Palataanpa taas todellisuuteen.

Ilmeisesti tarkoitit vastineesi huumoriksi ?

Ne lukuisat satelliitit mittaavat ilmakehän lämpötilaa säteilyä analysoimalla, säteilyn taajuus tai niiden tunnistimet ei taida vanhentua samoin kuin lihapala kaupan hyllyllä, joten uskotko edes itsekään, että avaruuteen lähetetään kalliita laitteita, jotka eivät muka toimi kuin vähän aikaa?

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti tarkoitit vastineesi huumoriksi ?

Ne lukuisat satelliitit mittaavat ilmakehän lämpötilaa säteilyä analysoimalla, säteilyn taajuus tai niiden tunnistimet ei taida vanhentua samoin kuin lihapala kaupan hyllyllä, joten uskotko edes itsekään, että avaruuteen lähetetään kalliita laitteita, jotka eivät muka toimi kuin vähän aikaa?

Lue lisää

Huumorilta vaikuttaa.

Ei Spencer sentään pääse mitään kalibroimattomia mittareita" lukemaan, hän julkaisee vain koottuna ne tiedot, joita laitokset antavat julkisuuteen, ilman minkäänlaista paikallismittausten arviointia ja sotkemista eri mittaustapojen tuloksia toisiinsa.

Kyse ei siis ole Spencerin datasta vaan datan tuottaa NOAA ja on siitä myös vastuussa. Spencer vain julkaisee tuloksot ensimmäisenä.

Koska NOAAlla on tapana piilotella tuota satelliittidataansa, niin alla heidän uusin esittelynsä siitä ja linkit, josta dataa pääsee myös tutkimaan.

https://data.noaa.gov/onestop/collections/details/bf308194-c475-42d7-9c7c-8d476b4a4568

Niin, "kalibroiminen" eli datan muokkaaminen niin, että se näyttää haluttua tulosta.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, "kalibroiminen" eli datan muokkaaminen niin, että se näyttää haluttua tulosta.

Perustelut mittalaitteiden kalibroinnille edelleenkin löytyvät tuosta toisesta keskustelusta, jos siis sinua kiinnostavat. Teollisuudessa laatujärjestelmän käyttö edellyttää säännöllisiä mittalaitteiden kalibrointeja.

Anonyymi kirjoitti:

Perustelut mittalaitteiden kalibroinnille edelleenkin löytyvät tuosta toisesta keskustelusta, jos siis sinua kiinnostavat. Teollisuudessa laatujärjestelmän käyttö edellyttää säännöllisiä mittalaitteiden kalibrointeja.

Lue lisää

Ei ole peruste muuttaa yhtäkään lukua datassa. Tuon perusteella satelliittien tuottama tieto on niin epäluotettavaa paskaa, että niillä voi lähinnä pyyhkiä persettä. Joko tieto on luotettavaa, jolloin lukuja voidaan käyttää sellaisenaan ilman adjustointeja tai sitten ne ovat arvotonta paskaa. Välimuotoa ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole peruste muuttaa yhtäkään lukua datassa. Tuon perusteella satelliittien tuottama tieto on niin epäluotettavaa paskaa, että niillä voi lähinnä pyyhkiä persettä. Joko tieto on luotettavaa, jolloin lukuja voidaan käyttää sellaisenaan ilman adjustointeja tai sitten ne ovat arvotonta paskaa. Välimuotoa ei ole.

Lue lisää

Ei kannata ihan noin typerä olla.

Honolulun trendi on 0.019 C. Vesien ympäröimä paikka kuvaa hyvin pallon verkkaista lämpenemistä. On syytä muistaa, että 70 % pallon pinnasta on vesien peitossa. Ison vesivaraajan lämpötila ei muutu kovin nopeasti pienellä säteilytehopakotteella.

Syvien vesien sekoittumisilmiöt sotkevat lämpenemistä. Välillä voi näyttää, että ei lämpene juuri ollenkaan tai jopa kylmenee. Kärsivällisyyttä. Näistä riittää vääntöä vielä lastenlapsillekin. Ja heidän elinympäristönsä suojelemisesta koko sirkuksessa on kyse.

Satelliittimittaukset mittaavat infrapunasäteilyä (spektri ja intensiteetti). Lämpimämpi pallo säteilee avaruuteen keskimäärin enemmän ( T^4-laki). Muutokset kyllä näkyvät. Absoluuttiarvot esim. pallon pinnalla on sitten erikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Satelliittimittaukset mittaavat infrapunasäteilyä (spektri ja intensiteetti). Lämpimämpi pallo säteilee avaruuteen keskimäärin enemmän ( T^4-laki). Muutokset kyllä näkyvät. Absoluuttiarvot esim. pallon pinnalla on sitten erikseen.

Lue lisää

Tämä ei ota huomioon eri kerroksissa tapahtuvia ilmiöitä, missä osassa ilmakerroksia lämpötilat saattavat liikkua eri suuntaan kuin toisaalla. Keskiarvot koko siitä ilmakehän kerroksesta, missä sääilmiöt tapahtuvat ei kerro mitään siitä, minkälaiset olosuhteet maan pinnalla ovat.

Stratosfäärin keskilämpötilojen on todettu laskevan, mikä on täydellisesti säteilypakoteteorian mukaista. Varmastikin troposfäärin yläosakin lämpenee eri tahtiin tai jopa viilenee maan pintalämpötilojen noustessa. Eihän troposfäärin ja stratosfäärin välillä mitään selvää rajaa ole.

Kollimaattori kirjoitti:

Tämä ei ota huomioon eri kerroksissa tapahtuvia ilmiöitä, missä osassa ilmakerroksia lämpötilat saattavat liikkua eri suuntaan kuin toisaalla. Keskiarvot koko siitä ilmakehän kerroksesta, missä sääilmiöt tapahtuvat ei kerro mitään siitä, minkälaiset olosuhteet maan pinnalla ovat.

Stratosfäärin keskilämpötilojen on todettu laskevan, mikä on täydellisesti säteilypakoteteorian mukaista. Varmastikin troposfäärin yläosakin lämpenee eri tahtiin tai jopa viilenee maan pintalämpötilojen noustessa. Eihän troposfäärin ja stratosfäärin välillä mitään selvää rajaa ole.

Lue lisää

Totta. CO2 lisääminen vähentää ensin avaruuteen karkaavaa säteilyä. Pitkän päälle tilanne palutuu, kun pallon pinta- ja alailmkehän lämpötilat nousevat.

Kollimaattori kirjoitti:

Tämä ei ota huomioon eri kerroksissa tapahtuvia ilmiöitä, missä osassa ilmakerroksia lämpötilat saattavat liikkua eri suuntaan kuin toisaalla. Keskiarvot koko siitä ilmakehän kerroksesta, missä sääilmiöt tapahtuvat ei kerro mitään siitä, minkälaiset olosuhteet maan pinnalla ovat.

Stratosfäärin keskilämpötilojen on todettu laskevan, mikä on täydellisesti säteilypakoteteorian mukaista. Varmastikin troposfäärin yläosakin lämpenee eri tahtiin tai jopa viilenee maan pintalämpötilojen noustessa. Eihän troposfäärin ja stratosfäärin välillä mitään selvää rajaa ole.

Lue lisää

Troposfääri on alue, jossa sääilmiöt tapahtuvat, sen lämpötilamuutos on juuri se, mikä aiheuttaa kuvitellun katastrofin.

Konventionaaliset paikallismittaukset kertovat hyvin suppealta alalta n. 2 m korkeudella olevan ilmamassan lämpötilan, joka on jatkuvassa muutoksessa ja täysin riippuva ympäristöstään ja millaisella alustalla, tai paikalla mittalaitteet ovat (esimerkkinä Joensuun lentoaseman mittauspiste on lähes täysin asphalttipinnalla).
Kuinka luotettavana tällä tavoin kerätty tieto on, ja jos joku "tosiuskova" kyseenalaistaa myös satelliittimittaukset, on hyvä kysäistä itseltään että mille pohjalle koko ilmastonmuutos on rakennettu, Mannin lätkämailalleko ?

