Olen tässä elämäni aikana asustellut useiden eri ihmisten naapureina eri paikkakunnilla.
Ja olen huomannut, että sitä saa mitä pyytää tai haluaa. Jos ajattelee tai suhtautuu naapuriin ja sen kamaliinkersoihin "kielteisesti" saa varmasti harmia, mutta jos ihan asiallisesti selostaa, että kun kuule tädin kukat on tässä ja sä olet niin fiksu poika niin sähän tiedät, että sitä sotaa ei kannata tässä leikkiä vaan omalla pihalla ja silloin tällöin heittää aina jonkin kivan lauseen naapurille, tyyliin, teillä on sitten nätisti nuo istutukset tai jotain muuta mukavaa. Häirinköintiin pystyy vaikuttamaan siten, että itse pyytelee ensin anteeksi meidän tulevia juhlia, jos melua kuuluu niin tulkaa ihmeessä sanomaan, silloin hekin varmasti suhtautuvat samalla tavalla...
Tämä taloyhtiö jossa nyt asun oli aiemmin jakautunut kahteen leiriin, mutta en tiedä mistä syystä nykyään leirejä on enää yksi, ainakin minulle....
Hyvää kesää kaikki ovat ihmisiä ja eivät suinkaan tarkoita pahaa olemalla naapureita...
Ja olen huomannut, että sitä saa mitä pyytää tai haluaa. Jos ajattelee tai suhtautuu naapuriin ja sen kamaliinkersoihin "kielteisesti" saa varmasti harmia, mutta jos ihan asiallisesti selostaa, että kun kuule tädin kukat on tässä ja sä olet niin fiksu poika niin sähän tiedät, että sitä sotaa ei kannata tässä leikkiä vaan omalla pihalla ja silloin tällöin heittää aina jonkin kivan lauseen naapurille, tyyliin, teillä on sitten nätisti nuo istutukset tai jotain muuta mukavaa. Häirinköintiin pystyy vaikuttamaan siten, että itse pyytelee ensin anteeksi meidän tulevia juhlia, jos melua kuuluu niin tulkaa ihmeessä sanomaan, silloin hekin varmasti suhtautuvat samalla tavalla...
Tämä taloyhtiö jossa nyt asun oli aiemmin jakautunut kahteen leiriin, mutta en tiedä mistä syystä nykyään leirejä on enää yksi, ainakin minulle....
Hyvää kesää kaikki ovat ihmisiä ja eivät suinkaan tarkoita pahaa olemalla naapureita...
Vastaukset 5
Vanhimmat
...vaikeimmista tapauksista? Siis esim. sellasista kakaroista, joille ei lässytys tai pyynnöt auta. Kyllähän mäkin eka noin aattelin,et niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan,mutta tulin melko nopeasti toisiin ajatuksiin; tietty poika teki vaikka mitä ja aiheutti kamalat vahingot. Kun puhuin asiasta hänelle asiallisesti,toinen vaa nauro ja sit lopulta,kun kerroin,että nuorisovankilaan päädyt tolla asenteella,josset lopeta ajoissa,nii johan alko uhittelu ja haistattaminen. Ja kyseessä alle kouluikäinen. Vanhemmat? Juoppoja. Molemmat.
Totta tuokin.
Ei kaikki ihmiset ole valmiita vastaanottamaan ystävällistä yhteiseloa.
Yleensä vain on tapana,että samankaltaisissa elämän tilanteissa olevat ajautuvat samoihin taloihin tai samalle asuinalueelle asumaan (nämä sosiaalitoimistonjen täyttämät lähiöt), mutta siellä on suurin osa niitä, jotka eivät välitä muista saatikka omasta viihtyvyydestään.
Mutta taas ns. "normaalia" elämää elävien ihmisten asuttamat lähiöt ovat sitten niitä, joissa asustaa niitä tiukkapipoja ja hiukan löysemmin elämää ottavia ja sitten niitä, jotka eivät paljon välitä kummastakaan tyypistä. Näihin naapureihin voi vaikuttaa aikatavalla omalla käytöksellään.
