Mitä mieltä olette tällaisesta ystävästä?

Olen 39v mieshenkilö, ja minulla on ollut jonkin aikaa ystävänä eräs minua vuotta vanhempi naishenkilö, siis todellakin vain ystävänä, eikä meillä muuta ole ollut. Nyt on alkanut tuntumaan, ettei tällaista ystävyyttä, jos sitä nyt sellaiseksi voisi enään sanoakaan, niin ei jaksa enään.

Olen siis tuntenut hänet jo pitkään, mutta lähemmin tutustuin häneen vasta viime kesänä, erään someryhmän tapaamisen kautta, jolloin hän itse ehdotti tapaamisia. Melko pian huomasin, että hän onkin melko arvosteleva ja määräilevä, sekä toisten asioihin puuttuva ihminen, joka elää lähinnä muiden kautta, ja on hyvin huomionkipeä. Hän arvostelee ja neuvoo jopa minun arkielämääkin, ja muistaa lähes päivittäin kysyä että mitä olen tehnyt, joka nyt olisi muuten ihan normaalia, jos se ei aina johtaisi siihen, että hän takertuu johonkin asiaan ja ala tiukkaamaan, että miksi teen niin, ja miksen tee sillain ja sillain, eli hänelle pitää kaikki perustella. Esim että miksen useinkaan yksinäisenä ja vuorotyössä olevana viitsi aina laittaa ruokaa itse, vaan käyn jossain lounaspaikassa syömässä, tai miksen joskus yksinkertaisesti vain jaksa tehdä mitään. Myös sydämen asia hänelle tuntuu olevan minun ulkoilut, liikkuminen sekä siivoamiset. Näistäkin hän lähes päivittäin muistaa kysyä, että olenko muistanut ulkoilla, siivota tai liikkua.

Usein tuntuu, että teen kaikessa väärin hänen mielestä, niin arkielämässäni, elämäntavoissa, pukeutumisessa kuin milloin missäkin. Usein jopa siinä, että miten vastaan viestiin. Monesti sanoo, että miksi vastaat noin, vaikka vastaan ihan asiallisesti. Ja myös että älä käytä huutomerkkiä, älä käytä hymynaamaa jne. Myös se minun liikkuminen ei hänelle riitä, vaan aina liikun hänen mielestä liian vähän. Yhdenkin kerran kun hän alkoi tästä huomauttelemaan, jolloin kerroin vasta käyneeni uimahallissa ja sanoin kuinka pitkästi uin, niin sitäkään hän ei pitänyt minään. Jopa minun istumistyyliäkin hän on arvostellut kun olen hänen luona käynyt. Sanoi kerrankin, että sinun pitää istua oikein eikä venkuloida. Myös muistakin pikkuasioista hän on tehnyt ongelman. Mm siitä, kun en kerran ollut muistanut hänen luona kyläillessäni laittaa maitopurkkia jääkaappiin, ja sitä olisi pitänyt jälkeenpäin anteeksi pyydellä. Myös jos hän tulee autoni kyytiin, ja jos siinä on jotain irtotavaraa pelkääjänpaikan jalkatilassa, esim muutama tyhjä vissy tai limukkapullo, niin alkaa kauhea järjestely ja päpättäminen niistäkin, ja ne tavarat lentävät hänen toimesta kaarella takapenkille.

Hän on myös ikäisekseen todella lapsellinen sekä huomion että seurankipeä. Hänelle on mm intohimo päästä auton kyytiin, ja hänellä on muitakin miehiä kavereina joidenka kanssa hän käy ajelemassa kyydissä istuen, ja uusienkin tuttavuuksien kanssa hän käy ajelemassa. Myös minullakin hän ajattaisi, mutta olen saanut onneksi pääni pidettyä, että en lähde häntä turhan päitten ajeluttamaan tuonne, ja näillä bensanhinnoilla, kun häneltä ei meinaa bensarahaakaan saada. Erityisen paheksuttavaa on vielä se, kun hän ajattaa aina samalle huoltoasemalle, ja vain siksi kun hänen exä käy paljon siellä, jonka perään hän kaipailee, ja joskus ei muusta puhukaan kuin siitä. Myös kaikki ilmanaikoiset ja merkityksettömät asiat hän ilmoittaa minulle, ja niihin pitäisi heti kommentoida, ja jos ei kommentoi, niin kohta tulee että mikset vastaa, tai että niii. Myös jos hän laittaa vaikka instaan tai faceen uusia kuvia, niin niistä pitää erikseen ilmoittaa, että käyhän tykkäämässä. Aina pitäisi myöskin nähdä, melkein joka minun vapaapäivä, ja hänen mielestä on outoa, jos ei halua nähdä vapaapäivänä, ja aina on johonkin kinuamassa. Olen siis töissä taksinkuljettajana ja joskus hän häiritsi minua jopa työaikana, että olisi silloinkin pitänyt nähdä, ja vastata viesteihin, eikä mennyt perille, etten työaikana jouda. Joskus hän melkein stalkkaa minua ja seuraa että milloin olen ollut facessa tai mesessä kirjautuneena, ja sanoo että olit vielä siihenkin aikaan ollut, esim aamulla aikaisin.

Erityisesti minua on loukannut kun hän on minun työtä arvostellut ja sanonut että ajat vain taksia, ja että sinun pitäisi vaihtaa alaa, ja sanoi että itse en sitä työtä tekisi. Mikä hän on sanomaan kun on itse pelkällä eläkkeellä, eikä sitä yksinkertaistakaan palkkatyötä pystynyt pitään, vaan sai potkut, eikä hänellä ole ajokorttiakaan. Ja toinen mikä on syvästi loukannut, kun hän on sanonut, että minulla on vammaa. Sitä hän käyttää verukkeena myös siihen neuvomiseen ja huolehtimiseen. Minullahan ei varsinaista vammadiagnoosia ole, mutta hänellä on selkeästi lievä kehitysvamma, ja heikkolahjaisuus, niin kuin hän on sanonut. Muutenkin hän erittelee ihmiset keillä on vammaa, joka on tosi typerää. Myös monesti hän muistutteli minua, että muistappa kun sinulla on sitä vammaa.

Alkaa siis olemaan mitta jo melko täysi, ja miettinyt että pitäisikö tuollainen "ystävä" vain unohtaa ja panna estoille. Mutta eipä niitä muitakasn ystäviä kauheesti ole.