Ps.
Satelliitit eivät mittaa UV-säteilyä sen alkuperän osoitetta ei voida paikallistaa kymmenyksien tarkkuudella, eivät lähetä mitään tietoa lämpötilasta, linkittävät vain taajuuksia maa-asemille, joissa ne muutetaan vastaamaan lämpötiloja, jota muuntamista joskus kutsutaan kalibroinniksikin, josta lienee lähtenyt liikkeelle hyvään AGW-tapaan väite, että Spencer käyttää kalibroimatonta dataa, ja poikkeaa siksi niin paljon tavoitteellisista lukemista.

Kollimaattori kirjoitti:

Tämä ei ota huomioon eri kerroksissa tapahtuvia ilmiöitä, missä osassa ilmakerroksia lämpötilat saattavat liikkua eri suuntaan kuin toisaalla. Keskiarvot koko siitä ilmakehän kerroksesta, missä sääilmiöt tapahtuvat ei kerro mitään siitä, minkälaiset olosuhteet maan pinnalla ovat.

Stratosfäärin keskilämpötilojen on todettu laskevan, mikä on täydellisesti säteilypakoteteorian mukaista. Varmastikin troposfäärin yläosakin lämpenee eri tahtiin tai jopa viilenee maan pintalämpötilojen noustessa. Eihän troposfäärin ja stratosfäärin välillä mitään selvää rajaa ole.

Lue lisää

Teoriat ja ennustukset pitivät todella hyvin paikkansa kun James Hansen todisti että arktiset jäät sulavat vuonna 2018.

Spencerin tapaa käyttää kalibroimatonta dataa on arvosteltu kyllä paljon tuota pidempään. Tässä keskustelua vuodelta 2014 eli ennen tuota väittämääsi taitekohtaa.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/12074074/dr--roy-spencer-agw-natseista

Anonyymi kirjoitti:

Spencerin tapaa käyttää kalibroimatonta dataa on arvosteltu kyllä paljon tuota pidempään. Tässä keskustelua vuodelta 2014 eli ennen tuota väittämääsi taitekohtaa.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/12074074/dr--roy-spencer-agw-natseista

Lue lisää

Mittalaitteita kalibroidaan. Dataa adjustoidaan. Ei päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

Mittalaitteita kalibroidaan. Dataa adjustoidaan. Ei päinvastoin.

Kun mitta-anturi ja mittalaite on sellaisessa paikassa ettei sitä pääse säätämään on kalibrointi suoritettava korjaamalla dataa jälkeenpäin. Laitteelle siis määritetään kalibrointikäyrä. Tässä Mittatekniikan keskus MIKES aiheesta Laadukkaan mittaamisen perusteet.

https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/MIKES/2011-J4.pdf

Esimerkki: Mittalaite kertoo lämpötilan olevan raakadatana esimerkiksi 15.27 astetta ja siitä sitten kalibrointikäyrän perusteella osataan laskea todellisen lämpötilan olevan 15.30 astetta.

Kun mittalaite vanhenee ja kalibroidaan uudelleen niin kalibrointikäyrä muuttuu. Nyt mitattu 15.27 astetta onkin todellisuudessa 15.31 astetta.

Näin se menee niiden instrumenttien kanssa, joiden näyttämää tulosta ei voida tai haluta suoraan korjata laitteen ulostulossa näkyvään dataan. Satelliittien tapauksessa on turvallisempaa tehdä dataan tarvittava vahenemisesta aiheutuvan muutoksen korjaus jälkeenpäin ja tallettaa raakadata sellaisenaan. Näin mahdolliset vikatilanteet ja virheet tai kahden kalibraation välissä tapahtuneet hitaat siirtymät voidaan helpommin korjata.

Roy Spencer haluaisi että satelliittien vanhenemisesta aiheutuvaa virhettä ei korjattaisi kun ryömimisen korjauksen jälkeen tulokset eivät enää tue hänen oikeana pitämään mallia ilmaston kehitykselle.

Anonyymi kirjoitti:

Kun mitta-anturi ja mittalaite on sellaisessa paikassa ettei sitä pääse säätämään on kalibrointi suoritettava korjaamalla dataa jälkeenpäin. Laitteelle siis määritetään kalibrointikäyrä. Tässä Mittatekniikan keskus MIKES aiheesta Laadukkaan mittaamisen perusteet.

https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/MIKES/2011-J4.pdf

Esimerkki: Mittalaite kertoo lämpötilan olevan raakadatana esimerkiksi 15.27 astetta ja siitä sitten kalibrointikäyrän perusteella osataan laskea todellisen lämpötilan olevan 15.30 astetta.

Kun mittalaite vanhenee ja kalibroidaan uudelleen niin kalibrointikäyrä muuttuu. Nyt mitattu 15.27 astetta onkin todellisuudessa 15.31 astetta.

Näin se menee niiden instrumenttien kanssa, joiden näyttämää tulosta ei voida tai haluta suoraan korjata laitteen ulostulossa näkyvään dataan. Satelliittien tapauksessa on turvallisempaa tehdä dataan tarvittava vahenemisesta aiheutuvan muutoksen korjaus jälkeenpäin ja tallettaa raakadata sellaisenaan. Näin mahdolliset vikatilanteet ja virheet tai kahden kalibraation välissä tapahtuneet hitaat siirtymät voidaan helpommin korjata.

Roy Spencer haluaisi että satelliittien vanhenemisesta aiheutuvaa virhettä ei korjattaisi kun ryömimisen korjauksen jälkeen tulokset eivät enää tue hänen oikeana pitämään mallia ilmaston kehitykselle.

Lue lisää

Ei nuo satelliittien tulokset mihinkään ”ryömi”. Luku ”kalibroidaan”, koska halutaan saada haluttu tulos. Kalibroimaton tulos on oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Kun mitta-anturi ja mittalaite on sellaisessa paikassa ettei sitä pääse säätämään on kalibrointi suoritettava korjaamalla dataa jälkeenpäin. Laitteelle siis määritetään kalibrointikäyrä. Tässä Mittatekniikan keskus MIKES aiheesta Laadukkaan mittaamisen perusteet.

https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/MIKES/2011-J4.pdf

Esimerkki: Mittalaite kertoo lämpötilan olevan raakadatana esimerkiksi 15.27 astetta ja siitä sitten kalibrointikäyrän perusteella osataan laskea todellisen lämpötilan olevan 15.30 astetta.

Kun mittalaite vanhenee ja kalibroidaan uudelleen niin kalibrointikäyrä muuttuu. Nyt mitattu 15.27 astetta onkin todellisuudessa 15.31 astetta.

Näin se menee niiden instrumenttien kanssa, joiden näyttämää tulosta ei voida tai haluta suoraan korjata laitteen ulostulossa näkyvään dataan. Satelliittien tapauksessa on turvallisempaa tehdä dataan tarvittava vahenemisesta aiheutuvan muutoksen korjaus jälkeenpäin ja tallettaa raakadata sellaisenaan. Näin mahdolliset vikatilanteet ja virheet tai kahden kalibraation välissä tapahtuneet hitaat siirtymät voidaan helpommin korjata.

Roy Spencer haluaisi että satelliittien vanhenemisesta aiheutuvaa virhettä ei korjattaisi kun ryömimisen korjauksen jälkeen tulokset eivät enää tue hänen oikeana pitämään mallia ilmaston kehitykselle.

