Astianpesukoneen vesiliitäntä

Olitpa noheva. Nyt saat opettajalta papukaijaleiman.

Anonyymi kirjoitti:

Olitpa noheva. Nyt saat opettajalta papukaijaleiman.

Ongelma ratkesi kuin itsestään.
Ostin Miele merkkisen koneen ja asennusohjeissa SUOSITELLAAN lämmin vesiliitäntää.

Tosin kylmävesi liitäntäkin on mahdollinen..

Niimpä Wattisekunteinahan se meni oikein.
Tyypilliset kommentoijat taas iskivat epäasiaan.

Kysymys on edelleen vastaamatta.
Kannattaako APKn liittäminen lämpimään veteen?
Ainakin pesuaika lyhenisi merkittävasti.

Säästö on pienempi, mutta jos astioita tiskataan joka toinen päivä vuotuinen säästö 1,5 kWh mukaan olisi 45€

PS. Yksikään pesukone ei lämmitä pesuvettä jäästä kiehumispisteeseen.
Verkoston veden lämpötila lienee n. 5 C ja pesukoneen pesulämpötilat 40...65 C.

Pesujakson lopuksi höyrystetään jäljelle jääneet vesitipat kuumentamalla pesukoneen sisäilma riittävän kuumaksi jotta vesi saadaan haihdutettua, energian kulutus lienee n. 0,5 kWh / pesukerta.

Anonyymi kirjoitti:

Niimpä Wattisekunteinahan se meni oikein.
Tyypilliset kommentoijat taas iskivat epäasiaan.

Kysymys on edelleen vastaamatta.
Kannattaako APKn liittäminen lämpimään veteen?
Ainakin pesuaika lyhenisi merkittävasti.

Säästö on pienempi, mutta jos astioita tiskataan joka toinen päivä vuotuinen säästö 1,5 kWh mukaan olisi 45€

PS. Yksikään pesukone ei lämmitä pesuvettä jäästä kiehumispisteeseen.
Verkoston veden lämpötila lienee n. 5 C ja pesukoneen pesulämpötilat 40...65 C.

Pesujakson lopuksi höyrystetään jäljelle jääneet vesitipat kuumentamalla pesukoneen sisäilma riittävän kuumaksi jotta vesi saadaan haihdutettua, energian kulutus lienee n. 0,5 kWh / pesukerta.

Lue lisää

Yksikään ei ole sitä väittänytkään, vaan ihan havainnoksi heitetty. 5-65c lämmittää ja jos vettä kerralla 7L? Se 2× = noin 1kwh merkittävä määrä hukkalämpöä. Esim kylmät koneen pinnat ja astiat. Todennäköisesti vesimäärä on pienempi. Toiseksi onko se kuuma vesi sinulle ilmaista, jollain sekin lämpiää. Esihuuhtelu voi olla tietylle ruokajätteelle kylmänä parempi.

Anonyymi kirjoitti:

Niimpä Wattisekunteinahan se meni oikein.
Tyypilliset kommentoijat taas iskivat epäasiaan.

Kysymys on edelleen vastaamatta.
Kannattaako APKn liittäminen lämpimään veteen?
Ainakin pesuaika lyhenisi merkittävasti.

Säästö on pienempi, mutta jos astioita tiskataan joka toinen päivä vuotuinen säästö 1,5 kWh mukaan olisi 45€

PS. Yksikään pesukone ei lämmitä pesuvettä jäästä kiehumispisteeseen.
Verkoston veden lämpötila lienee n. 5 C ja pesukoneen pesulämpötilat 40...65 C.

Pesujakson lopuksi höyrystetään jäljelle jääneet vesitipat kuumentamalla pesukoneen sisäilma riittävän kuumaksi jotta vesi saadaan haihdutettua, energian kulutus lienee n. 0,5 kWh / pesukerta.

