"Sananvapaus ei ole mikään itsestäänselvyys", muistuttaa viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin Sanomien artikkelissa 4.5. "Viro nousi Suomen edelle lehdistönvapausvertailussa".
Toimittajat ilman rajoja -järjestö on tehnyt vertailua lehdistönvapaufedta, jota Suomessa heikentää muun muassa media talous- ja lainsäädäntö indikaattorit.
"Media omistus on Suomessa hyvin keskittynyttä ja keskittyminen on vain vahvistunut. Se näkyy niin radiossa, televisiossa kuin sanomalehdissä", toteaa viestinnän professori Väliverronen.
Miten vahvistuneen median omistus näkyy suomalaisten sananvapaudessa, mikä ei ole edes toimittajien työssä itsestäänselvyys?
Onko lainsäädäntöä kiristetty vai korjattu, jotta sananvapautta uskalletaan ja voidaan käyttää oikean ja kansalaisille tarpeellisen tiedon välittämiseen. Miten paljon median keskittyminen vaikuttaa uskottavuuteen? Onko puolueilla omat kanavansa, joita käyttävät "oman totuutensa" välittämiseen "omilleen"? Miten EU:n asetukset ovat vaikuttaneen tiedon saantiin tai salailuun jäsenvaltioissa? Miten lehdistötuki Suomessa vaikuttaa tai Ylen lukuisat mainoskanavat lehdistön ja toimittajien sananvapauteen?
HS:n artikkeli "Vuoden journalisti -palkinto HS:n Paavo Teittiselle" herätti ajatuksia puuttuvasta yhteiskunnallisten asioiden ja arvojen selvittämisestä. Vuoden journalisti Teittinen on paljastanut puutteita ihmiskauppaa koskevissa poliisitutkinnoissa ja kuinka vaikeaa seksuaalirikosten uhreilla on saada oikeutta.
Tärkeitä asioita ovat heikkojen ihmisten ja uhrien kaltoinkohtelun ja puutteellisen oikeusturvan selvittäminen meidän mielestämme. Onko myös median?
Vuoden journalisti kertoi gaalassa HS:n mukaan, että OLENNAISIN yhteiskunnallinen epäkohta, jonka hän on tuonut jutuillaan esiin, ovat Suomesta löytyvät VARJOYHTEISKUNNAT, joissa hyväksi käytetään ja riistetään ihmisiä.
Vuoden journalistin Suomen eri VARJOYHTEISKUNNISSA elävistä riistetyistä ihmisistä haluaisimme lisää tietoa ja myös päättäjien mielipiteitä, miten varjoyhteiskuntien riistettyjä voidaan ja pitää auttaa ihmisoikeuksien ja lainsäädännön kautta. Onko Suomessa media jo kehittymässä median omistuksen ja keskittymisen kautta "mediamafiaksi", joka päättää sisällöistä ja toimittajien sananvapaudesta, että kirjoitetaanko köyhyydestä, riistosta ja ihmisoikeuksista vai mistä?
Tukeeko keskittynyt media yritysten pr:ää ja yritysten viestintää myös mainostulojen vuoksi — tutkivan journalismin ja analyyttisen tiedon sijaan? Entä miten se vaikuttaa demokratiaan ja oikeudenmukaisuuteen Suomessa? Lainsäädäntöön Suomen varjoyhteiskunnissa?
Toimittajat ilman rajoja -järjestö on tehnyt vertailua lehdistönvapaufedta, jota Suomessa heikentää muun muassa media talous- ja lainsäädäntö indikaattorit.
"Media omistus on Suomessa hyvin keskittynyttä ja keskittyminen on vain vahvistunut. Se näkyy niin radiossa, televisiossa kuin sanomalehdissä", toteaa viestinnän professori Väliverronen.
Miten vahvistuneen median omistus näkyy suomalaisten sananvapaudessa, mikä ei ole edes toimittajien työssä itsestäänselvyys?
Onko lainsäädäntöä kiristetty vai korjattu, jotta sananvapautta uskalletaan ja voidaan käyttää oikean ja kansalaisille tarpeellisen tiedon välittämiseen. Miten paljon median keskittyminen vaikuttaa uskottavuuteen? Onko puolueilla omat kanavansa, joita käyttävät "oman totuutensa" välittämiseen "omilleen"? Miten EU:n asetukset ovat vaikuttaneen tiedon saantiin tai salailuun jäsenvaltioissa? Miten lehdistötuki Suomessa vaikuttaa tai Ylen lukuisat mainoskanavat lehdistön ja toimittajien sananvapauteen?
HS:n artikkeli "Vuoden journalisti -palkinto HS:n Paavo Teittiselle" herätti ajatuksia puuttuvasta yhteiskunnallisten asioiden ja arvojen selvittämisestä. Vuoden journalisti Teittinen on paljastanut puutteita ihmiskauppaa koskevissa poliisitutkinnoissa ja kuinka vaikeaa seksuaalirikosten uhreilla on saada oikeutta.