Lue lisää

Höpsis.
Ei dataa todellakaan kalibroida. Kun mittalaiitten mahdolliset virheet on selvitetty niin voidaan laatia esimerkiksi kalibrointikäyrä. Sitten voi datan adjustoida tuon kalibrointikäyrän avulla. Tai ihan oman maun mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun mitta-anturi ja mittalaite on sellaisessa paikassa ettei sitä pääse säätämään on kalibrointi suoritettava korjaamalla dataa jälkeenpäin. Laitteelle siis määritetään kalibrointikäyrä. Tässä Mittatekniikan keskus MIKES aiheesta Laadukkaan mittaamisen perusteet.

https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/MIKES/2011-J4.pdf

Esimerkki: Mittalaite kertoo lämpötilan olevan raakadatana esimerkiksi 15.27 astetta ja siitä sitten kalibrointikäyrän perusteella osataan laskea todellisen lämpötilan olevan 15.30 astetta.

Kun mittalaite vanhenee ja kalibroidaan uudelleen niin kalibrointikäyrä muuttuu. Nyt mitattu 15.27 astetta onkin todellisuudessa 15.31 astetta.

Näin se menee niiden instrumenttien kanssa, joiden näyttämää tulosta ei voida tai haluta suoraan korjata laitteen ulostulossa näkyvään dataan. Satelliittien tapauksessa on turvallisempaa tehdä dataan tarvittava vahenemisesta aiheutuvan muutoksen korjaus jälkeenpäin ja tallettaa raakadata sellaisenaan. Näin mahdolliset vikatilanteet ja virheet tai kahden kalibraation välissä tapahtuneet hitaat siirtymät voidaan helpommin korjata.

Roy Spencer haluaisi että satelliittien vanhenemisesta aiheutuvaa virhettä ei korjattaisi kun ryömimisen korjauksen jälkeen tulokset eivät enää tue hänen oikeana pitämään mallia ilmaston kehitykselle.

Lue lisää

Upeata debattia palstan "asiantuntijoilta" , vai huumpriako taas ?

Näyttää vahvasti siltä että vallalla on käsitys satelliiteissa olevien mittalaitteiden 'ryömivän" määräaikaisen tarkistuksen tarpeesta.

v.1980 lähtien satelliitit ovat käyttäneet mittaamiseen hapen kykyä muuttaa mikroaallon taajuutta lämpötilansa mukaan, ja taajuuden muutokset linkkiterään sellaisinaan maa-asemille, jossa ne muurataan lämpötilaa vastaaviksi, ja julkaistaan sellaisenaan (Spencer), tai yhdistelmänä liitämällä mutaan eri tavoin muista mittaustavoista saatua dataa. (IPCC)

Paikallismittarit olisi varmaan kalibroitava säännöllisesti, säteilyn aallonpituutta eivät mitkään ihmisen toimet kykene tarkentamaan, mutta ilmastonmuutoksen todisteluun kaikki keinot vastakkaisten tulosten osoittamiseen on yritettävä hyödyntää.

Anonyymi kirjoitti:

Upeata debattia palstan "asiantuntijoilta" , vai huumpriako taas ?

Näyttää vahvasti siltä että vallalla on käsitys satelliiteissa olevien mittalaitteiden 'ryömivän" määräaikaisen tarkistuksen tarpeesta.

v.1980 lähtien satelliitit ovat käyttäneet mittaamiseen hapen kykyä muuttaa mikroaallon taajuutta lämpötilansa mukaan, ja taajuuden muutokset linkkiterään sellaisinaan maa-asemille, jossa ne muurataan lämpötilaa vastaaviksi, ja julkaistaan sellaisenaan (Spencer), tai yhdistelmänä liitämällä mutaan eri tavoin muista mittaustavoista saatua dataa. (IPCC)

Paikallismittarit olisi varmaan kalibroitava säännöllisesti, säteilyn aallonpituutta eivät mitkään ihmisen toimet kykene tarkentamaan, mutta ilmastonmuutoksen todisteluun kaikki keinot vastakkaisten tulosten osoittamiseen on yritettävä hyödyntää.

Lue lisää

"tai yhdistelmänä liitämällä mutaan eri tavoin muista mittaustavoista saatua dataa. (IPCC)"

Noinhan nse AGW:n todistaminen onnistuu sujuvasti.
Kun ympätään johonkin lämpötila-ja säteilymittauksesta saatu tieto ilmakehän CO2-pitoisuuteen, niin alarmistipelle hihkuu riemusta.

Sama täällä. Tiedän että raakadata eli auton nopeusmittarin näyttämä on käyttämilläni talvirenkailla todellista nopeutta suurempi tietyn prosentuaalisen määrän verran ja kesärenkailla vastaavasti sama mutta hieman toisenlaisella korjauskertoimella. Kun renkaat kuluvat ja/tai rengaspaineet laskevat esimerkiksi lämpötilan vuoksi niin nopeusmittarin näyttämän virhe kasvaa.

Ajaessani adjustoin mittarin näyttämästä raakanopeudesta todellisen kalibroidun nopeuteni jonka sitten säädän sopivaksi liikenneolosuhteisiin ja nopeusrajoituksiin nähden.

Jos luottaisin raakadataan eli suoraan nopeusmittarin lukemaan niin olisin liikenteen tukkona ajaessani aina muihin nähden liian hitaasti. Jos taas luottaisin aiempaan kalibrointiin niin ottaisin riskin saada sakot automaattikameraan ajaessani aina renkaiden vaihdon tai rengaspaineiden noston jälkeen.

Roy Spencer haluaisi että nopeusmittarin lukemaa pidettäisiin auton todellisena nopeutena vaikka vertailun avulla tiedetään että nopeusmittari näyttää todellista suuremman arvon nopeudelle. Hänen mielestään raakadata on aina oikeassa silloinkin, kun vertailumittauksen perusteella tiedetään että sitä pitäisi korjata eli adjustoida todellisuutta vastaavan tiedon saamiseksi.

Kannattaa enemmän luotta auton myyneen jobbarin lupauksiiin. Tai sitten jobbarin lupaamiin adjustointeihin.

Anonyymi kirjoitti:

Sama täällä. Tiedän että raakadata eli auton nopeusmittarin näyttämä on käyttämilläni talvirenkailla todellista nopeutta suurempi tietyn prosentuaalisen määrän verran ja kesärenkailla vastaavasti sama mutta hieman toisenlaisella korjauskertoimella. Kun renkaat kuluvat ja/tai rengaspaineet laskevat esimerkiksi lämpötilan vuoksi niin nopeusmittarin näyttämän virhe kasvaa.

Ajaessani adjustoin mittarin näyttämästä raakanopeudesta todellisen kalibroidun nopeuteni jonka sitten säädän sopivaksi liikenneolosuhteisiin ja nopeusrajoituksiin nähden.

Jos luottaisin raakadataan eli suoraan nopeusmittarin lukemaan niin olisin liikenteen tukkona ajaessani aina muihin nähden liian hitaasti. Jos taas luottaisin aiempaan kalibrointiin niin ottaisin riskin saada sakot automaattikameraan ajaessani aina renkaiden vaihdon tai rengaspaineiden noston jälkeen.

Roy Spencer haluaisi että nopeusmittarin lukemaa pidettäisiin auton todellisena nopeutena vaikka vertailun avulla tiedetään että nopeusmittari näyttää todellista suuremman arvon nopeudelle. Hänen mielestään raakadata on aina oikeassa silloinkin, kun vertailumittauksen perusteella tiedetään että sitä pitäisi korjata eli adjustoida todellisuutta vastaavan tiedon saamiseksi.

Lue lisää

Melkoista pilkunnussimista tuo sinun kommenttisi. Ainoa mikä kannattaa ottaa huomioon ajaessa on se, että autojen mittarit on toteutettu niin, että ne näyttää 5-10 km ylimääräistä. Tämän kun ottaa huomioon, niin ei ole tientukkona eikä saa sakoja.