Lue lisää

Ei kannata. Lämmin vesi on 55-65-asteista. Kun kone lämmittää itse veden, se ei lämmitä sitä joka pesuvaiheessa tuohon lämpötilaan, vaan sen lämpöiseksi mikä on missäkin pesuvaiheessa tarpeellista. Kyllä sinä lämpimän veden lämmityksenkim maksat tavalla tai toisella, joten ei syytä tuhlata tarpettoman kuumaa vettä tiskaamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Yksikään ei ole sitä väittänytkään, vaan ihan havainnoksi heitetty. 5-65c lämmittää ja jos vettä kerralla 7L? Se 2× = noin 1kwh merkittävä määrä hukkalämpöä. Esim kylmät koneen pinnat ja astiat. Todennäköisesti vesimäärä on pienempi. Toiseksi onko se kuuma vesi sinulle ilmaista, jollain sekin lämpiää. Esihuuhtelu voi olla tietylle ruokajätteelle kylmänä parempi.

Lue lisää

Esihuuhtelu tapahtuu aina koneen kylkiin edellisellä pesukerralla varastoituneella huoneenlämpöisellä vedellä. Avaa joskus tiskikoneen kuoret, niin huomaat että kyljissä on sellaiset muoviset säiliöt täynnä vettä.

Anonyymi kirjoitti:

Yksikään ei ole sitä väittänytkään, vaan ihan havainnoksi heitetty. 5-65c lämmittää ja jos vettä kerralla 7L? Se 2× = noin 1kwh merkittävä määrä hukkalämpöä. Esim kylmät koneen pinnat ja astiat. Todennäköisesti vesimäärä on pienempi. Toiseksi onko se kuuma vesi sinulle ilmaista, jollain sekin lämpiää. Esihuuhtelu voi olla tietylle ruokajätteelle kylmänä parempi.

Lue lisää

Paha pestä 7 l vesimäärällä, jos koko pesuohjelman kulutus on 12 litraa.

Taas vetelee essonvaarit laskelmia 80-luvun koneiden spekseillä.

Sinulla vielä joku 80-luvun kone mekaanisella ohjelmakellolla?

Miten astiat voivat jäädä likaisiksi jo vesi kuitenkin lämmitetään.
Ilmainen lämminvesi lämmitetään asetettuun lämpötilaan?

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla vielä joku 80-luvun kone mekaanisella ohjelmakellolla?

Olen ostanut pesukineeni pyykki ja apk vesipesulla, en kuivapesukoneita.

Anonyymi kirjoitti:

Olen ostanut pesukineeni pyykki ja apk vesipesulla, en kuivapesukoneita.

Olet jämähtänyt 80-luvulle.

Anonyymi kirjoitti:

Miten astiat voivat jäädä likaisiksi jo vesi kuitenkin lämmitetään.
Ilmainen lämminvesi lämmitetään asetettuun lämpötilaan?

"Miten astiat voivat jäädä likaisiksi jo vesi kuitenkin lämmitetään.
Ilmainen lämminvesi lämmitetään asetettuun lämpötilaan?"

Ilmaista lämmitystä ei ole! Jollain tapaa se kulutettu energia on pakko maksaa, on se sitten omassa sähkölaskussa, hoitovastikkeessa, vesimaksussa tai vesiamaksussa, lopputulema on sama.

Ilmaista vettäkään ei ole.

Koulussa opetettiin fysiikan tunneilla, että energiamäärä on vakio, sen muoto voi vain vaihdella, mutta aloittaja on sitten nukkunut ne tunnit tinnerihöyryissään.

Sitten tulee vielä se käyttöturvallisuus. Mikäli koneen tulopuoli on suunniteltu kylmälle vedelle, niin takuulla jokin rikkoutuu jossain vaiheessa kun siihen syötetään liian kuumaa vettä.

Anonyymi kirjoitti:

Olet jämähtänyt 80-luvulle.

Eikös se energian säästö ole juuri tätäpäivää?

Anonyymi kirjoitti:

Eikös se energian säästö ole juuri tätäpäivää?

Pissität itseäsi käyttämällä laskelmissasi 3x vesimääriä todeliseen verrattuna.

Eli johtopäätökset on tenhty ensin ja nyt yritetään löytää laskut, joilla voi todistaa itsellesi olevasi ajatusten tonava.

Mikään ei ole helpompaa kuin itselleen valehtelu. Kun oikein yrittää ja haluaa.