Tärkeitä asioita ovat heikkojen ihmisten ja uhrien kaltoinkohtelun ja puutteellisen oikeusturvan selvittäminen meidän mielestämme. Onko myös median?
Vuoden journalisti kertoi gaalassa HS:n mukaan, että OLENNAISIN yhteiskunnallinen epäkohta, jonka hän on tuonut jutuillaan esiin, ovat Suomesta löytyvät VARJOYHTEISKUNNAT, joissa hyväksi käytetään ja riistetään ihmisiä.
Vuoden journalistin Suomen eri VARJOYHTEISKUNNISSA elävistä riistetyistä ihmisistä haluaisimme lisää tietoa ja myös päättäjien mielipiteitä, miten varjoyhteiskuntien riistettyjä voidaan ja pitää auttaa ihmisoikeuksien ja lainsäädännön kautta. Onko Suomessa media jo kehittymässä median omistuksen ja keskittymisen kautta "mediamafiaksi", joka päättää sisällöistä ja toimittajien sananvapaudesta, että kirjoitetaanko köyhyydestä, riistosta ja ihmisoikeuksista vai mistä?
Tukeeko keskittynyt media yritysten pr:ää ja yritysten viestintää myös mainostulojen vuoksi — tutkivan journalismin ja analyyttisen tiedon sijaan? Entä miten se vaikuttaa demokratiaan ja oikeudenmukaisuuteen Suomessa? Lainsäädäntöön Suomen varjoyhteiskunnissa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuohonpa ei ole paljon lisättävää; mutta miten paljon toimittajilla on sananvaltaa tutkivan journalismin aihevalintoihin?
Monimutkaisten asiakokonaisuuksien tutkiminen vie resursseja, vaikuttaako niiden määrä aihevalintoihin? Onko siis kysymys rahasta myös tiedonvälityksessä?
YLE toimii veronmaksajien tukemana, me maksamme Yle-veroa, jotta saamme oikeaa, tarpeellista ja tutkittua tietoa. Miksi Yleisradion informaatio kuihtuu kuihtumistaan — ja näyttää olevan yhä enemmän mainoskanavien kaltaista?
Verottaja on Helsin Sanomien 6.5. mukaan saanut moitteita oikeusasiamieheltä. Onko se tärkeää tietoa, josta pitäisi tehdä tutkivaa journalismia? Miksi oikeusasiamies moitti verohallintoa — ketä kiinnostaa?
Onko verotus Suomessa oikeudenmukaista palkkojen, eläkkeiden ja pääomatulojen mukaista?
Mikä oli se verohelpotuksia tarjonnut lakialoite, joka peruttiin? Kuka aloitetta lobbasi? Ovatko lobbauslistat eduskunnassa vieläkään nähtävillä? Veronkiertäjiä kuitenkin ilmoittautui vapaaehtoisesti kiinnijäämisen pelosta. Pitäisikö veronkierto lopettaa ja veronkiertäjiä rangaista "mätkyillä"?
Hälyttävää on se, jos oikeusasiamies ei saa verohallinnosta tietoja veronkiertäjistä.
Jotkut veronkierrostaan ilmoituksen tehneet saivat veronkorotuksen, joistakin tehtiin rikosilmoitus. Miten suuri on veronkiertäjien joukko, jotka eivät ilmoittautuneet, kun lakihanketta suunniteltiin. Arvasivatko, että me ollaan Suomesta, ei se lakihanke etene?
Pitäisikö Yleisradion tehdä tutkivaa journalismia veronkierrosta ja siitä miksi ja miten yleistä on verohallinnon virkamiesten yhteydenpito asianajajiin, jotka esim. ajoivat "verokatujien" asioita, jotta "verokatujat" selviäisivät ilman seuraamuksia? Voisiko siinä olla merkkejä suomalaisesta korruptiosta.
Suomessakin on korruptiota, mitä ja minkälaista, tulisiko myös sitä tutkia? Uskaltaako joku media ja toimittaja? Onko korruption kitkeminen tärkeää ja vaivan arvoista? Mitä korruption lisääntymisestä seuraa?
No siis mediassa toimii ihmiskaupan uhreja, jotka eivät pysty kertomaan, että heitä kidnapataan ja kidutetaan. Olen itse suomalainen ihmisoikeusrikosten uhri.
Ei Suomessa ole sananvapautta sen varsinaisessa merkityksessä.
Suurelta osin sananvapauden puute johtuu juuri tuosta median keskittymisestä liian pienelle piirille.
Somessa, erityisesti tällä foorumilla, asiallisia viestejä sensuroidaan, kun taas ns. törkyviestejä sallitaan?
Suomi on tällä hetkellä lehdistönvapausvertailussa ehkä sijoilla 20-30.
Nato-journalismi on ollut niin yksipuolista, että ajauduimme sen suhteen melkein banaanivaltioiden tasolle.