Jos minulle tulisi joku naapuruston lapsista haistattelemaan rupeisin juttelemaan tämän haistattelijan kanssa ja sopisin vaikka, että jos hänestä tuo haistattelu on kivaa, niin otetaan siitä tapa ja haistatellaan aina toisiamme mennen tullen...kyllä oikealla asenteella saa pahimmatkin tapaukset "kuriin"...Ainakin toivon....
Rakensimme omakotitalon perheellemme kodiksi 2 vuotta sitten, loppuelämää silmälläpitäen. Rauhallinen omakotitaloalue,lähellä kouluja. Voiko parempaa toivoa.Emme me ainakaan. Kunnes arki tuli vastaan. Naapuri ei ollut halukas suunnittelemaan yhdessä mitä rajalle istutetaan, tai rakennetaanko aita. "Tehkää mitä haluatte kunhan pysytte omalla puolellanne" oli vastaus kun 3 kertaa yritimme asiasta keskustella.
Mutta se ongelma. Räksyttävä koira!!! Ei ole vielä kahteen vuoteen ollut sellaista viikonloppuaamua ettemme olisi heränneet naapurin koiran räksytykseen, useimmiten ennen kukonlaulua!! Itse en voisi kuvitellakaan että olisin aamupissan jälkeen jättänyt koiraa ulos,jos sillä olisi taipumus haukkua.Mutta onneksi omat koirat ei ole olleet haukkuvaa sorttia. (Nyt ei ole omaa).
Kärsimme tästä kovasti,sillä arkisin nousemme aikaisin töihin,ja viikonloppuisin olisi ihana nukkua vähän pidempään. Välillä univelkaa syntyy jo kun lapset sairastavat. Olisi kivaa joskus käydä juhlimassa,tai kutsua vieraita illanviettoon,mutta ei viitsi. Kun tietää että aamulla on haukkuva herätys aikaisin.
Kaikki muut naapurit ovat todella mukavia,niin oli edellisen kotimmekin naapurit.
Kaikilla meillä on oma elämänrytmimme,mutta täytyy silti elää niin että ottaa muutkin huomioon!! Ei koko kulmakuntaa tarvitse herättää vaikka itse nousisi epänormaalin aikaisin!!
Emme tahtoisi muuttaa itse rakentamastamme kodista!! Kyllä hermot on välillä kireällä!!
Ei se metsä aina vastaa niinkuin sinne yrittää huutaa...
No aina on näitä "yksinvaltiaan" asemaa havittelevia ihmisiä, jotka elävät kuin Ellun kanat välittämättä miltä muista tuntuu.
Onko tuo naapuri samanlainen kaikkia muita naapureitaan kohtaan?
Joskus ihan asiallinen keskustelu ( ei riita eikä moittimis hengessä) voisi auttaa asiaan.
Oma naapurini kännipäissään haukkui minut viime kesänä ja ei se tuntunut mukavalta, mutta ajattelin, että jostain syystä hänellä oli tarve tai paha olo. Toki sanat satuttivat ja itkin sitä syytösten ryöppyä muutaman päivän kunnes aloitin uuden suhtautumisen naapuriini; sanon päivää ja olen kohtelias enää en vain "kaveeraa" hänen kanssaan, sen verran lujaa tekstiä sain kuulla omista toimistani ja kasvatuksestani ym kivasta.
Mutta ei se haukku haavaa tee, toisella puolen on maailman ihanin ja ystävällisin naapuri, joten tässä on ihan hyvä olla ja asua.
Jos olisin silloin lähtenyt tuon riitaa haastavan naapurin kanssa samoille linjoille, tuskin sanottaisiin edes päivää, mutta ajattelin olla hänen sanojensa yläpuolella ja hymyillä edelleen vaikka tiedänkin , että hän ei pidä minusta (olen kuulemma liian tyytyväinen kaikkeen, enkä tajua miten paska olen pohjimmiltani ja miten olen kasvattanut lapsestani liian kiltin eli avuttoman).
