Että sen ei tarvitse pelätä kaikkia suurempia koiria kuin se on itse. Kirjoitin siitä jo kertaalleen muttaa nyt on vaikeaa ennen niin kaikkien kanssa toimeentulevan koirani ja toimeen se tulee kyllä vieläkin mutta siitä hyökkäyksestä jäi pelko.
Sehän meni niin että kävelin omani kanssa kadun toisella jalkakäytävällä ja vastaikkaisella puolella tuli vastaan mies jonka koira ärisi jo kaukaa. Siis siellä kadun toisella puolella. Ei oltu edes vielä kohdakkain ja olihan siinä katu välissä.
Mies sai runtattua sitä koiraansa valjaista eteenpäin ärinän saattelemana jonkun matkaa ja he jäivät pysäköidyn auton taakse. Ajattelin että onneksi menivät, en voinut käsittää että se koira ärisi jo kaukaa omalleni vaikka eivät koskaan olleet edes tavanneet.
Omani on pienempi kuin tämä ärisijä koira.
Kun menivät sen auton taakse ajattelin että hyvä. Koirani haisteli siinä jotain ja yhtäkkiä tämä ärisijä oli koirani kimpussa. En ehtinyt edes tajuta sitä.
Jesse oli siinä maha taivasta vasten sen alla mutta tilanne oli nopea. Hyvin pian tämä isäntä tuli siihen mutta siaan että olisi käskevällä äänellä sanonut jotain, hän vain hoki hennolla äänellä että valtteri, valtteri.
Ajattelin että ääni on juuri sellainen jolla koiralle puhutaan aina.
No sai sitten valjaista kiinni ja raahattua sen kadun toiselle puolelle. Tarkistin omani sen verran kuin pystyin mutta mistään ei valunut verta.
Sanoin tälle isännälle että näyttää että ei olisi sattunut mitään ja kysyin että onko tuo hullu tuo sinun koirasi.
Hän vastasi että nyt se on ihan hullu. Oisko ollu vaan vähemmän hullu aiemmin.
Sanoin vielä että ilman kuonokoppaa tollaista koiraa ei saa yleisellä paikalla ulkouluttaa , jos koirani asemassa oli ollut sihu niin mennyttä olisi ollut.
Joitain rupia olen rapsuttanut jessen nivusissa, se on vaan fyysistä.
Mutta nyt se pelkää kaikkia isoja koiria jotka eivät ole tuttuja. Siitä ei ole tullut yhtään agressiivinen koska sellainen se ei ole koskaan ollut.
Se painaa mihin tahansa pusikkoon tai niin pitkälle kuin hihna antaa periksi nähdessään sellaisen ja isomman yrittäessä tehdä tuttavuutta.
Eli pelko jäi varsinkin jos koira on musta niin kuin oli tämä hyökkääjä. Nyt tiedän tämän pariskunnan. Kun näen sen miehen ehdotan kuntosaliharjoittelua että pysyy hihna käsissä.
Itse naisena olen kulkenut kahden sakun kanssa ilman mitään ongelmia.
Pitäiskö Valtteri panna kouluun.
Sehän meni niin että kävelin omani kanssa kadun toisella jalkakäytävällä ja vastaikkaisella puolella tuli vastaan mies jonka koira ärisi jo kaukaa. Siis siellä kadun toisella puolella. Ei oltu edes vielä kohdakkain ja olihan siinä katu välissä.
Mies sai runtattua sitä koiraansa valjaista eteenpäin ärinän saattelemana jonkun matkaa ja he jäivät pysäköidyn auton taakse. Ajattelin että onneksi menivät, en voinut käsittää että se koira ärisi jo kaukaa omalleni vaikka eivät koskaan olleet edes tavanneet.
Omani on pienempi kuin tämä ärisijä koira.
Kun menivät sen auton taakse ajattelin että hyvä. Koirani haisteli siinä jotain ja yhtäkkiä tämä ärisijä oli koirani kimpussa. En ehtinyt edes tajuta sitä.
Jesse oli siinä maha taivasta vasten sen alla mutta tilanne oli nopea. Hyvin pian tämä isäntä tuli siihen mutta siaan että olisi käskevällä äänellä sanonut jotain, hän vain hoki hennolla äänellä että valtteri, valtteri.
Ajattelin että ääni on juuri sellainen jolla koiralle puhutaan aina.
No sai sitten valjaista kiinni ja raahattua sen kadun toiselle puolelle. Tarkistin omani sen verran kuin pystyin mutta mistään ei valunut verta.
Sanoin tälle isännälle että näyttää että ei olisi sattunut mitään ja kysyin että onko tuo hullu tuo sinun koirasi.
