Aamulenkin puolivälissä kävellessäni alkoi satamaan. Lähtiessäni olin pannut merkille pilvisen taivaan, mutta jätin sateenvarjon kuitenkin eteisen nurkkaan.
Miksi sitä yläkaapille kurkottaessaan hyppää lähimmälle tuolille eikä vaivaudu ottamaan taloustikkaita esille?
Miksi nopeusmittari niin helposti ylittää sallitun rajan? Miksi ajetaan niin usein päin punaista? Miksi pyöräilijät ajavat ilman kypärää?
Miksi kylpyhuoneessa niin usein liukastutaan? Miksi liukkailla keleillä kävellään ilman liukuesteitä?
Miksi tilapäissuhteissa ei käytetä suojausta?
Siinä sateessa ilman sateenvarjoa kävellessäni kaikki nämä ja monia muita vastaavia kysymyksiä nousi mieleeni. Jos nuo laiminlyönnit olisivat harvinaisia poikkeuksia, en puhuisi mitään. Mutta tilastot kertovat useimpien onnettomuuksien aiheutuvan laiminlyönneistä.
Osaako joku sanoa miksi? Miksi emme suojele itseämme emmekä lähimmäisiämme?
Miksi sitä yläkaapille kurkottaessaan hyppää lähimmälle tuolille eikä vaivaudu ottamaan taloustikkaita esille?
Miksi nopeusmittari niin helposti ylittää sallitun rajan? Miksi ajetaan niin usein päin punaista? Miksi pyöräilijät ajavat ilman kypärää?
Miksi kylpyhuoneessa niin usein liukastutaan? Miksi liukkailla keleillä kävellään ilman liukuesteitä?
Miksi tilapäissuhteissa ei käytetä suojausta?
Siinä sateessa ilman sateenvarjoa kävellessäni kaikki nämä ja monia muita vastaavia kysymyksiä nousi mieleeni. Jos nuo laiminlyönnit olisivat harvinaisia poikkeuksia, en puhuisi mitään. Mutta tilastot kertovat useimpien onnettomuuksien aiheutuvan laiminlyönneistä.
Osaako joku sanoa miksi? Miksi emme suojele itseämme emmekä lähimmäisiämme?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Omn kokemukseni mukaan ihminen kai oppii varomaan asioita vasta kantapään kautta.
Sain pari viikkoa sitten 35 euron sakkolapun, kun unohdin laittaa aika"läpyskän" etuikkunalle. Ja kas kummaa! Senjälkeen olen tarkkaan katsonut kaikki liikennemerkit ja nopeusrajoituspaikat. (Nähtäväksi jää, kuinka kauan tällaista huolellisuutta jatkuu.)
Neljä vuotta sitten oli jalka paketissa kuukauden ja se opetus kyllä meni niin perille, että vieläkin liukkaalla kelillä harkistsen tarkkaan joka askeleen.
Ehkä olisi kyllä parasta ottaa järki käteen ja uskoa hyviä neuvoja ilman pahempia kolhuja!
Suojaa ei ole kuitenkaan missään.
Siksi ei ole suojaa, koska en uskonut sitä tarvitsevani.
Siksi hyppään tuolille tavoittaakseni jonkun ylempänä olevan, koska ainakin minun tuolini on heti koossa ja nostettavissa paikalle, mutta noita tikkaita pitäisi ensin avata ennenkuin ne ovat käyttövalmiina.
Autoahan en omista mutta polkupyörällä mennä huristan ilman kypärää, koska kypäräni on jo niin vanha ja likaiseksi mustunut. Ja turhaahan sen päähän laitto on olevinaan. Monta vuotta sitä käytin aiemmin , mutta en koskaan kaatunut edes pyörän kanssa.
Ei pidä päästää saippuaa ja vettä liikaa kylpyhuoneen lattialle, eihän sitä kukaan kuivalla lattialla kompastele.
Laiminlyömmekö itseämme, eihän toki.
Laitamme tuoksua ranteeseen, hiusvettä tukkaamme (miehet)partakin täytyy olla siististi ajeltu, sateenvarjokin on ostettuna, vaikka nurkassakin.
Joka päivä poikkeamme kauppaan, varastoimme ruokaa kaappeihimme niin että pakasteet pullottavat.
