeko tie miehen sydämeen vatsan kautta, vaiko vatsan alta ;)
Vai miten naisesi kohtelee sinua parhaiten?
Vastaukset 51
Vanhimmat
hulluttelua.Paljon katseita ja koskettelua:o)))
sekin on tärkeää, että on hauskaa yhdessä..hulluttelu :))
tärkeämpää,kuin materiaali!!!Hulluttelun avula voi
oppia ilmaisemaan itseään syvemmin:o))
.. mutta hulluttelukaverin löytäminen ei liene maailman helpoimpia asioita.. Ja sitten vielä sekin, että hauskuus yms. säilyy arjessakin..
ovatkin taitolajeja:o((
Olen romanttinen ja se ilmenee eri tilanteissa eri lailla. Musiikki(tunnelma,kynttilät), pukeutuminen(naisellisuus), hyvän ruuan tekeminen ovat vain osa-alueet, joilla se ilmenee. Täytyisi vaan *löytää* oikeanlainen mies, joka kaiken tuon saa minusta esiin ja joka ymmärtää hyvän päälle.;))
En varsinaisesti halua ihailua, lahjoja, vaikka joskus olisikin kiva saada jotain pientä ja yllätyksellistä pakettia.;))
varmaan tulee tuon kaiken ohessa, miten romanttisuutesi ilmenee.
Outoa, miten joku mies niitä voisi vastustaakaan?
Hmm.. nimenomaan p i e n i paketti, kiva yllätys? ;))
tulee katseista, kosketuksista, sanoista. Eihän kaikki miehet pidä romanttisista naisista, vaikka mielestäni romanttisuus kertoo omaa kieltään kahden ihmisen välisistä tunteista hyvässä parisuhteessa.
Pieni ja yllätyksellisen muotoinen paketti olisi se juju.;))
Tummanpunainen, pitkävartinen RUUSU on takuuvarma ja mieluinen huomionosoitus.
että olen romanttinen, mutta jos minulle jotain romantiikkaa joku romanttinen järjestäisi, niin olisin kyllä otettu.
'tavallinen tallukka' on? Ei kukaan ole tavallinen, jokaisessa on jotain erityistä!
miekii ihan tavallinen tallukka:))))
enpä taida olla... vaikka olen kyllä kotikissa, ja tykkään kynttilöistä ja valkovuokoista :) Hmm, ja musiikistakin... Eeeehhh, ei kai tämä tarkoita että olen sittenkin romantikko...
Se hauskuus on mulle tärkeämpi juttu, mistä Quistis jo kirjoittikin. Lahjan sijasta voi mielummin pyytää vaikka lumihankeen lumisotasille..
tulet sotimaan.
Mie oon säilyttänyt lumikinosta sinua varten. Olishan se mukavampi palloina heitellä kuin lapiolla ;D
Sä varmaan oot sekä että, et joko tai :)
Tervemenoa vain Kallen kanssa lumisotasille, minnekähän asti joudutte menemään ;))
mun mielestä, kivempi heitellä lapiolla kuin lumipallolla, sodassakin ;D
Minulle se on läheisyyttä, ehkä ravintolaillallinen ja vähän tanssia (hitaita), sellainen kiva tunne, että välittää toisesta ja haluaa osoittaa sen. Romanttiset,kauniit iskelmät ovat tunnelman luojia.
Romanttinen tunnelma ei synny, jos asiat eivät suju.. tai jokin asia painaa mieltä.
Valitettavasti en tiedä, onko naisten ja miesten romantiikka-käsitys hieman erilainen. Ettei vain romantiikka tähtäisi miesten kohdalla sinne peiton alla puuhasteluun.
Ei sinänsä paha, jos kaikki on kunnossa. Rakastumisvaiheessa ihminen on herkkä olemaan romanttinen?
onkin erilainen, romantiikka-käsitys naisilla ja miehillä.
Ja vielä sekin, kun ei liene kahta samanlaista naista, niin kuin ei miestäkään..
Siinäpä "sotku" ;)
Nyt? Ok. Odota, otan paremman asennon.
----
Juu ensiks tosta, ahhh ja sitte tost, ahhh!!!
----
Jatka just siitä, ahhh, no nyt se tuntuu makealta!
----
Odota! Mä riisun vähän!
----
No, niin, nyt on parempi!
----
Hieman voimakkaammin. Just noin!
----
Liukuuko tarpeeksi, laita lisää...
----
Siinä tuntuu hyvältä, älä keskeytä.
----
Olo on taivaallisen hyvä.
----
Hei! Toihan säväytti!
----
Meinaatko ihan kyykkyasennossa?
----
Liian raskasta. Käytä vain käsiäsi!
----
Ahhh!!!!
----
Mmmmmmmmmmmmmm!
----
Hei!
----
Älä lopeta!
----
No, okei mä jatkan!
----
Voi, kunpa olisit jaksanut pitempään!
----
Mun vuoro hieroa sinua. Pitempään.
