Aikuislukiosta yliopistoon

Anonyymi

Hei, olen siis tällä hetkellä 18 ja opiskelen ammattikoulussa. Olen nyt viime ja tänä vuonna ymmärtänyt että tämä ei ole oikein sitä hommaa mitä haluan tulevaisuudeltani ja haaveena tällä hetkellä on päästä oikeustiedettä opiskelemaan. Haluan siis tietää muiden kokemuksia aikuislukiosta ja sieltä ylioppilaaksi pääsystä. Ammattikoulu opintoni loppuvat jo tulevan kesän jälkeen ja haluaisin heti aloittaa aikuislukion kun täältä valmistun.

9

294

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Aikuislukion voit aloittaa milloin vain haluat, parhaiten ehkä ensi syyslukukauden alkaessa.

      Kävin itse aikuislukion kahdessa vuodessa kokopäivätyön rinnalla. Oli elämäni parhaita aikoja. Taustalla oli ammattitutkinto ja usean vuoden työkokemus.

      Kirjoitin viisi ainetta hyvin arvosanoin ja samana kesänä pääsin kolmeen yliopistoon. Silloin oli haku ja valinta toisenlainen kuin nyt. Valitsin opiskelupaikaksi Helsingin yliopiston, sillä asuin Vantaalla.

      Valmistuin aikanani maisteriksi. Alaan (humanistinen ala) olin ja olen edelleen erittäin tyytyväinen.

      Suosittelen ainakin kokeilemaan!

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Kyllä vain! Mutta ammattikoulu ei anna yliopisto-opiskeluun sellaisia valmiuksia kuin lukio. Etenkin kielitaitoa tarvitaan joka tiedekunnassa enemmän kuin ammattikoulusta saa. Oikeustieteellisessä myös yleissivistys merkitsee. Lukiossa myös yleiset opiskeluvalmiudet ja -taidot kehittyvät ihan eri tasolle kuin ammattikoulussa.

        Saahan sitä silti yrittää hakea ammattikoulupohjaltakin jo ensi keväänä. Varmaan joskus joku onnistuukin. Mutta se lukio tuo kyllä paljon paremmat lähtökohdat yliopistoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä vain! Mutta ammattikoulu ei anna yliopisto-opiskeluun sellaisia valmiuksia kuin lukio. Etenkin kielitaitoa tarvitaan joka tiedekunnassa enemmän kuin ammattikoulusta saa. Oikeustieteellisessä myös yleissivistys merkitsee. Lukiossa myös yleiset opiskeluvalmiudet ja -taidot kehittyvät ihan eri tasolle kuin ammattikoulussa.

        Saahan sitä silti yrittää hakea ammattikoulupohjaltakin jo ensi keväänä. Varmaan joskus joku onnistuukin. Mutta se lukio tuo kyllä paljon paremmat lähtökohdat yliopistoon.

        Kielitaidossa ei ole niin suurta eroa kuin matemaattisissa aineissa. Hain opistoasteen koulutuksen jälkeen aikuislukioon (ja edelleen yliopistoon). Lukio tuntui helpommalta kuin opistoasteen kielet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kielitaidossa ei ole niin suurta eroa kuin matemaattisissa aineissa. Hain opistoasteen koulutuksen jälkeen aikuislukioon (ja edelleen yliopistoon). Lukio tuntui helpommalta kuin opistoasteen kielet.

        Sattumoisin olen opettanut sekä ammattikoulussa (opisto) että lukiossa kahta kieltä. Tasoero on valtava. Harva ammattikoululainen selviytyisi kielten ylioppilaskokeista pelkällä ammattikoulun opetuksella. Jokainen kaksoistutkinnon suorittanutkin tietää tämän. Ja se kaksoistutkinto onkin monella jäänyt pelkäksi haaveeksi kielten takia, äidinkieli mukaan luettuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sattumoisin olen opettanut sekä ammattikoulussa (opisto) että lukiossa kahta kieltä. Tasoero on valtava. Harva ammattikoululainen selviytyisi kielten ylioppilaskokeista pelkällä ammattikoulun opetuksella. Jokainen kaksoistutkinnon suorittanutkin tietää tämän. Ja se kaksoistutkinto onkin monella jäänyt pelkäksi haaveeksi kielten takia, äidinkieli mukaan luettuna.