Mutta et kai ole käynyt "vieraissa"............:DD
Eiköhän aika moni meistä ole kohtaloon uskova eli fatalisti: "Mikä on taphtuakseen se tapahtuu". Asiat menevät siis niinkuin ovat mennäkseen teemmepä jotain tai tai ei.
Murphyn laki: Jos jotakin on mennäkseen pieleen se menee pieleen.
Hän oli hyvä äiti,
kiihkeä seksikumppani,
ymmärtäväinen vaimo,
menestyvä uranainen,
poliittisesti valveutunut
ja kuntosalin kanta-asiakas.
Ikkunat oli juuri pesty
ja mattojen hapsut kammattu
ja koko talo tuoksui vastapaistetulta leivältä
ja itse tehdyltä appelsiinihillolta
- kun ambulanssi ajoi pihaan.
Lena Holstein
Taannoin paikkakunnallamme sattui, että eräs hetkellisen mielenhäiriön vallassa oleva mies hyppäsi liikkuvasta junasta. Juna meni parhaillaan täysillä rautatiesillan yli. Mies lensi vahingoittumatta siltapalkkien välistä jokeen, ui rantaan ja ihmetteli miksi oli moisen tempun tehnyt.
Kohtalo pitää peliään ihmisrievun kanssa. Kuuleehan puhuttavan sellaisestakin, että sisarusparvesta sairastuu syöpään juuri hän, joka ei polta eikä juo vaan huolehtii kaikin puolin terveydestään.
Onko niin, että elämän kestoa ei voi pidentää, mutta tietyillä elämäntavoilla kyllä lyhentää?
Aamun sanomalehdessä oli vertaansa vailla oleva selviytymistarina.
Mies lähti kalaan Pohjanlahdelle tutuille vesille ja oli erittäin hyvin varustettu: pelastautumispuku päällä, kännykkä, valoraketit, soihdut ym. mukana.
Klo 14: Kahvia keitellessä hän avasi pelastautumispuvun ja laski ankkurin, jolloin ankkurin köysi kietoutui hänen jalkansa ympärille ja hän putosi veteen. Puku täyttyi vedellä ja kännykkä kastui, vene meni tuulen mukana menojaan. Mies pääsi kompuroimaan lähellä olevalle parinkymmenen metrin suuruiselle karille. Hän alkoi kävellä ympyrää.
Klo 24: Hätäkeskus saa kotiväen hälytyksen. Mies jatkaa kävelemistä.
Klo 02: Mies näkee veneen valon pilkahtavan kaukana, onnistuu saamaan yhden mukana olevan kastuneen soihdun palamaan, joka sammuu liian aikaisin. Sataa, on sumua ja pimeää.
Klo 03: Mies kuulee helikopterin säksätyksen mutta helikopteri palaa tuloksetta takaisin. Mies jatkaa kävelyään.
Klo 06: Vene löydetään ja aletaan jäljittää sen liikkeitä takaisinpäin GPS-navigaattorin tietojen mukaan. Mies on näännyksissään 16 tuntia kestäneestä kävelystä.
Klo 08: Mies näkee veneen kääntyvän hänen luotoaan kohti. Helikopteri noutaa miehen, joka on pelastunut pitäessään itsensä liikkeellä.
Maalaismies puuttui mielenkiintoisee3n asiaan. Minä voisin jatkaa luetteloa, mutta tyydyn tällä erää mainitsemaan yhden asian. Miksi minä en ole vieläkään, noin 30 vuoden yrittämisen jälkee, saanut Lotossa jättipottia?
Eräs seikka on jäänyt monilta huomaamatta. Se on nimittäin niin, että moniin epäonnistumisiin, vahinkoihin ja pettymyksiin on ilmeisenä syynä se, että emme ole osanneet varautua niihin? Onko meillä immeisilla liian suuret odotukset elämän eri ilmiöihin? Jos olisimme realistisia tai jopa hieman pessimistisiä, eivät vastoinkäymiset kolhisi niin pahoin?!
Kuten huomaatte, olen varustanut useimmat lauseet kysymysmerkillä. Se jihtuu siitä, että en ole kaikkitietävä, mutta utelias. Mitä mieltä palsalaiset ovat näistä asioista?
...että olisiko syynä kuitenkin liika optimismi?
Ajatellaan, ettei ainakaan enää käy niin, ainakaan minulle? :)