YYA-Suomesta tulee Nato-Suomi
Liittoutuminen siirtää YYA-sukupolven poliitikot sivuun.
”Historia tulee armahtamaan minut” uhosi Kuuban vallankumousjohtaja Fidel Castro oikeudenkäynnissä, jossa hänet tuomittiin 15 vuoden vankeuteen.
Suomessa tuo historia on tänään. Nato jakaa politiikan sukupolvet omiin lokeroihinsa. Karsinoiden päällä on kaksi kylttiä: YYA-Suomi ja Nato-Suomi.
Epävirallinen päätös Suomen Nato-hakemuksesta on jo tehty. Hakemus jätetään riippumatta Ruotsin päätöksestä. Tämä on tullut selväksi kärkipoliitikkojen kannanotoissa.
Nato-intoilijat ovat moittineet hallitusta hidastelusta. Entinen ulkoministeri Timo Soini kummasteli, ettei hallituksen selonteossa oteta kantaa liittoutumiseen. Hätäilijät muistavat kenraali Aimo Pajusen tokaisun, jonka mukaan suurvaltasuhteiden kiristyessä pienen maan on oltava kuin ”kuin kusi sukassa”.
Ei ole. Presidentti, hallitus ja puolueet välttävät virheliikkeitä.
Harha-askeleen seuraus on Venäjän vasta-askel. Julkisen kannanoton ja jäseneksi hyväksymisen väli on tarkoitus kutistaa mahdollisimman lyhyeksi.
Suomen vievät Natoon presidentti, pääministeri Sanna Marinin hallitus ja eduskunta. Marinin kannanotto varmistaa sen, että Suomi hakee Natoon. Siksi Sdp:n linjaus tulee viimeisenä.
Marinin avautumisen jälkeen on odotettavissa joukko Venäjän temppuja: idässä satelliittipaikantimiin tulee häiriöitä, venäläisikoneita piipahtaa Suomen ilmatilassa ja vastapakotteita viritellään.
Nato-päätös jättää Marinin historiaan puoluejohtajana, joka siirsi SDP:n pari piirua lähemmäksi eurooppalaisia sisarpuolueitaan. Pertti Paasion, Ulf Sundqvistin ja Paavo Lipposen johtama SDP seurasi 1990-luvulla sivusta, kun porvarihallitus neuvotteli EU-sopimuksen.
Nato-keskustelu on ollut erityisen paljastavaa SDP:ssa ja keskustassa. Puolueissa on menossa merkittävä murros, kun 1980-luvulla syntyneet poliitikot siivoavat vanhat ohjelmat roskakoriin.
Tämän vuosikymmenen vallanpitäjien arvoja vastassa on erikoinen kolmikko: kolme entistä ulkoministeriä, joista yksi on presidentti: Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja Paavo Väyrynen. He ovat syntyneet 1940-luvulla.
YYA-Suomessa varttuneet oppivat Neuvostoliiton painostukseen ja pelasivat idänsuhteilla sisäpolitiikassa. Tässä kunnostautui 1980-luvulla Väyrynen, Tuomioja 1970-luvulla ja hiljattain, kun hän lörpötteli julkisuuteen Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta.
Tuomiojalle länsi on aina ollut ikävä ilmansuunta. Hän vastusti Suomen EEC-vapaakauppasopimusta, panttasi EU-kannanottoaan ja vaati Halosen kanssa lievempiä muotoiluja EU:n turvalausekkeisiin.
Yhteistä Tuomiojassa ja Väyrysessä on se, että he ovat olleet toistuvasti eri mieltä puolueensa enemmistön kanssa. Lisäksi kumpikin on useita kertaa pyrkinyt turhaan erilaisiin johtotehtäviin.
Halonen on suhtautunut itsenäiseen Viroon kuin neuvostoliittolaiset suomalaisiin, vähättelevästi. Vladimir Putinin kanssa ystävystynyt Halonen on vielä viime viikkoina päästellyt typeryyksiä.
Vuoden päästä muodostettaneen Nato-Suomen ensimmäinen hallitus. Siihen tuskin tulee yhtäkään YYA-ajan kasvattia.
