vaihekulmasäätimien toimin ta

Joo nytpä muistan että täällä joku kommentoi asiasta ja kertoi laadukkaiden LED-lamppujen toimivan ilman tuota valon pumppaamista eli juuri se asia mitä selitit. Olen käyttänyt vain IKEAn LED-lamppuja ja ne tuntuvat olevan tuota pumppauslaarua ja ovathan ne tosi halpoja.

Nii siinä powerissa on varmaankin joku lyytti, joka alkaa varautumaan pienellä teholla. Kun ledin kynnysjännite ylittyy, purkaa ledi konkan hetkessä tyhjäksi ja lyytti alkaa taas varautumaan alusta.

Anonyymi kirjoitti:

Nii siinä powerissa on varmaankin joku lyytti, joka alkaa varautumaan pienellä teholla. Kun ledin kynnysjännite ylittyy, purkaa ledi konkan hetkessä tyhjäksi ja lyytti alkaa taas varautumaan alusta.

Lue lisää

Siellä voi olla hakkurissa tosiaan konkka, johon varataan vakiovaraus varauspumpun avulla(verrannollinen latausjännitteeseen) ja tämä sitten puretaan led-lampulle - eli ei tarvita kallista - ainakaan isoa - induktanssia mukaan mitoittamalla tuo lamppukohtaisesti. Tällaisia lataussyklejä tulee sitten niin monta kuin ehditään ladata ja välkyntä on jossain 25..50Hz luokassa. Nyt jos ennen hakkuria pistetään tyristori säätämään vaihekulmaa - käytännössä se tarkoittaa, että jännitettä pudotetaan hakkurille, mikä on sinänsä ok. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun vaihekulma menee niin pieneksi, että konkan latausaika alkaa pidetä - tällöin välkyntätaajuus alkaa pudota vastaavasti ja alkaa näkyä jossakin vaiheessa.
Tarvitaankos muuten vaihekulman säätämisessä kaksi tyristoria, jos halutaan negatiivisiakin puolijaksoja säätää?

Anonyymi kirjoitti:

Siellä voi olla hakkurissa tosiaan konkka, johon varataan vakiovaraus varauspumpun avulla(verrannollinen latausjännitteeseen) ja tämä sitten puretaan led-lampulle - eli ei tarvita kallista - ainakaan isoa - induktanssia mukaan mitoittamalla tuo lamppukohtaisesti. Tällaisia lataussyklejä tulee sitten niin monta kuin ehditään ladata ja välkyntä on jossain 25..50Hz luokassa. Nyt jos ennen hakkuria pistetään tyristori säätämään vaihekulmaa - käytännössä se tarkoittaa, että jännitettä pudotetaan hakkurille, mikä on sinänsä ok. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun vaihekulma menee niin pieneksi, että konkan latausaika alkaa pidetä - tällöin välkyntätaajuus alkaa pudota vastaavasti ja alkaa näkyä jossakin vaiheessa.
Tarvitaankos muuten vaihekulman säätämisessä kaksi tyristoria, jos halutaan negatiivisiakin puolijaksoja säätää?

Lue lisää

Käsittääkseni vaihekulman säätäminen ja tyristorisäädin on eri asioita, mutta eiköhän sen joku pian korjaa, jos väärin menee...

Tyristorisäätimessä on kaksi tyristoria, yksi molemmille puolijaksoille, eli triac. Ideana on leikata puolijaksosta osa, esimerkiksi puolet pois puolijakson alkupäästä. Näin pienenee tehollisarvo puoleen, koska puolet jokaisesta puolijaksosta puuttuu.

Vaihekulmasäädin kait tarkoittaa sitä että laitetaan piiriin säädettävää konkkaa tai kelaa, ei tyristoria. Silloin kun virran ja jännitteen huippukohdat eivät ole ajanjaksollisesti päällekkäin, ei tule täyttä tehoa, sillä tehollinen sähkö tulee vain siltä kohdalta, jossa aallot osuvat päällekkäin.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni vaihekulman säätäminen ja tyristorisäädin on eri asioita, mutta eiköhän sen joku pian korjaa, jos väärin menee...

Tyristorisäätimessä on kaksi tyristoria, yksi molemmille puolijaksoille, eli triac. Ideana on leikata puolijaksosta osa, esimerkiksi puolet pois puolijakson alkupäästä. Näin pienenee tehollisarvo puoleen, koska puolet jokaisesta puolijaksosta puuttuu.

Vaihekulmasäädin kait tarkoittaa sitä että laitetaan piiriin säädettävää konkkaa tai kelaa, ei tyristoria. Silloin kun virran ja jännitteen huippukohdat eivät ole ajanjaksollisesti päällekkäin, ei tule täyttä tehoa, sillä tehollinen sähkö tulee vain siltä kohdalta, jossa aallot osuvat päällekkäin.

Lue lisää

Paitti että tyristorisäätimien ei kait pitäisi soveltua kuin hehkulampuille (sekä pimpatuille hehkulampuille = halogeeneille).

Led-lampuille kait suositus ns. transistorihimmentimestä, jolla toiminta päinvastainen eli leikataan puolijakson loppupäätä. Ideana kait se, ettei tule kytkentähetkellä isoa virtapiikkiä konkan lataamisesta.

Homma on yksinkertainen. Hakkurisyöttöinen 230V led lamppu ei sovellu himmennettäväksi, kun niiden syöttöjännitealue on luonnostaan varsin laaja, eli ottavat takaisinkytkennän ansiosta tarvittavan tehon jännitteen alennuttuakin. Yksinkertaisempi lamppu joka on mitoitettu vain 230V toimivaksi on himmennyskelpoinen.

Kierrekantaisissa pienjännitelampuissa ei ole mitenkään harvinaista, että lamppu on speksattu 12-24 V jännitteelle, mikä taas haiskahtaa jonkinlaisen hakkurin käytöstä lampussa.

Ja sopii myös näyttää DC lamppu. Siis sellainen, jossa on napaisuus merkittynä ja joka tuhoutuu väärällä napaisuudella.

Niin, tasasuuntaajahan näihin on laitettu, jolloin toimivat napaisuudesta riippumatta.... ja yhtälailla vaihtovirrallakin. Tasasuuntaajan jännitehäviöistä johtuen valotehokkuus on 12 V LED -lampuilla huonompi kuin 230 V lampuilla. Se tasasuuntaajan jännitehäviö kun edustaa kohtuu isoa siivua 12 voltista.