Parhaat kupla-linkit
Puhkeaa
2016907
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Hyvät linkit. Ei mitään aikomusta ostaa näillä hinnoilla.
Ale-hintoja odotellaan.
Pyynneistä joduttu tinkimään paljon, toisaalta niihin pumpattu tinkivaraakin, katellaan.
Ainakin täällä Lahdessa pudotellaan hintoja päivittäin.
okt:ssa huomattavia pudotuksia, tunnelmat latteat myös itähesassa ja espoossa.
Debiili kuplahörhö ilmeisesti luulee, että eri nimillä 2 minuutin välein tulleet yhtä sekavat viestit joku tosiaan uskoo eri lähettäjän kirjoittamiksi.
etteikö tuulipukukansaa olisi varoitettu. Kannattaa myös huomata, että talouslehtien toimittajat ovat usein kovan loukan oikeistolaisia. Silti he varoittavat kuplapukukansaa ostamasta törkeän hintaisia kupla-asuntoja. Paino sanalla silti.
Näin uutisoi Dagens industri tänään
http://di.se/nyheter/
myös jotkut ymmärtäneet että mikään yhtäjaksoinen nousu ei ole ikuista. Meikäpojan vapaa käännös:
Yksi Einsteinin fysiikan teeseistä kuuluu: "Kaikki kulkee aalloissa". Tämä pitää tänäpäivänäkin paikkansa, niin taloudessa yleensä, kuin asuntomarkkinoilla.
"En av Einsteins fysikaliska teser lyder: "Allting går i vågor." Och den tesen gäller än i dag, såväl inom ekonomin i stort som för fastighetsmarknaden."
Tekstissä oli myös hyvä viittaus analyysiin missä vuonna 1989, 1/2 vuotta ennen romahdusta, puhuttiin miten hinnat hetkellisesti tasantuneet ja kohta alkaa taas uusi nousu tukholman asuntomarkkinoilla......
asiantuntijoiden ja välittäjien mukaan kaikki tuo on puppua ja hinnat nousevat ajasta ikuisuuteen.
Jos joku ostaa nyt kuplahintaisen asunnon, ei hän voi syyttää kuin itseään.
Varoituksia nimittäin tulee joka tuutista.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/4.syyskuu/LAMA3498.HTM
Kiander ja Vartia puhuvat paljon ilmiöstä nimeltä velkadeflaatio. Velkadeflaatiossa yritykset ja kotitaloudet pyrkivät kohentamaan talouttaan myymällä varallisuuttaan. Suurin osa yrityksistä oli laman alkaessa pahasti velkaisia.
Myös kotitalouksista noin puolet oli nettovelallisia; velkaa oli enemmän kuin säästöjä.
Heikon talouskehityksen ja korkeiden korkojen takia varallisuuskohteiden - kiinteistöjen, asuntojen ja osakkeiden - hinnat romahtivat. Lisäksi kotitaloudet pyrkivät lyhentämään velkojaan myymällä varallisuuttaan. Se edelleen laski varallisuusesineiden hintaa. Yrityksillä oli edessään taseongelmat.
-
-
-
Mitä lama opetti?
Lama kirjoittajien mukaan opetti, että talouskriisejä sattuu aina silloin tällöin. He korostavat lamaan varautumisen tärkeyttä.
-
-
-
Kauppalehti :
Asuntojen hinnoilla pelataan uhkapeliä
Jälkikirjoitus Asunnonomistajat kaikkialla maailmassa pelaavat käytännössä uhkapeliä asuntojen hinnoilla.
Suomessa Euroopan epävakaimmat
Euroopan osalta Suomen hinnat ovat kuitenkin epävakaimpien joukossa.
Maclennanin ym. tekemässä tutkimuksessa (1998), jonka aiheena oli asuntojen
reaalihintojen kehitys vuosina 1985-97, todettiin, että Suomen asuntomarkkinat
ovat Euroopan Unionin epävakaimmat, kun epävakaisuutta mitataan keskihajonnan
perusteella.
.
.
.
.
Asuntojen hinnat ovat olleet Suomessa epävakaat viimeisten kahdenkymmenen
vuoden ajan. Hintojen epävakaisuus on sekä reaalista että nimellistä ja lisäksi
sekä alueellista että kansainvälistä.
Asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti vuosina 1987-88, jolloin reaalihinnat
nousivat yhteensä 55 prosenttia ja pelkästään vuonna 1988 yli kolmanneksen.
Tämän jälkeen asuntojen hinnat vakiintuivat vuodeksi ja romahtivat sitten seuraavan
kolmen vuoden aikana. Vuoden 1992 loppuun mennessä, jolloin markkinat
olivat alimmillaan, asuntojen reaalihinnat olivat laskeneet lähes 50 %. Noususuhdanteen
aikana tehdyt voitot olivat käytännössä mitätöityneet ja hinnat
olivat alempana kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Asuntojen nimellishinnat
romahtivat yli kolmanneksen vuosina 1989-1992, ja tuhansien kotitalouksien
varallisuus putosi miinuksen puolelle, kun asunnon hinta laski alle jäljellä olevan
velan.