Rengaspaineiden ja kulumisen vaikutus on alle 2 %. Itse ajan niin, että mittari näyttää 5-10 km yli nopeusrajoituksen. Yleensä se näyttää 5 km yli. Ne jotka todellisuudessa haluaa ajaa ylinopeutta, saa mennä ohi. Annan kyllä tietä. Vastatkoot itse teoistaan.

Olen ajanut yli 1 000 000 km ja 51 vuotta. En ole koskaan ollut tientukkona. Ylinopeussakkoja on tullut 4 kpl. Niistä 3 tuli vahingossa ja neljännessä tapauksessa ajoin tahallaan ylinopeutta ambulanssilla.

Ambulanssia ajoin noin 400 000 km ja enimmäkseen ylinopeutta. Vain kerran kävi käry paikassa, jossa näkyvyys oli erittäin hyvä minun suunnastani. Sattui olemaan naapurikaupungin poliisit paikalla. Nopeus oli 107 km/h 80 km/h alueella.

Siitä on nyt 30 vuotta aikaa, ja sen jälkeen ei ole sakkoja tullut, ja muut on olleet tientukkona minulle. Eniten ärsyttää se, kun ajetaan 50 km/h alueella jopa alle 40 h tunnissa.

Sellaiset on liikenteessä muutenkin riskitapauksia. Reilu alinopeus osoittaa, että homma ei ole muutenkaan hallussa. Otan aina sellaisiin etäisyyttä, vaikka mieli tekisi ohittaa. Joskus kohtasin sellaisen 100 km/h alueella.

Kiihdytin alemman nopeusrajoituksen jälkeen vauhtia, ja huomasin, että edellä menevässä autossa on jotakin outoa. Aloin vilkuttamaan perässä tulevalle varoitukseksi jarruvaloja, ja hiljensi jopeutta.

Hiljensimme sen 40km/h ajavan auton perään. Seurasin sen käyttäytymistä hetken, ja ohitin sen sitten mahdollisimman nopeasti. Se sehlasi kaistan laidasta laitaan. Siellä "makasi" vanha nainen ratin päällä. Sitä voi matkallaan kohdata monenlaista kulkijaa.

Kyllä ambulanssihommissa oppi ottamaan muut viimeisen päälle huomioon. Ei siitä olisi muuten hengissä selvinnyt. Aina joutui ottamaan huomioon, että joku muu voi tehdä jotakin aivan odottamatonta.

Tuossa tulee juuri telkkarista perjantaidokkari, jossa pari naista kertoo sairastumisestaan ilmastofobiaan. Ei ne raukat tietenkään itse tajua, että ne on sairastuneet ilmastofobiaan ja ahdistukseen. Ne raukat kuvittelee olevansa jotakin hyväntekijöitä.

Tuota tautia on yhä enemmän synnyttänyt täysin tolkuton ilmastonmuutospropaganda, jota tuutista on tullut todella paljon viimeisen 6 vuoden aikana. Minua ei ilmastonmuutos ahdista. Minua ahdistaa ihmisten tolkuton tyhmyys, ja asiantuntemattomuus.

Jos kuvittelet, että minä olen piittaamaton energiankulutuksesta niin erehdyt. Se on ollut minulla ykkösprioriteetti jo 1980 luvulta lähtien. Opettelin taloudellisen ajotavan jo 1980 luvun alussa, ja suunnittelin Suomen ensimmäisen matalaenerbiatalon, joka on helppo muuttaa nollaenergiataloksi.

Kuitenkin en tippaakaan usko ilmastonmuutosuhkaan. Ilmastonmuutoksia on ollut aina, eikä niihin koskaan ole ollut ihmisellä mitään vaikutusta. Suurimpia ne muutokset on olleet silloin, kun ihmisiä ei ollut edes olemassa.

Luin pari päivää sitten kivihiilikaudesta. 330 miljoonaa vuotta sitten maapallon keskilämppötila oli noin 20 astetta plussalla ja 290 miljoona vuotta sitten vain 10 astetta plussalla. Nyt se on noin 14 astetta plussalla.

Silloin, kun keskilämpötila oli 20 astetta plussalla, kasvullisuus maassa oli hirveän rehevää. Siitä kasvullisuudesta syntyi kivihiili ja meren elämästä öljy. Ei siis ollut elämä uhattuna.

Kannattaa tutustua maapallon historiaan pitkältä aikaväliltä, eikä panikoida pienestä lämpenemisestä, josta Suomelle on pelkkää hyötyä. Se väittämä, että lämpeneminen olisi kiihtymässä, on valhe, jota tietämättömät tollot levittää peloittelutarkoituksessa.

Minä luotan nimenomaan Spencerin julkaisemaan käyrään, koska siihen luottaa Suomenkin ilmatieteen laitos. Eihän ammattilaiset panikoi. Paniikinlietsojat on kaikki tyhmiä ja tietämättömiä maallikoita.

Suomen ilmatieteen laitokselta on useampikin ilmoittanut julkisesti, että mitään katastrofaalista muutosta ei ole tulossa. Tietämättömät maallikot vaan vaan uskoo mihin tahansa asiantuntijana esiintyvään vihreään tomppeliin.

Täytyy aina ottaa huomioon, että aina on ollut ihmisiä, joille aate on ollut niin tärkeä asia, että he sivuuttaa täysin tosiasiat, joita asiantuntijat saa selville. Aatteelliset ihmiset osaa olla hirveän vakuuttavia. Minä en koskaan luota sellaisiin.

Minä huomaan aina, koska aate on sokaissut puhujan. Minä luotan vain eri alojen parhaisiin asiantuntijoihin. Luottamukseni Helsinkiläisiin toimittajiin ja valtaosaan poliitikoista on ilmastoasiassa kutakuinkin nolla.

Asenteellinen ja aatteellinen on myös IPCC. Ihmisten on kummallisen vaikeaa palata harhapolulta, joka viitoitettiin 1800 luvulla. Minä ymmärsin sen harhapoluksi jo 1970 luvulla. Silloin ei vielä edes puhuttu ilmastonmuutoksesta.

Minä olen siis seurannut ilmastoasian uutisointia jo yli 40 vuotta. Minä en ole mikään noviisi, jota voisi huijata propagandalla.

Anonyymi kirjoitti:

Melkoista pilkunnussimista tuo sinun kommenttisi. Ainoa mikä kannattaa ottaa huomioon ajaessa on se, että autojen mittarit on toteutettu niin, että ne näyttää 5-10 km ylimääräistä. Tämän kun ottaa huomioon, niin ei ole tientukkona eikä saa sakoja.

Rengaspaineiden ja kulumisen vaikutus on alle 2 %. Itse ajan niin, että mittari näyttää 5-10 km yli nopeusrajoituksen. Yleensä se näyttää 5 km yli. Ne jotka todellisuudessa haluaa ajaa ylinopeutta, saa mennä ohi. Annan kyllä tietä. Vastatkoot itse teoistaan.

Olen ajanut yli 1 000 000 km ja 51 vuotta. En ole koskaan ollut tientukkona. Ylinopeussakkoja on tullut 4 kpl. Niistä 3 tuli vahingossa ja neljännessä tapauksessa ajoin tahallaan ylinopeutta ambulanssilla.

Ambulanssia ajoin noin 400 000 km ja enimmäkseen ylinopeutta. Vain kerran kävi käry paikassa, jossa näkyvyys oli erittäin hyvä minun suunnastani. Sattui olemaan naapurikaupungin poliisit paikalla. Nopeus oli 107 km/h 80 km/h alueella.

Siitä on nyt 30 vuotta aikaa, ja sen jälkeen ei ole sakkoja tullut, ja muut on olleet tientukkona minulle. Eniten ärsyttää se, kun ajetaan 50 km/h alueella jopa alle 40 h tunnissa.