        Sekoitat ammattiopistot (ammattioppilaitokset) ja opistoasteen koulutuksen:

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Opistoaste?msclkid=976ad683cee511eca665e0da79bd9d69

        Nykyiset ammattikoulut ja -opistot ovat toisen asteen koulutuksia, opistoaste alin korkeakoulututkinto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekoitat ammattiopistot (ammattioppilaitokset) ja opistoasteen koulutuksen:

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Opistoaste?msclkid=976ad683cee511eca665e0da79bd9d69

        Nykyiset ammattikoulut ja -opistot ovat toisen asteen koulutuksia, opistoaste alin korkeakoulututkinto.

        Opistoaste alin korkeakoulututkinto? Onko nyt alin korkeakoulututkinto myös opistoasteen tutkinto.

        Joskus kaaauan sitten merkonomin tutkinto oli opistoasteen tutkinto. Ja yllätys, ylätys, se on sitä edelleen. Mutta silloin kauan kauan sitten merkonomin tutkinto oli arvokas, sillä pääsi jopa pankinjohtajaksi.

        Tänä päivänä opistoasteen tutkinto on toisen asteen tutkinto. Kaukana ovat ajat, jolloin opistotutkinto oli arvotutkinto, mutta ei se silloinkaan ollut korkeakoulututkinto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opistoaste alin korkeakoulututkinto? Onko nyt alin korkeakoulututkinto myös opistoasteen tutkinto.

        Joskus kaaauan sitten merkonomin tutkinto oli opistoasteen tutkinto. Ja yllätys, ylätys, se on sitä edelleen. Mutta silloin kauan kauan sitten merkonomin tutkinto oli arvokas, sillä pääsi jopa pankinjohtajaksi.

        Tänä päivänä opistoasteen tutkinto on toisen asteen tutkinto. Kaukana ovat ajat, jolloin opistotutkinto oli arvotutkinto, mutta ei se silloinkaan ollut korkeakoulututkinto.

        Entisen opistoasteen tutkinnoista vain merkonomi ja teknikko ovat nykyään toisen asteen tutkintoja. Esim. metsäteknikko muuttui metsätalousinsinööriksi (AMK) sekä agrologi (opistoaste) agrologi (AMK):ksi ja hortonomi (opistoaste) hortonomi (AMK):ksi. Samoin käytöstä poistettu artenomi (opistoaste) muuttui ensin artenomi (AMK):ksi, myöhemmin kuvataiteilijaksi sekä sairaanhoitaja (opistoaste) muuttui sairaanhoitaja (AMK):ksi ja terveydenhoitajaksi.


    • Anonyymi

      Oikeustieteelliseen hakevista alle 3 %:lla on hakuun oikeuttavana pohjakoulutuksena ammattikoulu. Noin 97 % hakijoista on ylioppilaita tai jo aiemmin korkeakoulututkinnon suorittaneita.

      En tiedä, moniko ammattikoulupohjalta yrittävä pääsee sisään. Tuskin moni. Käytännössä lukio ja yo-tutkinto on välttämätön.

      Kaupallisella alalla tilanne voi olla toinen. Eli merkonomeja on hakijoina kauppatieteelliseen yli 3 %.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      294
      4781
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      135
      3066
    3. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      52
      2983
    4. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1541
    5. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      227
      1242
    6. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1189
    7. Yksikään persu ei ole saanut Nobelin palkintoa

      Kertoo paljon persujen älyn puutteesta. Demareista mm. Ahtisaari on kyseisen palkinnon saanut.
      Maailman menoa
      7
      996
    8. Miten antaa merkki hyvin eri ikäiselle miehelle, että kertoisi toiveensa ja ajatuksensa?

      Olen pitkään pitänyt miehestä, joka myös varmasti minusta. Hän ei tosin kerro ihastumisesta, eli voi hyvin olla, että tu
      Ikävä
      78
      991
    9. Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme

      Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu
      Ikävä
      58
      981
    10. Paskalaista valokuitulakiin

      Nyt maksajiksi joutuvat kaupunkilaiset eivätkä mökkiensä ulkohuusseissa kakistelevat mummot. Nimittäin EU määrää jokais
      Maailman menoa
      52
      979
    Aihe