Politiikan sukupolvenvaihdos viimeistellään 2024, kun kansa valitsee Sauli Niinistön seuraajan. Voi käydä niin, että yhdelläkään merkittävällä puolueella ei ole kuusikymppistä ehdokasta.
Presidenttikeskustelussa on ollut esillä joukko kokeneita poliitikkoja: Esko Aho (kesk.), Eero Heinäluoma (sd.), Olli Rehn (kesk.), Matti Vanhanen (kesk.), Jan Vapaavuori (kok.). Joku heistä, vai Jussi Halla-aho (ps.), Jutta Urpilainen (sd.), Sanna Marin (sd.), Antti Kaikkonen (kesk.) tai Alexander Stubb (kok.)?
Kansa ja vaalit eivät armahda.
Verkkouutiset
HEIKKI VENTO
PÄIVITETTY 16.04.2022 | 11:59
NATO, POLITIIKKA
Liittoutuminen siirtää YYA-sukupolven poliitikot sivuun.
”Historia tulee armahtamaan minut” uhosi Kuuban vallankumousjohtaja Fidel Castro oikeudenkäynnissä, jossa hänet tuomittiin 15 vuoden vankeuteen.
Suomessa tuo historia on tänään. Nato jakaa politiikan sukupolvet omiin lokeroihinsa. Karsinoiden päällä on kaksi kylttiä: YYA-Suomi ja Nato-Suomi.
Epävirallinen päätös Suomen Nato-hakemuksesta on jo tehty. Hakemus jätetään riippumatta Ruotsin päätöksestä. Tämä on tullut selväksi kärkipoliitikkojen kannanotoissa.
Nato-intoilijat ovat moittineet hallitusta hidastelusta. Entinen ulkoministeri Timo Soini kummasteli, ettei hallituksen selonteossa oteta kantaa liittoutumiseen. Hätäilijät muistavat kenraali Aimo Pajusen tokaisun, jonka mukaan suurvaltasuhteiden kiristyessä pienen maan on oltava kuin ”kuin kusi sukassa”.
Ei ole. Presidentti, hallitus ja puolueet välttävät virheliikkeitä.
Harha-askeleen seuraus on Venäjän vasta-askel. Julkisen kannanoton ja jäseneksi hyväksymisen väli on tarkoitus kutistaa mahdollisimman lyhyeksi.
Suomen vievät Natoon presidentti, pääministeri Sanna Marinin hallitus ja eduskunta. Marinin kannanotto varmistaa sen, että Suomi hakee Natoon. Siksi Sdp:n linjaus tulee viimeisenä.
Marinin avautumisen jälkeen on odotettavissa joukko Venäjän temppuja: idässä satelliittipaikantimiin tulee häiriöitä, venäläisikoneita piipahtaa Suomen ilmatilassa ja vastapakotteita viritellään.
Nato-päätös jättää Marinin historiaan puoluejohtajana, joka siirsi SDP:n pari piirua lähemmäksi eurooppalaisia sisarpuolueitaan. Pertti Paasion, Ulf Sundqvistin ja Paavo Lipposen johtama SDP seurasi 1990-luvulla sivusta, kun porvarihallitus neuvotteli EU-sopimuksen.
Nato-keskustelu on ollut erityisen paljastavaa SDP:ssa ja keskustassa. Puolueissa on menossa merkittävä murros, kun 1980-luvulla syntyneet poliitikot siivoavat vanhat ohjelmat roskakoriin.
Tämän vuosikymmenen vallanpitäjien arvoja vastassa on erikoinen kolmikko: kolme entistä ulkoministeriä, joista yksi on presidentti: Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja Paavo Väyrynen. He ovat syntyneet 1940-luvulla.
YYA-Suomessa varttuneet oppivat Neuvostoliiton painostukseen ja pelasivat idänsuhteilla sisäpolitiikassa. Tässä kunnostautui 1980-luvulla Väyrynen, Tuomioja 1970-luvulla ja hiljattain, kun hän lörpötteli julkisuuteen Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta.
Tuomiojalle länsi on aina ollut ikävä ilmansuunta. Hän vastusti Suomen EEC-vapaakauppasopimusta, panttasi EU-kannanottoaan ja vaati Halosen kanssa lievempiä muotoiluja EU:n turvalausekkeisiin.