.
.
.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=4299&lan =fi
Juttu arvopaperilehdestä:
Ruotsissa povataan kiinteistökriisiä
Markku Huusko -- Asumisen hinta on noussut Ruotsissa seitsemän vuotta yhtä kyytiä.
Ruotsalainen lehdistö on nostanut näyttävästi esille kiinteistökriisin mahdollisuuden. Dagens Industri viittaa sikäläisiin kiinteistötaloustieteiljöihin Stellan Lundströmiin ja Erik Perssoniin, joiden mukaan nykytason säilyttäminen edellyttäisi Ruotsin taloudelta eurooppalaista huipputasoa.
Tutkijat ovat kiinnittäneet huomionsa siihen, että hinnat ovat tuplaantuneet seitsemässä vuodessa. Markkinoilla olisi runsaasti samoja piirteitä kuin 1980-luvulla. Tuolloin asumisen hinta kipusi Ruotsissa vuodesta 1983 seitsemän vuotta eteenpäin, muistutetaan.
Jutussa viitataan alhaiseen korkotasoon, joka on johtanut kuukausierien suhteelliseen alentumiseen. Lopputulema on se, että jossain vaiheessa korot nousevat ja moni perhe joutuu ahtaalle.
Ruotsin kiinteistömarkkinoiden viime vuosien kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät ovat varsin samat kuin Suomessa
joka paikas on tää sun viestis..
Alkaa tympimään jo.
Suomalaiset julkkikset ja isien palsta ja siitä väliltä niin tää viesti on joka paikas.Eikö riitä jo?Ja aina muka jonkun mielenkiintoisen tekstin alla on tää.
LAHTI MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU MUUTOS%
KERROSTALO 1332.6 1317.66 1284.49 -2.52
-1H 1392.78 1449.88 1439.93 -0.69
-2H 1337.12 1331.3 1335.26 0.3
-3H 1349.33 1323.72 1266.3 -4.34
-4H 1394.03 1357.16 1289.26 -5
RT 1414.51 1427.02 1419.44 -0.53
OKT 1525.61 1531.34 1525.83 -0.36
http://palvelut.etuovi.com/servlet/amulet?template=etuo vi/keskinelio/kunta.txt&nro=398
Tarjonta tänään Tällä hetkellä myynnissä Huhtikuussa
myyntiin tulleet Huhtikuussa
myynnistä poistuneet Tarjonnan muutos (3kk)
Kaikki 318 kpl 220 kpl 209 kpl 10.80 %
Rivitalo 24 kpl 18 kpl 19 kpl -14.28 %
Omakotitalo 67 kpl 35 kpl 28 kpl 9.83 %
Kerrostalo 219 kpl 163 kpl 160 kpl 13.47 %
- 1h 19 kpl 19 kpl 20 kpl -17.39 %
- 2h 106 kpl 80 kpl 72 kpl 39.47 %
- 3h 59 kpl 42 kpl 52 kpl -20.27 %
- 4h+ 32 kpl 20 kpl 15 kpl 88.23 %
Tilastokeskus : Asuntojen hintakäänne huhtikuu 2004
Laskua -2.4 %
http://www.stat.fi/tup/tiedotteet/v2004/237asus.html
Nousua 0.4 %
http://www.stat.fi/til/ashi/2004/04/ashi_2004_04_2005-0 1-31_tie_001.html
Uusin 'kasvua' 0 % :
http://www.stat.fi/til/ashi/2005/01/ashi_2005_01_2005-0 4-29_tie_001.html
Oikoratakupla puhkesi
Kirjoittanut: Hyvästelijä 7.5.2005 klo 20.36
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/110197 8573075
Asuntojen hinnat romahtavat Lahdessa
Säästöt purevat myös pääradan varrella, missä kunnille on luvattu lisää junavuoroja taajamaliikenteeseen. Lisäjunavuoroja ei näillä näkymin tule.
Karsinnat ovat radanvarren kunnille karvas pettymys. Ne ovat kaavoittaneet uusia asuinalueita kymmenilletuhansille uusille asukkaille.
Ilman hyviä työmatkayhteyksiä toiveet muuttajista ovat ylimitoitettuja.
Liikenneministeriössä laaditun alustavan säästölistan mukaan syksyllä 2006 Helsingistä Lahteen avautuvan oikoradan taajamajunat kulkevat Järvenpään Haarajoelle, Mäntsälään ja Lahteen vain joka toinen tunti.
ESS tammikuussa
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=22895&category=23 &main=21&days=0
Lahden, Mäntsälän ja Järvenpään kautta Helsinkiin suuntaavien taajamajunien määrä on yhä täysi arvoitus. Mikäli junia ei tule tarpeeksi, työmatkojen siirtyminen autoista raiteille jää toteutumatta.
