- Suomella ei juurikaan ole maabrändiä ruokamaana - harrastamme ylijäämävientiä.
- Vienti on ollut noin 1,7 miljardia kun tuonti on ollut 5,3 miljardia (2020).
- Vientituotteiden jalostusarvo on -- alhainen ja -- arvonlisäys vaatimaton - > 80 % kasvusta tullut Kiinasta (matalan jalostusasteen maitojauhe 59 me ja sianliha 46 me).
- Viennin osuus on - pienin - verrattuna muihin EU-maihin.
- Kaikki Euroopan maat käyttävät argumenttinaan puhtautta ja ekologisuutta
- Maaleima ei riitä. Se ei ole laadun tae, sillä jokainen maa kokee oman maansa tuotteet parhaina.
- Kaikissa suurissa ruokamaissa sopimusvalmistus on merkittävä yhteistyömuoto kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon välillä.
- Elintarvikejärjestelmässä on eri säännöillä toimivia kokonaisuuksia. Alkutuotantoa
ohjaa maatalouspolitiikka, ja teollisuutta ja kauppaa ohjaavat markkinatalous ja
elinkeinopolitiikka.
- . Nuori sukupolvi näkee Suomen teknologian ja digitalisaation
edelläkävijämaana, ei bulkkia myyvänä maana. (koskee myös ruokasektoria)
- Vientimenestys ei ole kestävällä pohjalla, mikäli se perustuu bulkkiin ja halpoihin raaka-aineisiin. Harrastamme ylijäämävientiä, kun meidän tulisi viedä jalostettuja ja markkinoituja tuotteita.
Näin todettiin Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin vientiselvityksen julkistuksessa.
- Vienti on ollut noin 1,7 miljardia kun tuonti on ollut 5,3 miljardia (2020).
- Vientituotteiden jalostusarvo on -- alhainen ja -- arvonlisäys vaatimaton - > 80 % kasvusta tullut Kiinasta (matalan jalostusasteen maitojauhe 59 me ja sianliha 46 me).
- Viennin osuus on - pienin - verrattuna muihin EU-maihin.
- Kaikki Euroopan maat käyttävät argumenttinaan puhtautta ja ekologisuutta
- Maaleima ei riitä. Se ei ole laadun tae, sillä jokainen maa kokee oman maansa tuotteet parhaina.
- Kaikissa suurissa ruokamaissa sopimusvalmistus on merkittävä yhteistyömuoto kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon välillä.
- Elintarvikejärjestelmässä on eri säännöillä toimivia kokonaisuuksia. Alkutuotantoa
ohjaa maatalouspolitiikka, ja teollisuutta ja kauppaa ohjaavat markkinatalous ja
elinkeinopolitiikka.
- . Nuori sukupolvi näkee Suomen teknologian ja digitalisaation
edelläkävijämaana, ei bulkkia myyvänä maana. (koskee myös ruokasektoria)
- Vientimenestys ei ole kestävällä pohjalla, mikäli se perustuu bulkkiin ja halpoihin raaka-aineisiin. Harrastamme ylijäämävientiä, kun meidän tulisi viedä jalostettuja ja markkinoituja tuotteita.
Näin todettiin Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin vientiselvityksen julkistuksessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Maatalousviennissä tuotteiden arvonlisä EI ole ALHAINEN vaan se on RASKAASTI NEGATIIVINEN. Käytämme enemmän tuotantopanoksia niiden tuottamiseen kuin mitä saamme niistä hintaa.
Nii- i, sitähä minäki, kyllä hinta pitää vähintään tuplata.
Suomessa maatalous tuottaa ruokaa eikä vientiä
No, kauankohan vientiä riittää, kun Anne Berner "uudistaa" tämänkin alan ? Liekö taas tulossa ihka uusi " susi ja sössiminen." Ja miten sitä vientiä voi olla, jos ei tuoteta edes omalle kansalle tarpeeksi. Kun jo puhutaan ruokakriisistä, onko silloin aloitettava puhua viennistä.