Dementikot taas vetelee jollain kekkoslovakian aikaisila faktoilla, kuten aina. Puoli ihmisikää sitten APK saattoi käyttää pesuun tuplamäärän vettä nykykoneisiin verrattuna. Koneissa mekaaniset ohjelmakellot ja ohjelma eteni vasta veden lämmettyä, joten pesuaika riippui veden lämmitystarpeesta ja kun sitä vettä oli lämmitettäväksi enemmän, niin oli tällä merkitystäkin. Eli kuumavesiliitännällä nopeampi pesu. Minkä valopäät päätteli johtavan siihen, että astiat jää likaisiksi. Vaikka tuon ajan koneet suositeltiin liitettäväksi kuumaan veteen. Mutta ainahan mutumiehet tietää paremmin....

Noissa koneissa se pesu saattoikin kestää vain luokkaa kolme varttia. Nykyään halpiskoneet jyystää 2½ tuntia.... ja vettä menee reilu 10 l eli kerrallaan koneessa on vain pari litraa. Ei ole kuuma/kylmävesiliitännällä hevonvitun merkitystä näissä - paitsi essonvaarielle, jotka jauhaa näitä 80-luvun legendoja.

Sähkön hinta vaihtelee nyt todella paljon. Viime joulukuun alussa pörssisähkön tuntihinta oli enimmillään 100 snt/kWh. Tämän lisäksi sähkön siirto ja -vero maksoi n. 10 snt/kWh.

Anonyymi kirjoitti:

Sähkön hinta vaihtelee nyt todella paljon. Viime joulukuun alussa pörssisähkön tuntihinta oli enimmillään 100 snt/kWh. Tämän lisäksi sähkön siirto ja -vero maksoi n. 10 snt/kWh.

Lue lisää

"Sähkön hinta vaihtelee nyt todella paljon. Viime joulukuun alussa pörssisähkön tuntihinta oli enimmillään 100 snt/kWh."

Paljonko 100 senttiä on euroissa?

Kannattako maksaa sellaista hintaa?

Sähkön hinta on helposti paljonkin kalliimpaa kuin 25 snt/ kWh.

Sähkön hinta muodostuu energiasta, siirtomaksusta, sähköverosta, perusmaxuista *2
Pörssisähkön hinta oli jopa 120 snt/ kWh.

Anonyymi kirjoitti:

Sähkön hinta on helposti paljonkin kalliimpaa kuin 25 snt/ kWh.

Sähkön hinta muodostuu energiasta, siirtomaksusta, sähköverosta, perusmaxuista *2
Pörssisähkön hinta oli jopa 120 snt/ kWh.

Lue lisää

Siirtohinta liki 20 snt/kWh

Anonyymi kirjoitti:

Dementikot taas vetelee jollain kekkoslovakian aikaisila faktoilla, kuten aina. Puoli ihmisikää sitten APK saattoi käyttää pesuun tuplamäärän vettä nykykoneisiin verrattuna. Koneissa mekaaniset ohjelmakellot ja ohjelma eteni vasta veden lämmettyä, joten pesuaika riippui veden lämmitystarpeesta ja kun sitä vettä oli lämmitettäväksi enemmän, niin oli tällä merkitystäkin. Eli kuumavesiliitännällä nopeampi pesu. Minkä valopäät päätteli johtavan siihen, että astiat jää likaisiksi. Vaikka tuon ajan koneet suositeltiin liitettäväksi kuumaan veteen. Mutta ainahan mutumiehet tietää paremmin....

Noissa koneissa se pesu saattoikin kestää vain luokkaa kolme varttia. Nykyään halpiskoneet jyystää 2½ tuntia.... ja vettä menee reilu 10 l eli kerrallaan koneessa on vain pari litraa. Ei ole kuuma/kylmävesiliitännällä hevonvitun merkitystä näissä - paitsi essonvaarielle, jotka jauhaa näitä 80-luvun legendoja.

Lue lisää

Voi vittu mitä ääliöitä.
Jos joku ehdottaa energian säästökeinoa aletaan vittuilla.
Itselläni lämmin vesi on sivutuote joka ei juuri maksa mitään, halvempaa kuin sähköllä lämmittäminen.
Veden pumppaamisen kustannuskin on minimaalinen.