Jostain syystä vain meidän perheessä on hyvä olla ja naapureilla ei aina niin kivaa (riitelevät usein). Mutta ehkäpä tuo suomen kansan tauti kateus iskee joskus naapureihin jos ei sitten siinä muodossa, että noilla on sitä ja tätä enemmän (mammonaa) niin sitten siinä muodossa, että noilla menee henkilötasolla hyvin ja tuohon aurinkoiseen naamaan pitää saada muutama itkun ryppy, ettei ole liian tyytyväinen itseensä ja perheeseensä.
Mitä siihen räksyttävään naapurin koiraan tulee, ei koiralle kannata olla vihainen , ei se luonnolleen mitään voi, mutta siitä kannattaisi naapurin kanssa puhua olisiko mitenkään mahdollista jos edes viikonloppuisin ottaisivat koiran "aamukusetuksen" jälkeen sisälle räksyttään.
Onhan taloyhtiöissäkin lait hiljaisista ajoissa milloin ei saa kuulua meteliä, sama pätee naapurustoon.
Yleinen hiljaisuus ja metelöinti on kielletty määrättynä aikana.
Oliko se arkena klo 22-8 ja viikonloppuisin 23-10 en muista tarkalleen katsoppa kaupunkisi järjestyssäännöistä.
Ja jos ei muu auta niin korvatulpat, onhan olemassa ääniä joille ei voi mitään kuten monet lentokentän tai rautatieaseman läheisyydessä asuvat tietävät.
Ja jos siitä rajalle istuttamisesta ei tule yhteistyössä mitään saatte kaiketi laittaa omalle puolellenne vaikka millaisen muurin tai pensaikon, joten saatte olla varmasti siten rauhassa noista "häiritsevistä" naapureista.
Toivottavasti löydätte ratkaisun elää rakentamassanne kodissa sovussa naapuruston kanssa.
Oikein aurinkoista kevään alkua...
Mistä aloittaisin...vaikkapa siitä kun tasoittelimme asianmukaisesti multa-aineksen takaisin (meillä ei ole naapurin kanssa yhteistä rajaa, välissä kunnan maata)kun jouduimme kääntämään kaivinkoneita tässä kunnan maalla. Hänen vastauksensa oli "oletko sinä vähän idiootti, ei tuota noin tehdä....lapsi hyvä katso ympärillesi miten täällä laitetaan". Minä jäin huuli pyöreänä ihmettelemään....
Kului vähän aikaa...naapurin lapset olivat tekemässä isompaa hätäänsä tähän kunnan maille meidän ikkunan alle...vessaan oli matkaa 3 m. Kysäsimpä tytöiltä (iät 5 ja 8) että eikö ole tytöillä kotona vessaa.
Seuraavana kesänä naapurin koira, karkasi, tuli meille sisälle (olen todella allerginen), otin kiinni ja vein (siinä vaiheessa HITAASTI koiran perään lähteneen naapurin syliin). Sanoin mitä koira oli tehnyt, naapurilta ei anteeksipyyntöä, ei sanomista "ei tule toistumaan". Koira on sen jälkeen karannut monesti ja laukannut karkuun meidän pihan kautta.
Viimeisin tapahtui tänään....koira oli narussa (ei ollut ensimmäinen kerta kun tällaista tapahtui )kiinni omalla pihallaan, noin 20m pitkässä. Pääsee juoksemaan meidän istutusten päältä, asiasta huomautettiin naapurille, hönen kommenttinsa oli "kuinka monta kertaa se on juossut..." siis häh, eihän tuo liittynyt mitenkään asiaan, ainakaan minun mielestäni.
Monesti alkaa olla muutto mielessä, mutta mihinkä sitä toisaalta viitsisi kolme vuotta vanhasta talostaan lähteä.