Aikoinaan sorruin joskus katsomaan 'napakymppi' -ohjelmaa. Sellainen 'parinmuodostus' juttu.
Aika usein naiset kysyivät miehiltä romantiikasta. Jäi sellanen kuva, että se oli aina kynttilä -illallinen, jonka mies naiselleen halusi järjestää, ehkä suklaarasia, kukkia.
Että silleen kivan erilainen oli tuo sun juttu.
Ja ihan tasa-arvoinen :))
kuvattu. Tuntuu tutulta.
taida kovin romanttinen yksilö olla. Kynttilöitä ja takkaa polttelen yksinäni iltojeni iloksi, seurassa ei tulisi mieleenkään.Lahjojakaan en oikein osaa ottaa vastaan.Voiko sitä olla yksinään romantikko ja seurassa järkevä, jalat maassa ihminen ?
mahdollista, että jos on sopivaa seuraa, voi sytyttää tulen takkaan, ja nautiskella yhdessä..?
Vaikka kyllä munkin mielestä kynttilän liekitkin ovat toisinaan tosi hyvää seuraa :)
Saako kysyä, miten se ilmenee, kun kerrot, ettet lahjojakaan oikein osaa ottaa vastaan?
Vaivautuneena olona vai miten?
Mä oon huomannut itsesäni myös samantapaisen ylikontroillin seurassa,,, itekseen sitä sitten voi tuijotaa kynttilään ja kataa jopa pöydän ittelleen.
Tosin nautin jos joku asiansa osaava "romatikko" on kattanut pöydän.
Eli mulla ei vain ole kykyä luoda romanttisia tilanteita, oon hiukan "kömpelö" siihen.
aina kun saa lahjan tai kukkia ettei pelkkä "kiitos" riitä, vaan pitäisi näyttää jotenkin vielä kiitollisemmalta...näitä oman pään höpsäytyksiä kai tämäkin.
Voihan se olla että tuo ramanttisuuskin on taitolaji, jota pitää vähän aikaa opiskella ennenkuin ihan rennosti osaa olla romanttinen..seurassa...
romanttinen, ja se ilmenee vaatteissa( naisellisuus)...rakastan pikkuesineitä ja takkatulen loimotusta..tykkään myös kodin sisustamisessa kaikista hörhelöistä ja pitseistä..höh:))
Myönnän olevani täys romntikko, tunneihminen.
Kynttilät ja kukat on ihania, mut en niin kauheesti kaipaa niitä, tai mitään muutakaan lahjaksi.
Paras romantiikka syntyy eräretkellä keskellä mettää nuotion ääressä: kahvia keitellen, makkaraa paistellen, luotona aistien. Se on testattu talvellakin: toimii:)
Olen luonto/tunnelmaromantikko: takkatuli, kuun- ja kynttilänvalo, auringonnousu ja -lasku, usvainen kesäöinen järvi, revontulet, tuoksuva metsä sateen jälkeen... kaikkea ihanaa löytyy loppumattomasti!
Olen luonteeltani suoraviivainen (ellen sano heti ääneen, niin kasvot kuitenkin kavaltavat).
Jossakin sydämeni sopukassa kaino neito kuitenkin odottaa..;)
Prinssiäni hemmottelen hellimällä,ja hyvällä ruualla.
romantiikkaa voi olla missä vaan, yht'äkkiä bussissa kun rakas sanoo nimeltä, katsoo silmiin ja jatkaa jollain kommentilla jonka merkityksen vain sinä tiedät.
Romantiikkaa on se kun bileissä rakas luo sinuun pitkän katseen ja hymyilee ihmisjoukon läpi, ja se kun yllättäen nostaa syliin ja kantaa pihan poikki...
upeita kommentteja tässä loppupuolellakin :)
Tottakai luonto, retket siellä, pannukahvit nuotiotulella yms.
Ja se, kuinka pienissä hetkissä ja toisten ulottumattomissa, pelkässä katseessakin, se kahdenkeskinen romantiikka voi olla.
Japanittarella on varmaan myös sellainen ihana pitsinen parisängynpeite? ;) Ne lienee usein vielä isolla vaivalla itsetehtyjä..
oikein...mutta minulla unohtui mainita revontulet, kuutamoyöt kynttilänvalossa ja aamu-usva järvellä yhdessä...siis täysin toivotonta romantiikkaa..
romantiikkaa? Tarkoitit jotain, mitä en ymmärtänyt?
Eikö monimuotoista.. Että lähes missä vaan voi olla romantiikkaa, kuka mitenkin sen näkee, kokee, tuntee, oivaltaa.. :))
Itse tarkoitin toki "luonnonromantiikan" kokemista yhdessä rakastetun kanssa.
Silloin ei tarvita sanoja...
Eräs romanttinen hetki elämässäni oli Itävallassa vuoristohotellissa.
Katselimme mieheni kanssa sylikkäin avoimesta ikkunasta hurjaa ukkosmyrskyä. Haistelimme ilmassa leijuvaa rikinkatkua, kun salamat iskivät vuorenrinteeseen - ja se sade...