Sellaiset on liikenteessä muutenkin riskitapauksia. Reilu alinopeus osoittaa, että homma ei ole muutenkaan hallussa. Otan aina sellaisiin etäisyyttä, vaikka mieli tekisi ohittaa. Joskus kohtasin sellaisen 100 km/h alueella.

Kiihdytin alemman nopeusrajoituksen jälkeen vauhtia, ja huomasin, että edellä menevässä autossa on jotakin outoa. Aloin vilkuttamaan perässä tulevalle varoitukseksi jarruvaloja, ja hiljensi jopeutta.

Hiljensimme sen 40km/h ajavan auton perään. Seurasin sen käyttäytymistä hetken, ja ohitin sen sitten mahdollisimman nopeasti. Se sehlasi kaistan laidasta laitaan. Siellä "makasi" vanha nainen ratin päällä. Sitä voi matkallaan kohdata monenlaista kulkijaa.

Kyllä ambulanssihommissa oppi ottamaan muut viimeisen päälle huomioon. Ei siitä olisi muuten hengissä selvinnyt. Aina joutui ottamaan huomioon, että joku muu voi tehdä jotakin aivan odottamatonta.

Tuossa tulee juuri telkkarista perjantaidokkari, jossa pari naista kertoo sairastumisestaan ilmastofobiaan. Ei ne raukat tietenkään itse tajua, että ne on sairastuneet ilmastofobiaan ja ahdistukseen. Ne raukat kuvittelee olevansa jotakin hyväntekijöitä.

Tuota tautia on yhä enemmän synnyttänyt täysin tolkuton ilmastonmuutospropaganda, jota tuutista on tullut todella paljon viimeisen 6 vuoden aikana. Minua ei ilmastonmuutos ahdista. Minua ahdistaa ihmisten tolkuton tyhmyys, ja asiantuntemattomuus.

Jos kuvittelet, että minä olen piittaamaton energiankulutuksesta niin erehdyt. Se on ollut minulla ykkösprioriteetti jo 1980 luvulta lähtien. Opettelin taloudellisen ajotavan jo 1980 luvun alussa, ja suunnittelin Suomen ensimmäisen matalaenerbiatalon, joka on helppo muuttaa nollaenergiataloksi.

Kuitenkin en tippaakaan usko ilmastonmuutosuhkaan. Ilmastonmuutoksia on ollut aina, eikä niihin koskaan ole ollut ihmisellä mitään vaikutusta. Suurimpia ne muutokset on olleet silloin, kun ihmisiä ei ollut edes olemassa.

Luin pari päivää sitten kivihiilikaudesta. 330 miljoonaa vuotta sitten maapallon keskilämppötila oli noin 20 astetta plussalla ja 290 miljoona vuotta sitten vain 10 astetta plussalla. Nyt se on noin 14 astetta plussalla.

Silloin, kun keskilämpötila oli 20 astetta plussalla, kasvullisuus maassa oli hirveän rehevää. Siitä kasvullisuudesta syntyi kivihiili ja meren elämästä öljy. Ei siis ollut elämä uhattuna.

Kannattaa tutustua maapallon historiaan pitkältä aikaväliltä, eikä panikoida pienestä lämpenemisestä, josta Suomelle on pelkkää hyötyä. Se väittämä, että lämpeneminen olisi kiihtymässä, on valhe, jota tietämättömät tollot levittää peloittelutarkoituksessa.

Minä luotan nimenomaan Spencerin julkaisemaan käyrään, koska siihen luottaa Suomenkin ilmatieteen laitos. Eihän ammattilaiset panikoi. Paniikinlietsojat on kaikki tyhmiä ja tietämättömiä maallikoita.

Suomen ilmatieteen laitokselta on useampikin ilmoittanut julkisesti, että mitään katastrofaalista muutosta ei ole tulossa. Tietämättömät maallikot vaan vaan uskoo mihin tahansa asiantuntijana esiintyvään vihreään tomppeliin.

Täytyy aina ottaa huomioon, että aina on ollut ihmisiä, joille aate on ollut niin tärkeä asia, että he sivuuttaa täysin tosiasiat, joita asiantuntijat saa selville. Aatteelliset ihmiset osaa olla hirveän vakuuttavia. Minä en koskaan luota sellaisiin.

Minä huomaan aina, koska aate on sokaissut puhujan. Minä luotan vain eri alojen parhaisiin asiantuntijoihin. Luottamukseni Helsinkiläisiin toimittajiin ja valtaosaan poliitikoista on ilmastoasiassa kutakuinkin nolla.

Asenteellinen ja aatteellinen on myös IPCC. Ihmisten on kummallisen vaikeaa palata harhapolulta, joka viitoitettiin 1800 luvulla. Minä ymmärsin sen harhapoluksi jo 1970 luvulla. Silloin ei vielä edes puhuttu ilmastonmuutoksesta.

Minä olen siis seurannut ilmastoasian uutisointia jo yli 40 vuotta. Minä en ole mikään noviisi, jota voisi huijata propagandalla.

Lue lisää

Huuhaajutut on aina hauskoja.
Keksi lisää mutta parasta on kun et kirjoittele niitä tälle palstalle. Alarmistien huuhaajutut ovat yleensä paljon nopeammin vilkaistavissa ja niissä hauskuus on eri tasolla.

Anonyymi kirjoitti:

Sama täällä. Tiedän että raakadata eli auton nopeusmittarin näyttämä on käyttämilläni talvirenkailla todellista nopeutta suurempi tietyn prosentuaalisen määrän verran ja kesärenkailla vastaavasti sama mutta hieman toisenlaisella korjauskertoimella. Kun renkaat kuluvat ja/tai rengaspaineet laskevat esimerkiksi lämpötilan vuoksi niin nopeusmittarin näyttämän virhe kasvaa.

Ajaessani adjustoin mittarin näyttämästä raakanopeudesta todellisen kalibroidun nopeuteni jonka sitten säädän sopivaksi liikenneolosuhteisiin ja nopeusrajoituksiin nähden.

Jos luottaisin raakadataan eli suoraan nopeusmittarin lukemaan niin olisin liikenteen tukkona ajaessani aina muihin nähden liian hitaasti. Jos taas luottaisin aiempaan kalibrointiin niin ottaisin riskin saada sakot automaattikameraan ajaessani aina renkaiden vaihdon tai rengaspaineiden noston jälkeen.

Roy Spencer haluaisi että nopeusmittarin lukemaa pidettäisiin auton todellisena nopeutena vaikka vertailun avulla tiedetään että nopeusmittari näyttää todellista suuremman arvon nopeudelle. Hänen mielestään raakadata on aina oikeassa silloinkin, kun vertailumittauksen perusteella tiedetään että sitä pitäisi korjata eli adjustoida todellisuutta vastaavan tiedon saamiseksi.

Lue lisää

"vertailumittauksen perusteella tiedetään että sitä pitäisi korjata eli adjustoida todellisuutta vastaavan tiedon saamiseksi."

Tuo on tärkeää. Ainoastaan adjustoituja tuloksia pitäisi näyttää.
Jos minä mittaan lämpömittarilla, niin en minä tietenkään kerro kenellekään sitä, millä keinolla minä keksin sen, miten adjustoin ja mitä julkaisen. Hölmöhän minä olisin ja siinä menisi taas uskottavuus varmaan kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Anonyymi kirjoitti:

"vertailumittauksen perusteella tiedetään että sitä pitäisi korjata eli adjustoida todellisuutta vastaavan tiedon saamiseksi."

