Juoksen iltahämärässä. Pehmeä musiikki nostaa irti kovalta asvaltilta.
Se läpäisee kehon joka sopukan muuttaen askeleet liidoksi tien päälle. Ihan likeellä¯ soiva lempeä ääni lohduttaa ja luo turvallisen alati seuraavan kuplan. Synkkien kujien keskellä, lämmin valo palaa sisässäni.
Resonoin koko kehollani hyräillessä mukana. Sitä samaa lämmintä ääntä. Oma hiljainen ääneni, ehkei kummallinen, täynnä samaa lempeyttä, soi puille, taloille ja asukkaille, matkan varren asukkaille.
Se läpäisee kehon joka sopukan muuttaen askeleet liidoksi tien päälle. Ihan likeellä¯ soiva lempeä ääni lohduttaa ja luo turvallisen alati seuraavan kuplan. Synkkien kujien keskellä, lämmin valo palaa sisässäni.
Resonoin koko kehollani hyräillessä mukana. Sitä samaa lämmintä ääntä. Oma hiljainen ääneni, ehkei kummallinen, täynnä samaa lempeyttä, soi puille, taloille ja asukkaille, matkan varren asukkaille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaiherikkaan lomapäivän jälkipolttoa. Illalla käpertyessäsi viereeni, silmäsi loistivat onnea, kuin kalleimmat timantit. Ilman sanoja, puhdasta onnea. Vierelläni, pidit päätäni hellästi rintaasi vasten.
Hetki ennen unta. Pienenä maalla, seinään upotetussa sopukassa, paksujen täkkien alla. Verhon takaa kantautui sedän ja isoäidin myhäilyä tupapöydän äärestä. Öljyvalo tuikki lempeää valoa.