Hieman hassulta tämä saattaa kuulostaa, mutta kuitenkin:
pyörää (tn. Honda Transalp) siis olen ostamassa ja harrastusta aloittamassa, mutta homma arveluttaa siinä mielessä etten ole varma osaanko noilla vehkeillä kunnolla ajaakaan ?! En viitsisi esim. jotain kiinnostavaa pyörää koeajaessa kaataa sitä heti siihen liikkeen pihaan tms.
Mutta, mutta, älkää käsittäkö väärin peukaloni ei sinänsä ole keskellä kämmentä ja fysiikkani on kaikin puolin enemmän kuin kunnossa; junnunakin tuli ajeltua pikku-monttuvehkeillä jonkin verran, mutta siitäkin on aikaa jo reilut 20 vuotta. En siis epäile, ettenkö oppisi ajamaan sitten ajan kanssa (ja niin että lopulta minusta tulisi se "keskimääräistä parempi kuski"), vaan sitä etten saa esim. koeajo-pyörää kunnialla liikenteeseen.
Arveluttaa vaan kun nykyään tarvitsee pyörää varten ajokoulutkin (ikää on sen verran eli 33, että ajokorttiin riitti kun autolla ajeli)
käydä; alkaa mietityttämään että onko se sitten niin vaikeata, ettei sitä
oppisi kun vaan lähtisi menemään niin kuin kersanakin tehtiin. Aluksi hiljempaa ja vähitellen lujempaa. Olihan ne pienemmät pyörät silloin, mutta oltiin pienempiä me jätkätkin.
Voishan sitä ajotunteja autokoulusta ottaa, mutta siihen menee aikaa, vaivaa ja tietysti rahaa, minkä voisi sijoittaa suoraan omaan pyörään.
Onko kellään ollut vastaavia murheita aloittamiseen liittyen ja miten saitte homman aluilleen ja esim. nuo koeajot hoidettua ?
pyörää (tn. Honda Transalp) siis olen ostamassa ja harrastusta aloittamassa, mutta homma arveluttaa siinä mielessä etten ole varma osaanko noilla vehkeillä kunnolla ajaakaan ?! En viitsisi esim. jotain kiinnostavaa pyörää koeajaessa kaataa sitä heti siihen liikkeen pihaan tms.
Mutta, mutta, älkää käsittäkö väärin peukaloni ei sinänsä ole keskellä kämmentä ja fysiikkani on kaikin puolin enemmän kuin kunnossa; junnunakin tuli ajeltua pikku-monttuvehkeillä jonkin verran, mutta siitäkin on aikaa jo reilut 20 vuotta. En siis epäile, ettenkö oppisi ajamaan sitten ajan kanssa (ja niin että lopulta minusta tulisi se "keskimääräistä parempi kuski"), vaan sitä etten saa esim. koeajo-pyörää kunnialla liikenteeseen.
Arveluttaa vaan kun nykyään tarvitsee pyörää varten ajokoulutkin (ikää on sen verran eli 33, että ajokorttiin riitti kun autolla ajeli)
käydä; alkaa mietityttämään että onko se sitten niin vaikeata, ettei sitä
oppisi kun vaan lähtisi menemään niin kuin kersanakin tehtiin. Aluksi hiljempaa ja vähitellen lujempaa. Olihan ne pienemmät pyörät silloin, mutta oltiin pienempiä me jätkätkin.
Voishan sitä ajotunteja autokoulusta ottaa, mutta siihen menee aikaa, vaivaa ja tietysti rahaa, minkä voisi sijoittaa suoraan omaan pyörään.
Onko kellään ollut vastaavia murheita aloittamiseen liittyen ja miten saitte homman aluilleen ja esim. nuo koeajot hoidettua ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
.. eikä mopoa. Tuttu mopomyyjä kertoi juuri kuinka pari asiakasta on heti jo kaupan pihassa vetänyt lipat uuden pyöränsä kanssa. Ei se niin helppoa ole vaikka monet niin kuvittelevat. Itse tein niin että ostin koeajamatta koska en yksinkertaisesti uskaltanut ajaa ilman kokemusta. Otin muulla tavalla pyörästä selvän ja keräsin tietoa ja kyselin muilta ko. pyörän omistajilta.
