Heikki Paasonen ja äiti

oliskohan syynä eriarvoistava koulutus,
siis
liian suuri ero


ruohonjuuritasoiset
korkeakoulutuksen saaneet,

eräs kirjailija naapuristossani aikoinaan kirjoitti kirjan tuosta ongelmasta,
oli sama ongelma itsellään,

Häpeävät vanhempiaan puolisoiden, heidän sukunsa ja ystävien edessä.
Tätä luokkajakoa pidetään yllä myös sairaalamaailman hierargiassa. Ihan kamalaa on lääkärin työskennellä terveyskeskuksessa, kun joutuu kohtaamaan alempiarvoisiaan. Harjottelujaksot kaiketi pakko.
Onhan näitä muitakin, "pisnesmaailma". Puhumattakaan lasikatoista.

En ole ko. jaksoa katsonut enkä "tunne" kyseisiä henkilöitä, mutta kuvattu lämmin ja terve suhde on todella kaunista, jossa tasapainosen, tukevan, hyväksyvän ja rakkaudellisen kohtelun saaneet lapset omaavat sen ansiosta suuret voimavarat läpi elämänsä, terve koti on läpi elämän kantava voimavara, myös mahdollisiin elämän tyrskyihin.

Terve tausta ohjaa myös terveisiin ihmisuhteisiin, jossa henkilö jo kuin alitajuisesti tunnistaa ja koettaa kiertää epäterveet ihmissuheet ja valikoi ne terveet.

Tuollaista ihmiskunta kaipaa.

;-)

Anonyymi kirjoitti:

En ole ko. jaksoa katsonut enkä "tunne" kyseisiä henkilöitä, mutta kuvattu lämmin ja terve suhde on todella kaunista, jossa tasapainosen, tukevan, hyväksyvän ja rakkaudellisen kohtelun saaneet lapset omaavat sen ansiosta suuret voimavarat läpi elämänsä, terve koti on läpi elämän kantava voimavara, myös mahdollisiin elämän tyrskyihin.

Terve tausta ohjaa myös terveisiin ihmisuhteisiin, jossa henkilö jo kuin alitajuisesti tunnistaa ja koettaa kiertää epäterveet ihmissuheet ja valikoi ne terveet.

Tuollaista ihmiskunta kaipaa.

;-)

Lue lisää

Terve tausta ohjaa terveisiin ihmissuhteisiin. Allekirjoitan tuon.
Siilivain

* "Ei pidä tuntea syyllisyyttä". Jokaisella on omat lähtökohtansa.

Tuo liippaa narsismia, jossa lapsiaan huonosti kohdelleet eivät ota edes mielessään vastuuta tai puhumattakaan, että pahoittelisivat / pyytäisivät myöhemmin rehdisti anteeksi jälkikasvultaan.

Vaikka omat lähökohdat eivät olisi ns. ideaalit, niin jokaisella on vastuu omista toimistaan ja sen seuraamuksista. Lapsia ei kenenkään ole pakko hankkia. Valitettavasti osa vanhemmista, sosiaalisesta statuksestaan riippumatta, on henksis-psykologisesti enempi tai vähempi tai suorastaan kelvottomia tuohon rooliin ja vastuuseen, sekin on todellisuutta.

Vanhemmat ovat lapsia varten, lasten konaisvaltaista hyvinvointia varten, vaikka täydellistä ja virheetöntä vanhemmmuutta ei kukaan odotakaan.

Anonyymi kirjoitti:

* "Ei pidä tuntea syyllisyyttä". Jokaisella on omat lähtökohtansa.

Tuo liippaa narsismia, jossa lapsiaan huonosti kohdelleet eivät ota edes mielessään vastuuta tai puhumattakaan, että pahoittelisivat / pyytäisivät myöhemmin rehdisti anteeksi jälkikasvultaan.

Vaikka omat lähökohdat eivät olisi ns. ideaalit, niin jokaisella on vastuu omista toimistaan ja sen seuraamuksista. Lapsia ei kenenkään ole pakko hankkia. Valitettavasti osa vanhemmista, sosiaalisesta statuksestaan riippumatta, on henksis-psykologisesti enempi tai vähempi tai suorastaan kelvottomia tuohon rooliin ja vastuuseen, sekin on todellisuutta.

Vanhemmat ovat lapsia varten, lasten konaisvaltaista hyvinvointia varten, vaikka täydellistä ja virheetöntä vanhemmmuutta ei kukaan odotakaan.

Lue lisää

"Tuo liippaa narsismia, jossa lapsiaan huonosti kohdelleet eivät ota edes mielessään vastuuta tai puhumattakaan, että pahoittelisivat / pyytäisivät myöhemmin rehdisti anteeksi jälkikasvultaan."

Hyvänlainen tulkinta tuosta ""* "Ei pidä tuntea syyllisyyttä". Jokaisella on omat lähtökohtansa."

Tarkoitukseni oli kuitenkin lohduttaa aloittajaa, joka minun tulkintani mukaan oli aidosti pahoillaan siitä ettei hänellä ja lapsellaan ole yhtä läheiset välit kuin äiti ja poika Paasosella. En taida olla palstan paras kirjoittaja.
Aloittaja kirjoitti näin:
"Miten luontevaa halailua! Oma äiti-suhteeni oli jotain ihan muuta: kankeaa ja etäistä. Eikä taida olla sen suloisempi suhteeni omaan poikaanikaan. Rakastan kyllä."

Anonyymi kirjoitti:

"Tuo liippaa narsismia, jossa lapsiaan huonosti kohdelleet eivät ota edes mielessään vastuuta tai puhumattakaan, että pahoittelisivat / pyytäisivät myöhemmin rehdisti anteeksi jälkikasvultaan."

Hyvänlainen tulkinta tuosta ""* "Ei pidä tuntea syyllisyyttä". Jokaisella on omat lähtökohtansa."

Tarkoitukseni oli kuitenkin lohduttaa aloittajaa, joka minun tulkintani mukaan oli aidosti pahoillaan siitä ettei hänellä ja lapsellaan ole yhtä läheiset välit kuin äiti ja poika Paasosella. En taida olla palstan paras kirjoittaja.
Aloittaja kirjoitti näin:
"Miten luontevaa halailua! Oma äiti-suhteeni oli jotain ihan muuta: kankeaa ja etäistä. Eikä taida olla sen suloisempi suhteeni omaan poikaanikaan. Rakastan kyllä."

Lue lisää

"Tarkoitukseni oli kuitenkin lohduttaa aloittajaa, joka minun tulkintani mukaan oli aidosti pahoillaan siitä ettei hänellä ja lapsellaan ole yhtä läheiset välit kuin äiti ja poika Paasosella."

Aivan, tervettä ja lapsiaan rakastavaa vanhemmuutta voi toteuttaa monella eri asteikolla ja tavalla, vaikka fyysiset tunteenilmaisut tiiviine halauksineen eivät olisikaan luonteeneomaisia ja tavoissa, kuten suomalaisessa kulttuurissa useinkin ovat rajallisempia. Jälkikasvu kuitenkin tuntee ja aistii monin tavoin vanhempiensa rakkauden, tuen ja saamansa hyvän kohtelun, joka on se oleellisin asia.

;-)

Anonyymi - 27.04.2022 17:12