Anonyymi kirjoitti:

"Sähkön hinta vaihtelee nyt todella paljon. Viime joulukuun alussa pörssisähkön tuntihinta oli enimmillään 100 snt/kWh."

Paljonko 100 senttiä on euroissa?

Kannattako maksaa sellaista hintaa?

Lue lisää

Tuo hinta oli voimassa yhtenä päivänä yhden tunnin. Kuukausihinta on kokonaan eri asia, katselkaa NordPoolia. Tietysti jos sulla oli tuntipörssisopimus ja pistit kaikki mahdolliset sähkölaitteet päälle juuri tuolla tunnilla, niin tuli kyllä kalliiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Voi vittu mitä ääliöitä.
Jos joku ehdottaa energian säästökeinoa aletaan vittuilla.
Itselläni lämmin vesi on sivutuote joka ei juuri maksa mitään, halvempaa kuin sähköllä lämmittäminen.
Veden pumppaamisen kustannuskin on minimaalinen.

Lue lisää

Essonvaarit ne säästelee 80-luvun opeilla.

Nykykoneella koko perusuohjeman kulutus tyyliin 12 litraa. Kuumaa vettä tarvitaan periaatteessa vain pesuun ja viimeiseen huuhteluun. Eli luokkaa puolet koko vesimäärästä.

Sähkölämmityksestä ei pääse eroon. Viimeinen huuhtelu on jo pitkään ollut 70 °C, jotta saadaan viimeisetkin bakteerit nitistettyä.

Ja sitten tulee essonvaarille ikävät uutiset. Kun kone ottaa kerrallaan sisuksiiinsa vain luokkaa 3 l vettä, niin sehän tulee valtaosin kytkentäjohdoissa jäähtyneenä. Eli vaikka lämminvesivaraajalta lähtee 58 °C vettä, niin koneeseen tankattavan veden lämpötlia jäänee vajaaseen 50 asteeseen, kun essimmäinen litra tuleekin huoneenlämpöisenä. Plus ne välihuuhtelut, joissa ei edes kuumaa vettä tarvittaisi. Lopputulema on, että lämminvesiliitännällä hyödyksi saatava energia (joka pienentää koneen sähkönkulutusta) tai taitaa olla puolet pienempi, kuin käyttöveden lämmitykseen käytetty energiamäärä.. Voi keikahtaa negatiiviseksi tämäkin säästö.

No, essonvaari seuraavaksi laskee kuumavesihanasta 10 l kuumaa vettä ennen koneen käynnistämistä, taatakseen, että kone saa heti kättelyssä kuumaa.... ;-D

Sellaista se dementia ja vuosikymmeniä jatkunut viinan kanssa läträäminen teettää.

Anonyymi kirjoitti:

Siirtohinta liki 20 snt/kWh

Minä maksan sähköstäni siirtoineen alle 18 senttiä. Onneksi on niitäkin idiootteja, jotka ostaa pörssisähköstä, niin on varoittavia esimerkkejä maailmalla, ei tarvitse itse sortua sellaiseksi...

Veden lämmittämiseen tarvitaan 4,2 kJ / l / C
10 l lämmitetään 65C = 4,2*10*65 = 2730 kJ = 2730 000 Ws = =0,758,3kWh
Jäljelle jääneen veden höyrystäminen vaatii 2260 kJ/l
Jääköön vettä 2,5 dl tarvitaan 565 kJ sen höyrystämiseen

Anonyymi kirjoitti:

Veden lämmittämiseen tarvitaan 4,2 kJ / l / C
10 l lämmitetään 65C = 4,2*10*65 = 2730 kJ = 2730 000 Ws = =0,758,3kWh
Jäljelle jääneen veden höyrystäminen vaatii 2260 kJ/l
Jääköön vettä 2,5 dl tarvitaan 565 kJ sen höyrystämiseen

Lue lisää

Essonsvaarilla on siis kone, joka tarvii pesuun ja viimeiseen huuhterluun 10 l vettä = koko ohjelma kulutus 20 l. Ja loput vedet keitetään höyryksi.