Toisaalta nautin valtavasti niistä ilmiöistä yksinkin:)
Olen ukkosen ystävä. Sitä ei voinut sanoa ex-
tyttelistä. Ensin Wien'issä ukkonen katkoi säh-
köjä, mutta en voinut nauttia, kun tytteli pel-
käsi.
Garda-järvellä oli upea ukkosmyrsky ja näin kuin-
ka kolmesta kaupungista meni valot ja oli pilkko-
pimeää. Upeaa. Romanttistakin olisi voinut olla,
mutta...
hölmöyteni, mutta mikä mahdat olla horoskoopiltasi?...kun ukkosen ystävä..
Taas paljastan lisää itsestäni. Oinas. :/
...ei liene ollenkaan sattumaa...:))
Taidat harrastaa enemmänkin 'skooppeja... :D
Nyt on juostava hierojalle...
romantiikkaako ilmassa, kun hierojalle juoksee...
vrt. kirjoituksesi ylempänä "tota noin" ;)))
Minunkin mieheni on Oinas!
Itse olen Vesimies...
Ainoa asia, mikä vähän varjosti kokemustamme oli huoli eräästä hotellin viinurista (ystävystyimme), joka ikävissään lähti säätä uhmaten ajamaan laaksoon tyttöystävänsä luo.
Romantiikasta puheenollen: Venetsia ei ole välttämättä kovin romanttinen paikka kesäkuumalla.
Gondolisoutelulla pidin melkein nenästäni kiinni, niin huumaava löyhkä kanavavedestä huokui.
En suosittele ainakaan kesähäämatkalaisille..:(
Hauskaa, kun ihan samanlaisia hetkiä luonnonvoimia ihaillen olen minäkin kokenut Itävallan ja Sveitsin vuoristossa!!
Vaikka voi niitä yhtä hienoja hetkiä täällä kotomaassakin kokea - esim. ukkosmyrskyn noustessa järveltä... se on mahtavaa... ja miten pieneksi ja "voimattomaksi" sitä itsensä tunteekaan kun luonnonvoimat oikein jyllää!!! En minäkään siihen välttämättä kaveria tarvitse - mutta onhan jaettu kokemus aina hieno asia :)
"kehaista" ;).. ,että koettu on, Venetsia, ja tosi helteellä.Josko se kuumuus huumasi niin, etten muista mitään kehnoja 'tuoksuja'.
Laulut ja maisemat, yleisen ilmapiirin.
Italiaa ajatellan, esim. San Marinon (morsiusparien suosima?) sijaan, valitsisin edelleen Venetsian.
Ps. en ollut matkalla 'herraseurassa':)
En minäkään häämatkalla ollut - onneksi!
Olisiko tuulilla/veden vaihtelevilla virtauksilla jotain tekemistä ilmiön kanssa?
Silloin oli tosi tyyni ja hiostava "lääsy".
Tulimme autolla pohjoisesta, ja ilmanolo vaihtui kuin "seinään" jo ennen Venetsiaa.
En toki tahdo herjata - upea paikkahan se muuten on!
Toisaalta - asuimme autossamme, joten paikkaa sai vapaasti vaihtaa:)
Ehkä Italia ei ollut meitä varten, kun viettäessämme aikaa eräällä upealla rantaleirintäalueella, olimme nauttimassa rantaelämän leppoisuudesta ja kuollut koiraparka ajautui muutaman metrin päähän ..:(((((
Olisipa ollutkin niin. Itse asiassa hieroja on
40 nainen. Sattuu vain olemaan myös niin, että
painonnostajatkin itkevät hänen käsittelyssään.
Tavalliset rukoilevat armoa. Allekirjoittanutkin.
:D
Mitä normaaliin romanttiseen hierontaan tulee -
se on enemmän yksipuolista ;)
Eihän hento nainen jaksa minuuttia kauempaa.
En itse ole käynyt Venetsiassa, mutta ystäväni
kertoi sen olevan edelleen avoin viemärilaitos,
kuten Intiassakin. Ja Intiassa on sentään kuuma
on vasta viileää.
Vesi on kuulemma kolibakteeriltaan niin pahaa,
että jos vahingossa tipahtaa, ripuloi jokseenkin
varmasti.
tekniikka, kun on oikea jaksaa hentokin nainen :)
Ja jos sitten fiilis ja vire oikea, voi tällainen romanttinen hieronta saada erityisen romanttisen päätöksen... ;))
Tai, jos ei - niin ainakin hyvän mielen hierojallekin, kun toiselle hyvän olon aikaan sai!
mitä nyt astrologian kautta eteen tulee...
oma intuitio riittää kyllä ...
se on, että oikeaa tekniikkaa se vaatii ja, jos voimaa niin sormivoimaa! Siis oikeasti..Kumma käsitys lie, että siihen pitäisi olla joku "Muskeli-Mimmi"...
tekniikkalaji se on :))
Onhan sormivoimista tekniikan lisäksi hyötyä, kun pitää joku muhkura saada liukenemaan...;)