ESS
Oikoradasta odotetaan liikaa
Mäntsälän yrittäjien ja kunnan järjestämässä tulevaisuusseminaarissa arvioitiin, ettei oikoradan merkitys kunnan kehitykselle olekaan niin suuri, kuin tähän asti on kuviteltu.
- Rautatie ei ehkä olekaan niin iso ja positiivinen asia kuin uskoimme 30 vuotta sitten. Esimerkiksi Järvenpäässä tehdään työmatkoista vain viisi prosenttia junalla ja 95 prosenttia autolla, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Keskinen sanoi.
Uudenmaan osaamiskeskuksen Culminatum Oy:n toimitusjohtaja Eero Holstila sanoi, ettei rautatien vaikutus ole Mäntsälälle niin suuri kuin luullaan.
- Olemme ihmetelleet, ettei Helsingin seudun kasvu ei ole tapahtunut nykyistä voimakkaammin radanvarsikuntiin, vaan dynaamisesti kaikkiin suuntiin, Holstila sanoi.
Oikorata vie
ESS :
Ravintolatyöntekijä Susa Tapola Mäntsälästä sanoo, että oikoradan taajamajunien olisi kuljettava vähintään tunnin välein. Oikoradan aseman läheisyys oli Susa Tapolan mukaan yhtenä syynä perheen muuttoon Lahdesta Mäntsälän Anttilan asuntoalueelle.
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=38462
Oikoradan merkitystä liioitellaan
Oikoradan merkitys Mäntsälän kehitykselle ei olekaan niin suuri, kuin tähän asti on kuviteltu. Näin arvioitiin Mäntsälän yrittäjien ja kunnan järjestämässä tulevaisuusseminaarissa tiistai-iltana. Junasta ei tulekaan varteenotettavaa vaihtoehtoa työmatkaliikenteeseen.
,
,
,
Myös Uudenmaan osaamiskeskuksen Culminatum Oy:n toimitusjohtaja Eero Holstila sanoo, ettei rautatien vaikutus ole Mäntsälälle niin suuri kuin luullaan.
- Olemme ihmetelleet, miksei Helsingin seudun kasvu ei ole tapahtunut nykyistä voimakkaammin radanvarsikuntiin
Hartwall Lahdessa työskentelee nyt vajaat 600 ihmistä. Viime vuonna reilun 50 henkilön työsuhde vakinaistettiin ja 80:n työtä jatkettiin vuodella. Mallasjuomalla oli aikoinaan väkeä vajaat 400. - Tällaisella väkimäärällä piti täälläkin aikaisemmissa suunnitelmissa tulla toimeen, mutta näin ei ole käynyt. Työtä teettävät esimerkiksi monet erilaiset juomapakkaukset.
- Helsingissä lopetettiin Konalan panimo ja työtä tarjottiin 140:lle. Heistä vain 28 tuli Lahteen. Ja nyt jo 10 on lähtenyt toisiin töihin takaisin pääkaupunkiseudulle, Kilpinen kertoo.
Päijät-Hämeen vaikein tilanne on edelleen Lahdessa, jonka työttömyysaste vajosi joulukuussa jälleen 16 prosenttiin. Myös koko maakunnan työttömyysaste (14,2 prosenttia) on edelleen huomattavasti korkeampi kuin maassa keskimäärin (11,9).
Pahempaa tulossa
Päijät-Hämeen työvoimatoimiston johtaja Juha Kouvoennakoi, että pahempaa on vielä tulossa.
- Yt-neuvotteluja ja uhkia on sen verran päällä, että se alkaa näkyä. Uskon, että työttömien määrä lisääntyy vielä helmi-maaliskuussakin.
Etenkin metalliteollisuudessa menee nyt heikosti
"Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on nähtävissä kansallisen ja globaalin kilpailun nurja puoli", sanoi Helsingin yliopiston professori Raija Sollamo puhuessaan perjantaina Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa Sibeliustalossa.
Taantuman juuret ovat viime vuosisadan jälkipuoliskolla, jolloin Lahteen ei perustettu yliopistoa. Silloinen aluepolitiikka syrji Lahtea, koska se oli liian lähellä Helsinkiä. Uudet yliopistot tai korkeakoulut perustettiin Ouluun 1959, Tampereelle 1965, Vaasaan 1966, Joensuuhun ja Lappeenrantaan 1969, Kuopioon 1972 ja Rovaniemelle vielä 1979.
"Suomen vetovoimaisimpiin alueisiin verrattuna Lahden ja Päijät-Hämeen kehitys on ollut vaatimatonta, voidaan jopa puhua taantumisesta", sanoi Raija Sollamo.
Synkkää puhetta tulla pitämään Lahteen. Mutta totta.
IT-työläiset pelkäävät tulevaa
7.5.2005 9:11
Jopa 68 prosenttia tieto- ja viestintäalan työntekijöistä näyttää pelkäävän jotain epämääräistä uhkaa.
http://www.iltalehti.fi/2005/05/08/200505073042334_uu.shtml
http://www.gangstawar.com/index.php?act=speclink&speclink=t7ak147514