Tuo on tärkeää. Ainoastaan adjustoituja tuloksia pitäisi näyttää.
Jos minä mittaan lämpömittarilla, niin en minä tietenkään kerro kenellekään sitä, millä keinolla minä keksin sen, miten adjustoin ja mitä julkaisen. Hölmöhän minä olisin ja siinä menisi taas uskottavuus varmaan kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Lue lisää

"pitäisi korjata eli adjustoida todellisuutta vastaavan tiedon saamiseksi."

Alarmistin todellisuus on toisenlainen niikuin täysijärkiset tietävät.

Anonyymi kirjoitti:

"vertailumittauksen perusteella tiedetään että sitä pitäisi korjata eli adjustoida todellisuutta vastaavan tiedon saamiseksi."

Tuo on tärkeää. Ainoastaan adjustoituja tuloksia pitäisi näyttää.
Jos minä mittaan lämpömittarilla, niin en minä tietenkään kerro kenellekään sitä, millä keinolla minä keksin sen, miten adjustoin ja mitä julkaisen. Hölmöhän minä olisin ja siinä menisi taas uskottavuus varmaan kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Lue lisää

Tietenkin kerrot tämän: Ulkolämpömittarisi on vanha ja siinä anturiosan kannattimet hiljakseen antavat periksi eli mittauksen tulokset ovat ryömineet alaspäin. Tarkistit taas kerran lämpömittarisi vertausmittauksella, jossa vertasit sitä MIKESin standardiin kalibroituun lämpömittariin sään ollessa pilvinen. Huomasit, että oma mittarisi standardiin kalibroituun mittariin verrattuna näyttää 2 asteen verran liian pientä lämpötilaa. Eli kun mittarisi näyttää -2 astetta on ulkona jo nollakeli.

Lämpömittarisi on rakenteeltaan suljettu eli et pysty sen näyttämää suoraan korjaamaan oikeaksi siirtämällä anturia asteikkoon nähden paikalleen. Kun sillä jatkossa mittaat lämpötilaa niin joudut tulokset adjustoimaan vertausmittauksesta saamasi tiedon mukaisesti, mikäli haluat mittaustulostesi olevan vertailukelpoisia todellisen ulkolämpötilan kanssa. Jos kannattimet ajan kuluessa antavat enemmän periksi niin seuraavassa vertailumittauksessa lämpötilan korjauksen määrä voi olla suurempi.

Raakadata on siis nyt tuo kahden asteen liian pientä lämpötilaa näyttävän mittarin lukema sellaisenaan. Kalibroinnin avulla vertausmittauksesta saadun tiedon perusteella adjustoitu lämpötila on raakadata plus kaksi astetta. Seuraavan vertausmittauksen yhteydessä saat uuden arvon tarvittavalle korjaukselle.

Roy Spencer vaatisi käyttämään raakadataa eli korjaamatonta mittaustulosta. Sinä sen sijaan käytät adjustoitua dataa, jolloin osaat varautua nollakeliin ja liukasteluun jo mittarin näyttäessä -2 asteen lämpötilaa. Ihmettelet miksi Spencer haluaa käyttää virheelliseksi tiedettyä arvoa lämpötilalle vaikka kalibrointi on vertausmittauksella useaan kertaan tehty ja tarkistettu. Toteat lopulta, että Spencerillä lienee joku itse mittaukseen liittymätön syy haluta esittää liian matalia lämpötiloja todellisuutta vastaavina mittaustuloksina.

... ja sitten tulee taas N 1 kerran joku kertomaan sinulle netissä, että Spencerin mukaan vain raakadata on oikeassa eikä kalibrointia saa ottaa huomioon. Mietit että kannattaako näille vastailla. Toteat, että aina silloin tällöin vastaat laittaen linkin näkyviin aiemmin annettuun vastaukseen. Näin säästät omaa aikaasi eikä tarvitse kopioida vanhoja vastauksia aina uudelleen ja uudelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin kerrot tämän: Ulkolämpömittarisi on vanha ja siinä anturiosan kannattimet hiljakseen antavat periksi eli mittauksen tulokset ovat ryömineet alaspäin. Tarkistit taas kerran lämpömittarisi vertausmittauksella, jossa vertasit sitä MIKESin standardiin kalibroituun lämpömittariin sään ollessa pilvinen. Huomasit, että oma mittarisi standardiin kalibroituun mittariin verrattuna näyttää 2 asteen verran liian pientä lämpötilaa. Eli kun mittarisi näyttää -2 astetta on ulkona jo nollakeli.

Lämpömittarisi on rakenteeltaan suljettu eli et pysty sen näyttämää suoraan korjaamaan oikeaksi siirtämällä anturia asteikkoon nähden paikalleen. Kun sillä jatkossa mittaat lämpötilaa niin joudut tulokset adjustoimaan vertausmittauksesta saamasi tiedon mukaisesti, mikäli haluat mittaustulostesi olevan vertailukelpoisia todellisen ulkolämpötilan kanssa. Jos kannattimet ajan kuluessa antavat enemmän periksi niin seuraavassa vertailumittauksessa lämpötilan korjauksen määrä voi olla suurempi.

Raakadata on siis nyt tuo kahden asteen liian pientä lämpötilaa näyttävän mittarin lukema sellaisenaan. Kalibroinnin avulla vertausmittauksesta saadun tiedon perusteella adjustoitu lämpötila on raakadata plus kaksi astetta. Seuraavan vertausmittauksen yhteydessä saat uuden arvon tarvittavalle korjaukselle.

Roy Spencer vaatisi käyttämään raakadataa eli korjaamatonta mittaustulosta. Sinä sen sijaan käytät adjustoitua dataa, jolloin osaat varautua nollakeliin ja liukasteluun jo mittarin näyttäessä -2 asteen lämpötilaa. Ihmettelet miksi Spencer haluaa käyttää virheelliseksi tiedettyä arvoa lämpötilalle vaikka kalibrointi on vertausmittauksella useaan kertaan tehty ja tarkistettu. Toteat lopulta, että Spencerillä lienee joku itse mittaukseen liittymätön syy haluta esittää liian matalia lämpötiloja todellisuutta vastaavina mittaustuloksina.

... ja sitten tulee taas N 1 kerran joku kertomaan sinulle netissä, että Spencerin mukaan vain raakadata on oikeassa eikä kalibrointia saa ottaa huomioon. Mietit että kannattaako näille vastailla. Toteat, että aina silloin tällöin vastaat laittaen linkin näkyviin aiemmin annettuun vastaukseen. Näin säästät omaa aikaasi eikä tarvitse kopioida vanhoja vastauksia aina uudelleen ja uudelleen.

Lue lisää

Voi hyvä tavaton taas kerran !

Roy Spencer julkistaa vain satelliittimittausten raakadataa, ja vain sitä.

Tälläkin palstalla on useaan kertaan kerrottu satelliittimittausten taustaa, jossa useampi satelliitti linkittää kohteesta maa-asemille mikroaallon taajuutta ja maa-asemilla taajuudet muutetaan lämpötilaa vastaavaksi.
Satelliiteissa, eikä maa-asemillakaan, tarvita mitään lämpömittareita tähän toimeen.
Laboratoriomittauksilla on helppo todeta, mitä lämpötilaa tietty säteilyarvo vastaa ja mitään liikkuvia, muuttuvia / ryömiviä, ei tarvitse, eikä edes voi kalibroida ja, lisäksi annetut tiedot ovat julkisia, ja kenen tahansa tarkistettavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvä tavaton taas kerran !

Roy Spencer julkistaa vain satelliittimittausten raakadataa, ja vain sitä.

Tälläkin palstalla on useaan kertaan kerrottu satelliittimittausten taustaa, jossa useampi satelliitti linkittää kohteesta maa-asemille mikroaallon taajuutta ja maa-asemilla taajuudet muutetaan lämpötilaa vastaavaksi.
Satelliiteissa, eikä maa-asemillakaan, tarvita mitään lämpömittareita tähän toimeen.
Laboratoriomittauksilla on helppo todeta, mitä lämpötilaa tietty säteilyarvo vastaa ja mitään liikkuvia, muuttuvia / ryömiviä, ei tarvitse, eikä edes voi kalibroida ja, lisäksi annetut tiedot ovat julkisia, ja kenen tahansa tarkistettavissa.

