Palkankorotus syötiin saman tien. Inflaatio kasvaa palkka ei nouse. Aiotko vaan istua peukku pepussa ja hammasta purren hyväksyä tilanteen?
aiotko hyväksyä elintason laskun?
Anonyymi
7165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sosialistit pitää saada vastuuseen koska tämä on niiden aikaansaamaa. MEIDÄN Rahaa jakavat muihin maihin mutta kotimaassa kärvistellään. Veroja nostetaan ja keksitään lisää.
Mikä palkankorotus?
En! Lopetan palkkatyön tekemisen ja johtajien ylipalkatun elämisen ylläpidon omalta kohdaltani.
Alan elämään valtionvelalla jota ammenneetaan kehitysmaiden ylläpitoon ja jota suuniteltu tuplaamaan lähiaikoina eli rahaa riittää hyvin!
60-luvulta alkaen on Suomi pelastanut kehitysmaita ja voidaan katsoa ominsilmin sen tulos, eli vielä enemmän nälkäisiä suita ruokittavana!
Olen 62 ja te-toimisto patistaa minua 45v. työvuodenkin jälkeen töihin ja kursseille oppimaan uutta ammattia ja tekemään tiliä apurahastoon, no ei enään ei!
Suomi ei ole oikeasti onnellisin maa vaan todellakin ongelmallinen maa.
Maaliskuussa+kuluttajahinnat+6%+ylös.+Ei+stana!+Joko+lakko+on+tekeillä?
Ei vaikuta omaan elintasoon millään lailla. Rahaa jää joka kuukausi säästöön.
hintojen nousu johtuu tarjonnan niukkuudesta suhteessa kysyntään. Etenkin perushyödykkeiden kuten öljy, lannoitteet, vilja, rehu, sahatavara, teräs saatavuusongelma eli niukkuus vaikuttaa läpi tuotteiden ja palvelujen markkinointiketjujen. Hinnat nousevat niukkuudesta johtuen voimakkaasti. Hinnat voivat myös laskea ja joustaa nopeastikin alaspäin kun kysyntä vähenee tai raaka-aineiden tarjonta kasvaa. Palkat harvemmin ovat yhtä nousu/laskuherkkiä. Voimakas inflaatio eli hintojen nousu on myös merkki siitä että talous pyörii aika isoilla kierroksilla. Palkat voivat nousta TES sopimusten jälkeenkin. Ns.palkkaliukumat ovat ennenkin olleet käytössä teollisuudessa ja rakentamisessa. Ilman ukrainan sotaa ja koronpandemiaa inflaatio ei näin laukkaisikaan valtoimensa. Kiinan talousongelmat (korona) vaikuttavat siten että monesta komponentista ja tuotteesta on saatavuusongelmia.
Hinnat eivät laajene, ne nousevat ja laskevat mutta eivät laajene. Sen sijaan rahan määrä kyllä laajenee, kiitos keskuspankkien rahaprintterien. Rahan luonti siis itsessään on inflaatiota, toisin kuin peruskoulun oppikirjassa väitetään asia hintojen nousuna.
Ongelma on siis rahan määrä suhteessa raaka-aineisiin ja tuotettuihin hyödykkeisiin. Hintoja nostaa se että käytössä oleva rahan määrä kilpailee saatavilla olevista tuotteista.
Poliitikot eivät halua ottaa inflaatiosta vastuuta, vaan on helpompi selitellä asiaa ulkoisilla tekijöillä kuten korona, sota, sirupula tai vaikkapa logistiikkaongelmina.