Mitä pitäis tehdä?

Anna itsellesi aikaa, äläkä tee mitään hätiköityä. Aina voi sanoa ettei okemiinnostunut kauniisti. Kyllä se oma suuntautuneisuus selviää, kun kasvat vielä toven.

Olen nyt sinkku 19v mies mutta olen ulkona kaapista. Mä kans kiihotuin yläaste aikana poikapuolisista kavereistani ja joskus runkkasin muutaman kuvalle jotka olin leikannut irti kotiin tulleesta luokkakuvasta. Muutama luokkalainen varmasti epäili mun seksuaalisuutta mutta ei ne juuri kyselleet mut eivätpä toisaalta loppuaikana yläkoulussa juuri mun kanssa olleetkaan :( itse selvisin kuitenkin peruskoulusta hyvin.

Mut siis tuskaahan toi on kun yläasteella ei oikein viitsi vielä tulla kaapista ellei sit ihan loppumetreillä. Mäki tulin vasta 18vuotiaana ja silloin kaveripiiri kieltämättä pieneni vaikka eivät suoraan välejä katkaisseetkaan niin eivät enää tulleet käymään tai pitäneet aktiivisesti yhteyttä.

Ite tulin kaapista 8 luokan lopussa. Mua ahdisti asia aika paljon, ja oikeesti helpotti et kerroin kavereille. Oikeestaan kaikki hyväksy mut. Mun luokalla on oikeestaa kaks, jotka ei hyväksy, eikä ne nyt ennenkää mulle puhunu, et sillä ei nyt oo nii väliä. Nyt 9 luokalla mun kaveriporukka vaihtu kokonaan (ennen hengasin luokan poikien kanssa, nyt tyttöjen) ja saan viel vapaammin olla oma itteni niitten seurassa.

Oma kokemukseni on sellainen, että olin itsekin äärimmäisen hämmentynyt seksuaalisuudestani vuosien ajan.
Olin ja olen edelleen näitä homoja, joista paistaa vähintään kilometrin päähän, mutta eihän sitä itse tajunnut, vaikka muille oli täysin selvää. On täysin normaalia tuntea hämmennystä omasta seksuaalisuudestaan nuorena.

Olin minäkin yhdeksännen luokan alussa, kun tajusin tuntevani homo, ja alkuun toki yritin sitä kitkeä pois. Vähitellen minäkin kuitenkin opin hyväksymään itseni ja sallin itseni hyväksyä. Usko pois, on täysin normaalia ihastua omiin ystäviinsä, minäkin olen sitä kokenut.
Sanoisin, että todella paljon tulee helpottamaan oman seksuaalisuuden kanssa, kun siirryt toiselle asteelle. Itse lukiossa oloni oli todella paljon helpottuneempi - olihan lukion ilmapiiri huomattavasti hyväksyvämmän oloinen.

Ymmärrän hyvin myös pelkoa kertoa vanhemmille. Moni sateenkaarinuori taistelee vastaavan asian kanssa. Haluaisin kuitenkin sanoa, että olet vanhemmillesi tärkeä, vaikka homoutesi toisitkin heille ilmi (ja huomaavatpa vanhemmatkin usein lapsestaan merkit, ennen kuin lapsi kertoo). Ja mikäli käy niin, etteivät hyväksy asiaa, aina voi mennä turvakoteihin jne. sekä onhan Suomessa alaikäisen potkiminen talosta ulos laitonta. Apua on tarjolla.
Myös suosittelen käymään vaikka koulupsykologilla, opolla tai vaikka luokanvalvojan kanssa keskustelemassa omasta hämmennyksestä, varmasti kukin osaa taholtaan auttamaan eikä varmastikaan ole ensimmäinen kerta, kun tapaavat vastaavanlaisten asioiden kanssa kamppailevia nuoria.

Noh, mutta haluan uskoa, että ystäväsi hyväksyvät sinut sellaisena, kuin olet ja pysyvät ystävinäsi kaapistatulosi jälkeen. Kuten joku jo aiemminkin sanoi: tulet varmasti löytämään uusia ja parempia ystäviä, jos nämä tämänhetkiset sinut hylkäävät.
Mutta tiedän, että kaapista tuleminen ei ole helppoa. Ota sen kanssa aikasi. Haluan lähettää vielä virtuaalisen tsemppihalin sinulle. Jaksamisia!

Mulla oli kivutonta tulla 7 luokan alussa kaapista. Olin uudessa koulussa ja kaikki kaverit uusia, olin uuden kaverin kanssa pitsalla ja sinne tuli hyvän näköinen kundi ja sanoin ääneen vau ja kaveri kuuli sen ja katsoi kundia ja kysyi onko tuo hyvän näköinen, vastasin että on. Kaveri hetken hiljaa ja kysyi, että olenko homo vastasin kyllä, se siihen et sitten ole ainoa meidän luokalla joka on homo ja voin tutustuttaa sinut heihin. Kaveri sanoi ettei itse oikein tiedä mikä on, mutta on kieltäytynyt poikien lähentelyltä kun on epävarma siitä. Sain tutustua luokan homoihin ja koko koulun homoihin kerta heitolla ja ei ollut mitään kynnystä enää sanoa että olen homo. Tää kaveri ysin lopulla sanoi että on ainakin biseksuaali, koska pojista kiihottuu ja kalu alkaa seisomaan kundeja ajatellessa. Nyt kohta vuosi mennyt kun kaveri sanoi olevan biseksuaali ja on kokeillut poikien ja tyttöjen kanssa, mutta meillä ei ole ollut keskenään mitään, ollaan vain kavereita ja voidaan jutella kaikesta.

Ei meitsille siitä mitään pahaa seurannut. Ei edes kaapista tulessa, oikeistaan sain lisää kavereita myös kundeja jotka olivat uteliaita millaista on olla homo, oli myös niitä kokeilun haluisia poikia.

Kivaa se on jos koulussa on joku joka haluaa imeä. Ainakin mun koulussa on pari kaveria.