Hän vastasi että nyt se on ihan hullu. Oisko ollu vaan vähemmän hullu aiemmin.
Sanoin vielä että ilman kuonokoppaa tollaista koiraa ei saa yleisellä paikalla ulkouluttaa , jos koirani asemassa oli ollut sihu niin mennyttä olisi ollut.
Joitain rupia olen rapsuttanut jessen nivusissa, se on vaan fyysistä.
Mutta nyt se pelkää kaikkia isoja koiria jotka eivät ole tuttuja. Siitä ei ole tullut yhtään agressiivinen koska sellainen se ei ole koskaan ollut.
Se painaa mihin tahansa pusikkoon tai niin pitkälle kuin hihna antaa periksi nähdessään sellaisen ja isomman yrittäessä tehdä tuttavuutta.
Eli pelko jäi varsinkin jos koira on musta niin kuin oli tämä hyökkääjä. Nyt tiedän tämän pariskunnan. Kun näen sen miehen ehdotan kuntosaliharjoittelua että pysyy hihna käsissä.
Itse naisena olen kulkenut kahden sakun kanssa ilman mitään ongelmia.
Pitäiskö Valtteri panna kouluun.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja vielä lisäksi. En halua nähdä heidän kulkevan Kymintieltä pihojemme läpi polulle joka johtaa kävelytielle.
Heillä ei ole mitään asiaa sanomaani reittiin. Kiertäköön. Omani ei halua törmätä siihen paskakoiraan enää koskaan.
"Omani ei halua törmätä siihen paskakoiraan enää koskaan."
Helvetin kusipäistä syyttää koiraa. Koira ei ole syyllinen siihen, että sen omistaja ei ole osannut kouluttaa sitä. Suosittelen koirakouluttajaa. Koirallesi on mitä ilmeisemmin jäänyt trauma, josta olisi hyvä päästä eroon. Omalla koirallani oli ikävä kokemus naapurin staffin kanssa, kun se karkasi pihallemme ja puri koiraamme (venäjäntoymix) jalkaan. Ei silti tullut missään vaiheessa mieleenkään syyttää naapurin koiraa, vaan sitä naapuria, joka ei pitänyt koiraansa kiinni pihalla. Oli siis yksistään vapaana ulkona. Nyt koirani on silti rauhallinen vieraiden koirien läheisyydessä, sillä saimme sen luottamuksen taas palaamaan. Ota yhteys koirakouluttajaan ja palauta koirasi luottamus vieraisiin koiriin kouluttajan avulla.
Sellainenkin juttu on, että koirien ei ole pakko olla tekemisissä vieraiden koirien kanssa. Toki se voi vaikeuttaa tilannetta, jos esim. lenkillä tulee koira vastaan ja koirasi menee paniikkiin, mutta on mentävä koiran ehdoilla. Aiheuttaako se koiralle enemmän ahdistusta, että päivittäin se viedään pelottavaan tilanteeseen totuttamismielessä, vai että silloin tällöin jossain näkyy koira? Toki en tunne koiraasi, joten en tiedä. Arvioi tilanne koirasi kannalta parhaaksi, ja toimi.
Ymmärrän toki huolesi. Oma koira on tärkein, ja jos sille sattuu jotain, tulee usein ensimmäisenä mieleen syyttää jotakuta. Koirat ovat silti eläimiä, eivätkä ne ole vastuussa tekemisistään, jos niille ei olla opetettu, mikä on oikein ja mikä väärin.
Joo paskakoira ei ole syyllinen vaan sen isäntä. Väärä lauseen muotoilu kyllä.
Mutta koira oli se joka puri, ei sen isäntä.
Tämä menee mielessäni niin että jos paska isäntä/emäntä niin heidän koiransa käyttäytyvät noin.
Monesti parjatuista sakuistamme ei koskaan yksikään. Eli totta helvetti vika on hihnan toisessa päässä. 50 vuotta sakuja ja nyt tämä vanhuuden lohtu ja sille käy noin.
On arempi ja tarkkailee ympäristöä eli ns. pälyilee mutta tänäänkin tapasimme villakoiran joka tuli suoraan luo heiluttaen häntäänsä ja kavereita ollaan. Uskon että tästä selvitään mutta voi kestää tietty mutta pelkästään positiivisia kokemuksia tapahtuman jälkeen.
Ota illalla sängyssä vakavasti puheeksi koirasi kanssa halutut asiat niin kyllä hän noudattaa sopimuksia.
Onhan hän sinun paras ystävä.
Kyllä oikeassa olet. Puhun sille koko päivän kaiken aikaa joten se tajuaa hurjan paljon asioita,, siis oikeasti.
Joku koiran kouluttaja voisi ehkä auttaa. Kannattaa vaikka googlettaa sopivia :)