Paljon enemmän tulee maksamaan jos joudut korjauttamaan pyöräsi kuin se että pistät muutaman kympin pariin ajotuntiin ajokoulussa. Tyhmä saa olla mutta ei tyhmänrohkea. Tuskinpa ne liikkeessä edes antaa pyörää alle jos ei ole ajokokemusta. Kalliiksi se heillekin tulee vaikka kuinka olisi vakuutukset kunnossa.
Suosittelen että uhraat sen pari tuntia elämästäsi ja pari kymppiä lompakostasi ja soitat aamulla ajokouluun. Et varmasti kadu. Todennäköisesti tulet kiittämään itseäsi fiksusta toiminnasta. Lycka till.
samaa mieltä Hondattaren kanssa: tuskin tulet katumaan, jos muutaman tunnin käyt päristelemässä koulussa ja sitten lähdet oman pyörän koeajoon. Se voi säästää henkesi tai vähintäänkin pyöräsi korjaukset. Kesä on vasta alussa.
itse tein seuraavasti. otin autokoulusta yhden ajotunnin. ope kysyi mitä haluut sen tunnin tehdä. pyysin pientä käsittelyopiia, kun kuitenkin kokemukset kaksipyöräisistä 15 vuoden takaa. sain sitten ajella parkkipaikalla ja tutustua pyörään ( 6-satku ) ja sitten harjoiteltiin keilojen pujottelua, jarrutuksia, hidasajoa, ympyrää ja kahdeksikkoo. tämä yksi tunti taisi maksaa n.40 euroa, joten ei se budjettia köyhdyttäny.
Koeajot jätin väliin, koska tiesin tasan tarkkaan minkä pyörän haluan ( testit yms. ) lisäksi perustelin itselleni, että testaaminen on turhaa, koska kokemuksellani en saisi selville onko puutteita tms. koeajon hoiti sitten kaverini jolla on n.20 vuoden kokemus moottoripyöristä. hän sitten kertoi, miten vaihteisto, kytkin, jarrut yms pelitti ja uskalsin tämän tiedon nojalla kaupat tehdä. sama kaveri ajoi mopottimen kotiin kaupasta.
pari päivää kiertelin mopotinta ja sitten vaan ajoon. ensin kolusin kaikki hiljaiset tieosuudet ja isot parkkipaikat ja pikkuhiljaa siitä se lähti. nyt olen ajellut sillä mopolla 3 ajokautta ja edelleen olen siihen tyytyväinen. koeajoja muilla pyörillä on nyt tullut ajeltua ja nyt vasta osaa "vertailla" ominaisuuksia eri mallien välillä.
niin ja pyörä muuten on tehokas kyykkypyörä 900-kuutioinen, joten en edes aloittanut helpoimmasta päästä, mutta hyvin on mennyt kun ihan villeimmän nuoruuden kilpa-ajo vietit ovat vaihtuneet kohonneeseen itsesuojeluvaistoon !
No sähän hoidat koeajon niinkuin lystäät, jos kaadat, maksat liikkeelle monen sadan euron omavastuun.
Jos on tosiaan noin hakusessa homma, yhdyn edellisiin ja menisin autokouluun muutamaksi tunniksi. Sieltä saat tarvittavat eväät henkesi pitimiksi ainakin aluksi. Ja kuule, siellä on paljon ikäisiäsi ja vanhempia harjoittelemassa.
itse ostin ekan pyörän koeajamatta, ajotunnit autokoulussa ja sitten omalla uudella pyörällä hyvillä mielin baanalle!
No sähän hoidat koeajon niinkuin lystäät, jos kaadat, maksat liikkeelle monen sadan euron omavastuun.
Jos on tosiaan noin hakusessa homma, yhdyn edellisiin ja menisin autokouluun muutamaksi tunniksi. Sieltä saat tarvittavat eväät henkesi pitimiksi ainakin aluksi. Ja kuule, siellä on paljon ikäisiäsi ja vanhempia harjoittelemassa.
itse ostin ekan pyörän koeajamatta, ajotunnit autokoulussa ja sitten omalla uudella pyörällä hyvillä mielin baanalle!
Ostin pyörän 16 vuoden ajotauon jälkeen ja ei se koeajo ainakaan minua tappanut, vaikka lörinät tuntui housuun onnesta lurahtavan. Rohkeasti vaan hondan sarviin ja rauhalliselle alueelle kokeilemaan, jos mahdollista. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.