Hei, olen siis tällä hetkellä 18 ja opiskelen ammattikoulussa. Olen nyt viime ja tänä vuonna ymmärtänyt että tämä ei ole oikein sitä hommaa mitä haluan tulevaisuudeltani ja haaveena tällä hetkellä on päästä oikeustiedettä opiskelemaan. Haluan siis tietää muiden kokemuksia aikuislukiosta ja sieltä ylioppilaaksi pääsystä. Ammattikoulu opintoni loppuvat jo tulevan kesän jälkeen ja haluaisin heti aloittaa aikuislukion kun täältä valmistun.
Aikuislukiosta yliopistoon
Anonyymi
9
309
Vastaukset
- Anonyymi
Aikuislukion voit aloittaa milloin vain haluat, parhaiten ehkä ensi syyslukukauden alkaessa.
Kävin itse aikuislukion kahdessa vuodessa kokopäivätyön rinnalla. Oli elämäni parhaita aikoja. Taustalla oli ammattitutkinto ja usean vuoden työkokemus.
Kirjoitin viisi ainetta hyvin arvosanoin ja samana kesänä pääsin kolmeen yliopistoon. Silloin oli haku ja valinta toisenlainen kuin nyt. Valitsin opiskelupaikaksi Helsingin yliopiston, sillä asuin Vantaalla.
Valmistuin aikanani maisteriksi. Alaan (humanistinen ala) olin ja olen edelleen erittäin tyytyväinen.
Suosittelen ainakin kokeilemaan! - Anonyymi
Voit hakea yliopistoon ilman iltalukiota onnistumalla pääsykokeessa. Tämän kevään haku meni jo, vaikka olisit voinut hakea, jos olet valmistumassa.
https://oikeustieteet.fi/
https://oikeustieteet.fi/kokeet-ja-tilastot- Anonyymi
Kyllä vain! Mutta ammattikoulu ei anna yliopisto-opiskeluun sellaisia valmiuksia kuin lukio. Etenkin kielitaitoa tarvitaan joka tiedekunnassa enemmän kuin ammattikoulusta saa. Oikeustieteellisessä myös yleissivistys merkitsee. Lukiossa myös yleiset opiskeluvalmiudet ja -taidot kehittyvät ihan eri tasolle kuin ammattikoulussa.
Saahan sitä silti yrittää hakea ammattikoulupohjaltakin jo ensi keväänä. Varmaan joskus joku onnistuukin. Mutta se lukio tuo kyllä paljon paremmat lähtökohdat yliopistoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vain! Mutta ammattikoulu ei anna yliopisto-opiskeluun sellaisia valmiuksia kuin lukio. Etenkin kielitaitoa tarvitaan joka tiedekunnassa enemmän kuin ammattikoulusta saa. Oikeustieteellisessä myös yleissivistys merkitsee. Lukiossa myös yleiset opiskeluvalmiudet ja -taidot kehittyvät ihan eri tasolle kuin ammattikoulussa.
Saahan sitä silti yrittää hakea ammattikoulupohjaltakin jo ensi keväänä. Varmaan joskus joku onnistuukin. Mutta se lukio tuo kyllä paljon paremmat lähtökohdat yliopistoon.Kielitaidossa ei ole niin suurta eroa kuin matemaattisissa aineissa. Hain opistoasteen koulutuksen jälkeen aikuislukioon (ja edelleen yliopistoon). Lukio tuntui helpommalta kuin opistoasteen kielet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kielitaidossa ei ole niin suurta eroa kuin matemaattisissa aineissa. Hain opistoasteen koulutuksen jälkeen aikuislukioon (ja edelleen yliopistoon). Lukio tuntui helpommalta kuin opistoasteen kielet.
Sattumoisin olen opettanut sekä ammattikoulussa (opisto) että lukiossa kahta kieltä. Tasoero on valtava. Harva ammattikoululainen selviytyisi kielten ylioppilaskokeista pelkällä ammattikoulun opetuksella. Jokainen kaksoistutkinnon suorittanutkin tietää tämän. Ja se kaksoistutkinto onkin monella jäänyt pelkäksi haaveeksi kielten takia, äidinkieli mukaan luettuna.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sattumoisin olen opettanut sekä ammattikoulussa (opisto) että lukiossa kahta kieltä. Tasoero on valtava. Harva ammattikoululainen selviytyisi kielten ylioppilaskokeista pelkällä ammattikoulun opetuksella. Jokainen kaksoistutkinnon suorittanutkin tietää tämän. Ja se kaksoistutkinto onkin monella jäänyt pelkäksi haaveeksi kielten takia, äidinkieli mukaan luettuna.
