Ydinasetta ei ole käytetty 77 vuoteen. Mitä voidaan toteutuneen historian perusteella sanoa ydinsodan todennäköisyydestä vuotta kohti.
Kauhun tasaspaino
Anonyymi
10253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tapahtuma tapahtuu kerran todennäköisyydellä k vuotta kohti. Kerran tapahduttuaan se ei enää tapahdu uudelleen.
Tapahtuma ei ole tapahtunut ajassa m vuotta. Nyt m=77 vuotta.
Mitkä ovat todennäköisyyden k luottamusrajat (p=0.05)?
-Venäjä on kursailematta uhkaillut ydinaseella, mutta kylmän sodan kauhut kestänyt ydintabu tuskin murtuu Ukrainassa, uskoo asiantuntija.
Väitän että ydinaseita ei ole olemassakaan-
Hiroshima ja Nagasaki olivat rakennettu risuista ja oljista ja tuhottiin palopommituksin. Kaupungeista jäi jäljelle kaikki kivestä ja betonista rakennetut talot joiden olisi pitänyt sortua shokkiaalloissa.
Perusteluni ovat aivan yksinkertaiset.
Kaupunkien raivaus- ja rakennustyöt aloitettiin välittömästi eikä vasta vuosikymmenien kuluessa.
Jos atomiaseita olisi niin toki niitä olisi käytetty edes pienimuotoisina.
Jos k on tn, että seuraavan vuoden kuluessa alkaa ydinsota, silloin (1-k)^77 on tn, että 77 vuoden kuluessa ei ole koettu ydinsotaa. Kun näin ei ole tapahtunut, voitaisiin arvioida, että tuo tn on suurempi kuin 0,5. Siitä puolestaan seuraa, että k < 0,009.
Tuollaisessa todennäköisyyslaskelmassa ei ole mitään järkeä. Vai kuvitteletko että ne siellä heittää jotain noppaa joka vuos siitä käytetäänkö ydinaseita vai ei?
No kysymys oli vain, mitä voidaan tuon historian perusteella sanoa ydinsodan todennäköisyydestä. Sinun mielestäsi ei yhtään mitään? Tietysti on niin, että tuo todennäköisyys ei ole vakio; esim Kuuban ohjuskriisin aikaan se oli huomattavasti suurempi ja nykyäänkin taitaa olla suurempi kuin keskimäärin.
Mutta kyllähän tuontyyppistä metodologiaa käytetään. Jos on tehty vaikkapa uusi laite ja sitä on käytetty 10 000 tuntia ilman vikaantumista, saadaan ensimmäinen estimaatti vikaantumistodennäköisyydelle alle 0,00007 tuntia kohti.
"tuo todennäköisyys ei ole vakio"
Totta. Lantinheitossa todennäköisyys on vakio. Esimerkiksi ihmisen kohdalla kuoleman todennäköisyys vuotta kohti kasvaa voimakkaasti iän myötä.
Voisi arvella, että ydinsodan tpauksessa k kasvaa, kun kauhun muistot haalistuvat ja uudet sukupolvet astuvat "kehiin".
Aikamoisia pelkistyksiähän tuollaiset laskelmat väkisinkin usein ovat. Laitteiden todennäköisyys hajota riippuu paitsi tuotteen laadusta, myös siitä kuinka se on suunniteltu hajoamaan. Markkinataloudessahan ei ole syytä tehdä tuotteita jotka kestävät ikuisuuden.
Ihmisten käytös menee huomattavasti hankalammin arvioitavaksi. Vaikka kuinka laskisi todennäköisyyksiä menneisyyden perusteella, ei se kuitenkaan loppujen lopuksi vaadi kuin sen muutaman hullun jotka sitä ovat valmiita käyttämään.
Ydinsodan osalta ei ihmisillä ole kauhuja joita muistella. Toisen maailmansodan lopettaneet Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset tapahtuivat aikana, jolloin vain yhdellä sodan osapuolista oli ydinase. Mitään ydinsotaa ei siis ole vielä käyty.