Yhteistä Tuomiojassa ja Väyrysessä on se, että he ovat olleet toistuvasti eri mieltä puolueensa enemmistön kanssa. Lisäksi kumpikin on useita kertaa pyrkinyt turhaan erilaisiin johtotehtäviin.
Halonen on suhtautunut itsenäiseen Viroon kuin neuvostoliittolaiset suomalaisiin, vähättelevästi. Vladimir Putinin kanssa ystävystynyt Halonen on vielä viime viikkoina päästellyt typeryyksiä.
Vuoden päästä muodostettaneen Nato-Suomen ensimmäinen hallitus. Siihen tuskin tulee yhtäkään YYA-ajan kasvattia.
Politiikan sukupolvenvaihdos viimeistellään 2024, kun kansa valitsee Sauli Niinistön seuraajan. Voi käydä niin, että yhdelläkään merkittävällä puolueella ei ole kuusikymppistä ehdokasta.
Presidenttikeskustelussa on ollut esillä joukko kokeneita poliitikkoja: Esko Aho (kesk.), Eero Heinäluoma (sd.), Olli Rehn (kesk.), Matti Vanhanen (kesk.), Jan Vapaavuori (kok.). Joku heistä, vai Jussi Halla-aho (ps.), Jutta Urpilainen (sd.), Sanna Marin (sd.), Antti Kaikkonen (kesk.) tai Alexander Stubb (kok.)?
Kansa ja vaalit eivät armahda.
Verkkouutiset
HEIKKI VENTO
PÄIVITETTY 16.04.2022 | 11:59
NATO, POLITIIKKA
Vastaukset 12
Vanhimmat
Historian siipien havinaa, uusi aikakausi alkaa Suomen historiassa.
"Vuoden päästä muodostettaneen Nato-Suomen ensimmäinen hallitus.
Siihen tuskin tulee yhtäkään YYA-ajan kasvattia."
Onko nyt muka YYA-ajan kasvatteja hallituksessa ? Neuvostoliitto hajosi 1991.
YYA-aika loppui käytännössä siihen.
Hallituksen nuorimmaiset eivät olleet silloin vielä koulussakaan.
"YYA-ajan kasvateista" suurin osa on jo nyt eläkkeellä.
Natosuomessa vallitsee pula ja kurjuus!
Ja miksi näin olisi? Vallitseeko kurjuus kaikissa niissä muissa Euroopan maissa, jotka ovat Naton jäseniä?
Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on 30 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Voi+taukki,+voi+vittu+tyhmyyttä?
Syytä Putinia. Ei se Naton vika ole.
Juuri näin. Jos Venäjä ei olisi hyökännyt, niin mitään pakotteita ei esim. nyt olisi. Asioiden ymmärtäminen on näköjään joillekin hivenen haasteellista.
Kolumni on kokoomuspropagandaa.
"Pertti Paasion, Ulf Sundqvistin ja Paavo Lipposen johtama SDP seurasi 1990-luvulla sivusta, kun porvarihallitus neuvotteli EU-sopimuksen."
Ei todellakaan seurannut sivusta.
Eiköhän Lipponen ollut keulilla viemään Suomea EU:hun ???
Lipponen meufkas pöytin päsyä ja nettosamista . Oli tietosanakirja,että Suomelta ei mitään kysytä ja tulee sika maksaja vain!
Fidel Castro oli epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen lyhyen aikaa vankilassa.
Toisella yrittämällä hän nousikin ehdottomaksi yksinvaltiaaksi. Kuuban järjestelmä ei Castron aikana ollut kommunistinen, kuten virheellisesti oletetaan ja toistetaan, vaan Kuuba oli pitkään yhden miehen diktatuuri, verrattavissa Leninin ja Stalinin aikojen N- liiton tilanteeseen.
Suomella ei ole koskaan ollut YYA- sopimusta Venäjän kanssa!
Putin on onnistunut siinä, missä kokoomus on epäonnistunut – saamaan enemmistön suomalaisista kannattamaan Nato-jäsenyyttä.
Natoon että heilahtaa !!! Saanko kokea ennenkuin henkeni heitän ?
Gefreiter