Lue lisää

Roy Spencer julkistaa raakadatan ja tekee raakadatasta päätelmiä ikäänkuin raakadata kertoisi oikein satelliitin mittaaman lämpötilan. Hän ei huomioi laitteen vanhenemisesta johtuvia muutoksia satelliitin mittalaitteen kalibraatiossa siksi, että nuo muutokset ovat hänen kannaltaan katsottuna väärään suuntaan.

Eli aivan kuten tuossa esimerkissä kirjoitin. Mittalaite vanhenee mutta Spencer jättää sen tarkoituksellisesti huomioimatta.

"Ipcc raportoi tuhansista arvostettujen tiedemiesten tutkimuksista."
... joista poimitaan kirsikat, ja venkuloidaan, adjustoidaan ja vatuloidaan haluttu tulos.

Jeesuksen ylösnousemista raportoi tuhannet arvostetut tutkijat paavista alkaen.
Ihan niinkuin tuhannet ilmastoteologitkin ennustavat merenpinnan ylösnousemista.

On tämä nyt ihmeellistä ?

Et taida oikein ymmärtää mistä puhut.
Satelliittimittauksessa ei ole mitään sellaista laitetta, joka muuttaisi mittaustuloksia ajan saatossa.
Säteilytaajuuden linkitys voi vanhemmiten heiketä, mutta ei se taajuuteen vaikuta, ja taajuuden lämpötilariippuvuus on fysikaalinen fakta.

Mitä laitteita tarkoitat kun kerrot niiden antavan vääriä arvoja vanhetessaan, ja mihin "tarkistusmittauksiin" dataa olisi tarkistettava, vai intätkö asiaa vain vakaumuksesi pojjalta ?

Anonyymi kirjoitti:

On tämä nyt ihmeellistä ?

Et taida oikein ymmärtää mistä puhut.
Satelliittimittauksessa ei ole mitään sellaista laitetta, joka muuttaisi mittaustuloksia ajan saatossa.
Säteilytaajuuden linkitys voi vanhemmiten heiketä, mutta ei se taajuuteen vaikuta, ja taajuuden lämpötilariippuvuus on fysikaalinen fakta.

Mitä laitteita tarkoitat kun kerrot niiden antavan vääriä arvoja vanhetessaan, ja mihin "tarkistusmittauksiin" dataa olisi tarkistettava, vai intätkö asiaa vain vakaumuksesi pojjalta ?

Lue lisää

Mittaustekniikka taitaa olla sinulle tuntematonta.

Anonyymi kirjoitti:

On tämä nyt ihmeellistä ?

Et taida oikein ymmärtää mistä puhut.
Satelliittimittauksessa ei ole mitään sellaista laitetta, joka muuttaisi mittaustuloksia ajan saatossa.
Säteilytaajuuden linkitys voi vanhemmiten heiketä, mutta ei se taajuuteen vaikuta, ja taajuuden lämpötilariippuvuus on fysikaalinen fakta.

Mitä laitteita tarkoitat kun kerrot niiden antavan vääriä arvoja vanhetessaan, ja mihin "tarkistusmittauksiin" dataa olisi tarkistettava, vai intätkö asiaa vain vakaumuksesi pojjalta ?

Lue lisää

Jatkan..

Mieti hieman kantaasi.

Jos sinulla olisi vanha radio ja patterit lopussa, mutta kuulet rätinän läpi kuitenkin aikanerkin, niin oletko sitä mieltä että se ei pidä paikkaansa, kun laite antaa jo vanhuuttaan virheellistä tietoa, ja vaatisi tarkistusmittauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan..

Mieti hieman kantaasi.

Jos sinulla olisi vanha radio ja patterit lopussa, mutta kuulet rätinän läpi kuitenkin aikanerkin, niin oletko sitä mieltä että se ei pidä paikkaansa, kun laite antaa jo vanhuuttaan virheellistä tietoa, ja vaatisi tarkistusmittauksia.

Lue lisää

Ei varmaan ihan fiksu esimerkki.

Anonyymi kirjoitti:

Mittaustekniikka taitaa olla sinulle tuntematonta.

Myönnän.

Sen verran kuitenkin olen haalinut pohjaa, että mittaus ei ole IR säteilyn mittausta, eikä satelliiteissa ole laitteita, jotka muuttavat säteilyn lämpötilaksi, vaan se tehdään maa-asemilla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei varmaan ihan fiksu esimerkki.

Ilmeisesi ei sinulle, paremmin asiaa ymmärtävät huomaavat esimerkin viittaavan siihen että laitteen heikkokaan toiminta ei vaikuta etenevän säteilyn ominaisuuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesi ei sinulle, paremmin asiaa ymmärtävät huomaavat esimerkin viittaavan siihen että laitteen heikkokaan toiminta ei vaikuta etenevän säteilyn ominaisuuksiin.

Satelliitissa on infrapunasäteilyn voimakkuutta tietyillä aallonpituuksilla mittaava anturi. Sen vaste muuttuu ajan kuluessa joten sille on määritettävä kalibrointikertoimet vertailumittauksen avulla.

Anonyymi kirjoitti:

Satelliitissa on infrapunasäteilyn voimakkuutta tietyillä aallonpituuksilla mittaava anturi. Sen vaste muuttuu ajan kuluessa joten sille on määritettävä kalibrointikertoimet vertailumittauksen avulla.

Lue lisää

Ei ole.

Jo edellä on kerrottu, että v 1980 lähtien mittaustekniikka muutettu niin, että satelliitit mittaavat hapen molekyylin emittoimaa pitkäaaltoisempaa mikroaaltosäteilyä, joka on lähes suoraan verrannollinen lämpötilaan.
Säteilyä ei absorboida lämpötilan toteamiseksi, vaan heijastetaan edelleen maa-asemille.
IR säteilyn ongelma on vaikeus erottaa, mistä säteily on peräisin matalissa korkeuksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole.

Jo edellä on kerrottu, että v 1980 lähtien mittaustekniikka muutettu niin, että satelliitit mittaavat hapen molekyylin emittoimaa pitkäaaltoisempaa mikroaaltosäteilyä, joka on lähes suoraan verrannollinen lämpötilaan.
Säteilyä ei absorboida lämpötilan toteamiseksi, vaan heijastetaan edelleen maa-asemille.
IR säteilyn ongelma on vaikeus erottaa, mistä säteily on peräisin matalissa korkeuksissa.

Lue lisää

Kalibrointi tapahtuu koko mittaustapahtumaan osallistuvan instrumenttien ja ohjelmistojen kejun lävitse. Sillä ei ole väliä mikä osa lämpötilan määrittävästä instrumentista ja ohjelmistosta on satelliitissa ja mikä osa maa-aseman puolella. Merkitys on sillä, että koko ketju kalibroidaan vertausmittauksen avulla.

Spencer haluaisi käyttää raakadataa siksi, että raakadata on kalibroinnin puuttuessa vääristynyt Spencerin ajatuksia tukemaan suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kalibrointi tapahtuu koko mittaustapahtumaan osallistuvan instrumenttien ja ohjelmistojen kejun lävitse. Sillä ei ole väliä mikä osa lämpötilan määrittävästä instrumentista ja ohjelmistosta on satelliitissa ja mikä osa maa-aseman puolella. Merkitys on sillä, että koko ketju kalibroidaan vertausmittauksen avulla.

Spencer haluaisi käyttää raakadataa siksi, että raakadata on kalibroinnin puuttuessa vääristynyt Spencerin ajatuksia tukemaan suuntaan.