Sekoitat ammattiopistot (ammattioppilaitokset) ja opistoasteen koulutuksen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Opistoaste?msclkid=976ad683cee511eca665e0da79bd9d69
Nykyiset ammattikoulut ja -opistot ovat toisen asteen koulutuksia, opistoaste alin korkeakoulututkinto. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sekoitat ammattiopistot (ammattioppilaitokset) ja opistoasteen koulutuksen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Opistoaste?msclkid=976ad683cee511eca665e0da79bd9d69
Nykyiset ammattikoulut ja -opistot ovat toisen asteen koulutuksia, opistoaste alin korkeakoulututkinto.Opistoaste alin korkeakoulututkinto? Onko nyt alin korkeakoulututkinto myös opistoasteen tutkinto.
Joskus kaaauan sitten merkonomin tutkinto oli opistoasteen tutkinto. Ja yllätys, ylätys, se on sitä edelleen. Mutta silloin kauan kauan sitten merkonomin tutkinto oli arvokas, sillä pääsi jopa pankinjohtajaksi.
Tänä päivänä opistoasteen tutkinto on toisen asteen tutkinto. Kaukana ovat ajat, jolloin opistotutkinto oli arvotutkinto, mutta ei se silloinkaan ollut korkeakoulututkinto. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Opistoaste alin korkeakoulututkinto? Onko nyt alin korkeakoulututkinto myös opistoasteen tutkinto.
Joskus kaaauan sitten merkonomin tutkinto oli opistoasteen tutkinto. Ja yllätys, ylätys, se on sitä edelleen. Mutta silloin kauan kauan sitten merkonomin tutkinto oli arvokas, sillä pääsi jopa pankinjohtajaksi.
Tänä päivänä opistoasteen tutkinto on toisen asteen tutkinto. Kaukana ovat ajat, jolloin opistotutkinto oli arvotutkinto, mutta ei se silloinkaan ollut korkeakoulututkinto.Entisen opistoasteen tutkinnoista vain merkonomi ja teknikko ovat nykyään toisen asteen tutkintoja. Esim. metsäteknikko muuttui metsätalousinsinööriksi (AMK) sekä agrologi (opistoaste) agrologi (AMK):ksi ja hortonomi (opistoaste) hortonomi (AMK):ksi. Samoin käytöstä poistettu artenomi (opistoaste) muuttui ensin artenomi (AMK):ksi, myöhemmin kuvataiteilijaksi sekä sairaanhoitaja (opistoaste) muuttui sairaanhoitaja (AMK):ksi ja terveydenhoitajaksi.
- Anonyymi
Oikeustieteelliseen hakevista alle 3 %:lla on hakuun oikeuttavana pohjakoulutuksena ammattikoulu. Noin 97 % hakijoista on ylioppilaita tai jo aiemmin korkeakoulututkinnon suorittaneita.
En tiedä, moniko ammattikoulupohjalta yrittävä pääsee sisään. Tuskin moni. Käytännössä lukio ja yo-tutkinto on välttämätön.
Kaupallisella alalla tilanne voi olla toinen. Eli merkonomeja on hakijoina kauppatieteelliseen yli 3 %.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hyvää rikkaiden hyysääminen Suomelle tuonut?
Minäpä vastaan: ei yhtikäs mitään, vaan pelkkää vahinkoa. Demareiden ansiosta Suomen valtio oli käytännössä vielä 1980-237286Grahn-Laasonen: "Kansalainen joutuu pettymään, jos demareita äänestää"
Ministeri viittaa tuoreeseen Helsingin Sanomien juttuun, jossa demarijohtajan keinoja Suomen suunnan muuttamiseksi esite935943Tytti Tuppurainen häpäisi Suomen epäisänmaallisella lausunnollaan USA:n ulkoministerille Rubiolle.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011816267.html Miksi Tytti Tuppurainen päästetään antamaan typeriä lausuntoja noin1093977- 1293932
- 1631763
- 581608
Miksi miehen on hankala ymmärtää
Että hänen on tehtävä aloite. Niin sen kuuluu mennä luonnollisesti.1311510- 381321
- 281301
- 451292