Jep, jep, ehta 80-luvun kone kyseessä.

Anonyymi kirjoitti:

Essonsvaarilla on siis kone, joka tarvii pesuun ja viimeiseen huuhterluun 10 l vettä = koko ohjelma kulutus 20 l. Ja loput vedet keitetään höyryksi.

Jep, jep, ehta 80-luvun kone kyseessä.

Lue lisää

puhumattakaan siitä, että essonvaarilla tulee hanasta 0°C vettä...

Anonyymi kirjoitti:

Essonsvaarilla on siis kone, joka tarvii pesuun ja viimeiseen huuhterluun 10 l vettä = koko ohjelma kulutus 20 l. Ja loput vedet keitetään höyryksi.

Jep, jep, ehta 80-luvun kone kyseessä.

Lue lisää

Essonsvaarillla jä äikän tunnit väliin, heittikö ope käytävälle?
Joka tapauksessa uudenaikaiset koneet kuivaa astiat. Milläs muulla kuin keittämällä veden höyryksi?

Anonyymi kirjoitti:

Essonsvaarillla jä äikän tunnit väliin, heittikö ope käytävälle?
Joka tapauksessa uudenaikaiset koneet kuivaa astiat. Milläs muulla kuin keittämällä veden höyryksi?

80-luvun koneissa oli lämmitysvastus näkyvillä koneen pohjalla. Sillä ne astiat tosiaan "keitettiin" kuiviksi... ja siinä sivussa sulatettiin alakoriin sijoitetut muoviastiat.

Tosin neljännesvuosisadan ajan koneissa ei enää ole vastus ollut näkyvillä, joten em. ei ole mitenkään mahdollista. Siinä essonvaarille ihmeteltävää!

Muut kuin kekkoslovakian aikaan jämähtäneet kyllä tietää, miten homma toimii. Essonvaarin pää on umpiluuta, joten turha yrittää selittää. Vaari kun luulee tietävänsä eikä luupäätä käännetä.

> Jos lämmin vesi kuuluu vuokraan/vastikkeeseen niin silloin periaatteessa kannattanee
> liittää kone kuumaan veteen. Sinä maksat siitä joka tapauksessa, käytit tai et.

Hei, ratkaisit juuri Suomea uhkaavan energiakriisin. Vedetään tuosta asunnosta putket kaukolämpöverkoon, niin saadaan taloihin lähes ilmasta lämpöä tuolla pienellä "käytit tai et" kk-maksulla! Nerokasta!

Palataanko aiheeseen.
Jos Suomessa on 2 700 000 kotitaloutta, jotka pesevät astiat päivittäin ja kulutus säästö on 1 kWh/pesu yhteensä säästyy 961 200 000 kWh.

Ei se lämmin vesi silloinkaan ilmaista ollut, joku sen aina maksoi ja kommunistit etupäässä käytti kateudessaan kun toisetkin joutui maksamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se lämmin vesi silloinkaan ilmaista ollut, joku sen aina maksoi ja kommunistit etupäässä käytti kateudessaan kun toisetkin joutui maksamaan.

Eihän se lämmin vesi 80-luvullakaan ilmaista ole ollut. Meidän As.Oy kerrostalossa ei vaan silloin ollut silloin vesimaksua, vaan vesi sisältyi vastikkeeseen. Oli hiton epäoikeudenmukainen systeemi ja se muuttuikin muutaman vuoden päästä henkilölukuun perustuvaksi vesimaksuksi.
Tosiaan siihen aikaan astianpesukoneiden käyttöohjeetkin suositteli liittämään ne lämpimään veteen. Niin tehtiin meidänkin eka apk:n kanssa, vuosi oli 1987.

Lämmin vesi voi muuten olla osan vuotta lähes "ilmaistakin", jos se tuotetaan aurinkokeräimillä ja varaajassa on aurinkokierukka. Ainoa sähkön kuluttaja on keräinten nestepumppu.
Suunnitelmissa hankkia siinä vaiheessa kun tuo 25 v vanha Jäspi tulee tiensä päähän.