Lue lisää

ei kejun vaan ketjun.

Anonyymi kirjoitti:

Kalibrointi tapahtuu koko mittaustapahtumaan osallistuvan instrumenttien ja ohjelmistojen kejun lävitse. Sillä ei ole väliä mikä osa lämpötilan määrittävästä instrumentista ja ohjelmistosta on satelliitissa ja mikä osa maa-aseman puolella. Merkitys on sillä, että koko ketju kalibroidaan vertausmittauksen avulla.

Spencer haluaisi käyttää raakadataa siksi, että raakadata on kalibroinnin puuttuessa vääristynyt Spencerin ajatuksia tukemaan suuntaan.

Lue lisää

Hölö hölö.

Miten säteilyn taajuus muuttuu sen siirrossa ?

Mihin verrataan ilmakehän lämpömittausta esim. 100 km korkeudella.

Miten näin yksinkertainen asia ei valkene, satelliitit eivät enää mittaa lämpötilaa tai säteilyn intensiteettiä, vaan linkittävät säteilyn taajuustiedot edelleen.
Mittauskohteen sijainnin paikantamiseksi tarvitaan useamman satelliitin samanaikaisuutta, eikä linkitetyn säteilyn taajuus muutu laitteistojen iän myötä.

Oletko ottanut jonkinlaiseksi elämäntehtäväksesi millä tahansa keinoin väittää Spencerin olevan väärässä, hänen julkaisemat tiedot kun eivät tue palvomaasi julistusta ?

Anonyymi kirjoitti:

Hölö hölö.

Miten säteilyn taajuus muuttuu sen siirrossa ?

Mihin verrataan ilmakehän lämpömittausta esim. 100 km korkeudella.

Miten näin yksinkertainen asia ei valkene, satelliitit eivät enää mittaa lämpötilaa tai säteilyn intensiteettiä, vaan linkittävät säteilyn taajuustiedot edelleen.
Mittauskohteen sijainnin paikantamiseksi tarvitaan useamman satelliitin samanaikaisuutta, eikä linkitetyn säteilyn taajuus muutu laitteistojen iän myötä.

Oletko ottanut jonkinlaiseksi elämäntehtäväksesi millä tahansa keinoin väittää Spencerin olevan väärässä, hänen julkaisemat tiedot kun eivät tue palvomaasi julistusta ?

Lue lisää

Meinaatko että satelliitit olisivat vain peilejä, jotka heijastavat säteilyä maahan eikä mittaustuloksia säteilystä? Olet sitten hyvin väärässä.

Anonyymi kirjoitti:

Hölö hölö.

Miten säteilyn taajuus muuttuu sen siirrossa ?

Mihin verrataan ilmakehän lämpömittausta esim. 100 km korkeudella.

Miten näin yksinkertainen asia ei valkene, satelliitit eivät enää mittaa lämpötilaa tai säteilyn intensiteettiä, vaan linkittävät säteilyn taajuustiedot edelleen.
Mittauskohteen sijainnin paikantamiseksi tarvitaan useamman satelliitin samanaikaisuutta, eikä linkitetyn säteilyn taajuus muutu laitteistojen iän myötä.

Oletko ottanut jonkinlaiseksi elämäntehtäväksesi millä tahansa keinoin väittää Spencerin olevan väärässä, hänen julkaisemat tiedot kun eivät tue palvomaasi julistusta ?

Lue lisää

"Miten näin yksinkertainen asia ei valkene"

Huippuun kehittyneestä asiantuntemuksesta päätellen on APH asialla.

Anonyymi kirjoitti:

Hölö hölö.

Miten säteilyn taajuus muuttuu sen siirrossa ?

Mihin verrataan ilmakehän lämpömittausta esim. 100 km korkeudella.

Miten näin yksinkertainen asia ei valkene, satelliitit eivät enää mittaa lämpötilaa tai säteilyn intensiteettiä, vaan linkittävät säteilyn taajuustiedot edelleen.
Mittauskohteen sijainnin paikantamiseksi tarvitaan useamman satelliitin samanaikaisuutta, eikä linkitetyn säteilyn taajuus muutu laitteistojen iän myötä.

Oletko ottanut jonkinlaiseksi elämäntehtäväksesi millä tahansa keinoin väittää Spencerin olevan väärässä, hänen julkaisemat tiedot kun eivät tue palvomaasi julistusta ?

Lue lisää

Tuo onkin ihan uutta fysiikkaa. Missä vaiheessa ilmakehän lämpötilasta on alettu satelliiteilla saada sellaista dataa, jossa riittää yhdellä ainoalla taajuudella olevan signaalin taajuuden määrittäminen tarkasti vieläpä niin, ettei signaalin amplitudilla tai siihen liittyvän säteily/absorptiospektrin leveydellä ole väliä?

Kalibraatioita tarvitaan myös yksittäisten absorptioviivojen ominaisuuksia katseltaessa. Radastaan riippuen myös satelliitin sisäinen lämpötila ja saama ionisoivan säteilyn annos vaihtelee, joka elektroniikan vanhenemisen kanssa yhdessä siirtää mittaustuloksia.

Anonyymi kirjoitti:

Hölö hölö.

Miten säteilyn taajuus muuttuu sen siirrossa ?

Mihin verrataan ilmakehän lämpömittausta esim. 100 km korkeudella.

Miten näin yksinkertainen asia ei valkene, satelliitit eivät enää mittaa lämpötilaa tai säteilyn intensiteettiä, vaan linkittävät säteilyn taajuustiedot edelleen.
Mittauskohteen sijainnin paikantamiseksi tarvitaan useamman satelliitin samanaikaisuutta, eikä linkitetyn säteilyn taajuus muutu laitteistojen iän myötä.

Oletko ottanut jonkinlaiseksi elämäntehtäväksesi millä tahansa keinoin väittää Spencerin olevan väärässä, hänen julkaisemat tiedot kun eivät tue palvomaasi julistusta ?

Lue lisää

"vaan linkittävät säteilyn taajuustiedot edelleen."

Ei satelliitin mitään taajuustietoja tarvitse linkitellä. Nuo tiedot voi satelliiin käyttäjä lukea käyttöohjeista.

Satelliitit eivät siihen kykene.

Satelliittimittaustapoja on lukuisia, jotka antavat toisistaan poikkeavia tuloksia mittaustavasta riippuen.

NOAA käyttää MSU menetelmää, ja sen mittaustulokset ovat verrattavissa vain omiin mittauksiinsa.

NOAA julkistaa mittaustuloksensa ja Spencer kasaa niistä yhteenvedon, sotkematta niihin muiden mittausten vaikutusta.
Mitä tarkoittaa maininta kalibroimattomasta tiedosta, minkään eri menetelmän tietoja ei pidä sekoittaa toisiinsa jos tarkoitus on muutoksen havainnoiminen, ja on hyvät perusteet uskoa että NOAA osaa huoltaa mittavälineensä.

Satelliitit eivät tee mitään lämpötilaan liittyviä laskutoimituksia, ne lähettävät vain tarpeellisen tiedon käsiteltäväksi.

NOAA:n julkaiseman datan voi tosiaan kuka tahansa adjustoida mieleisekseen elj väärentää todistamaan AGW:n olemassaolon tai jotain muuta.

Anonyymi kirjoitti:

NOAA:n julkaiseman datan voi tosiaan kuka tahansa adjustoida mieleisekseen elj väärentää todistamaan AGW:n olemassaolon tai jotain muuta.

Totta puhut..

Mutta nämä AGV.n tuotokset lähentelevät jo naurettavuutta, pitävät ilmeisesti ihmisiä Greta tyttöjen kaltaisina, jotka eivät osaa tarkistaa alkuperäisen ja väitetyn eroa.