Tällä iällä? Tai vaikka hieman vanhempanakin?
Millaisen naisen haluaisit
Anonyymi
771056
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Maksimissaan kolmekymppisen,,rikkaan ja kauniin. Aina suostuvan, ja suorastaan innokkaan. "Niihin touhuihin"
Joihin ei ne siitä vanhemmat enää kykene.
Haluttomuutensa vuoksi.
Onko sinulla tarpeeksi paksu lompsa alkaa sugar-daddyksi? Sillä nuorten naisten mielestä jotain pitää olla korvaamaannuoruutta. Ja se yleensä on julkisuus, valta tai varallisuus.
Siili
Jännä, että oletetaan nuorten olevan aina suostuvaisia. Jos olen oikein ymmärtänyt, nuorilla on paljon enemmän ongelmia seksuaalisuutensa ja itsetuntonsa kanssa kuin meillä vanhemmilla.
OLen päälle 60-vuotias nainen ja veikkaan, että olen paljon suostuvaisempi kuin monet nuoret ja paljon armollisempi ikäistäni miestä kohtaan niissä touhuissa.
Herran jestas, juuri tuollaisen aikuisen halukkaan naisen minkäin tarvisin.
Jospa joskus törmätään ;)
Ootko jollakin saitil, jos joku vinkki, niin silloinhan me törmätään toivon.
Lihavan, tyhmän, ilkeän ja piereskelevän laiskurin saattaisin ottaa?
Mutta sellaisiahan ei suomalaisnaisista löydy,,etsimälläkään.
Ironia on joskus vaikea tajuta...
No täällä ois mutta valitettavasti varattu😁.
Siili
Vastamelukuulokkeet päähän ja maski hajuihin, niin pierun tärinä voimaannuttaa! Oi joi sitä vastapainetta, kun oikein pierukaasua täynnä olevaan peppusilmään tällää!
155cm hoikka mature, joka tykkää lämmöstä ja rakkaudesta.
Harmi, oon vaan 152cm.
152cm saat vielä lisäpisteitä, tosin pinta ei sanele, vaan korvienväli.
Haluan tavata, haluan halata sinua ihana 152cm nainen.
" Syliin sinut hellin suukoin suljen, suruistasi kauas turvaan vien"
Toisin sanoen vastaus on sama kuin toivemiehestä. Kiltti, hellä, huomaavainen
Samat elämänarvot, kiinnostuksen kohteet ja moraali kuin minullakin.
Kyse on aivan arkisista asioista. Talouden hoitaminen, perinteisen tyyppinen roolijako jossa nainen kokee tulevansa arvostetuksi mun mies hoitaa myös perinteisiä naisten askareita mutta omilla ehdoillaan.
Miehen tarpeiden ymmärtäminen jolloin nainen saa myös vastakaikua.
Aimo annos itsenäisyyttä. Vaikka mies vastaa asioista kokonaisuudessaan tulee naisella olla valmiuksia myös selviytymiseen yksin.
Noista on hyvä aloittaa.
Mies vastaa asioista kokonaisuudessaan.....? Ei kai.
Siili
Mies vastaa kokonaisuudesta. Asuinpaikka ja -muoto. Toimeentulo. Perustoiminnot.
Ei tarkoita sanelua vaan keskustellen päädytyn kompromissin toimivuuden vastuusta.
Mies vastaa lopputuloksen järkevyydestä.
Miltä vuosisadalta nuo ajatukset on. Ennen wanhaan saattoi olla mut ei enää nykyisin liene.
Siili
Tunnen varsin hyvin yhden naisen jolle kuvaamani järjestely on sopinut erinomaisesti!
Vai onko niin että luulet vain. Mitä nainen siitä saa? Ilmatteeksihan ei luulis suostuvan vai?
Siili
Materiaalinen ajatusmaailmasi tekee asian kaavamaisen tunteettomaksi sulkien pois vaihtoehdon, että ihmiset voivat todella viihtyä kuvaamissani puitteissa vuosikymmenet.
Olen ollut hyvin pitkään tietoinen, että mahdollisessa leskeytymistilanteessa olisi erittäin epätodennäköistä löytää likimainkaan vastaavaa korviketta.
Tämä "ihannenaiseni" on parhaillaan torstaikokouksessaan.
Mitä on saanut? Turvallisen, huolehtivan, kannustavan, uskollisen miehen.
No pää-asiahan on että vakka on kantensa löytänyt.
Siili
Oletko todella sitä mieltä, että päävastuu perheestä tulisi olla naisella?
Siis hyväksyt tossukka vihtorin?
Tai onko rakentava, konsensushakuinen päätöksenteon valmistelu outoa?
Vai pitäisikö asioista äänestää?
Kiinnostaisi kuulla mitä oikeastaan tarkoitat tuolla feministisellä kannanotollasi?
Missä toin esiin et olisin sitä mieltä et päävastuun pitäisi olla naisella?
Vaimollesi sopii että päävastuu on sinulla. Asuinpaikka,-muoto, perustoiminnot( mitä se sitten tarkoittaneekaan), toimeentulo sehän on teidän keskinäinen sopimuksenne.
Mulle tulisi tuosta pikkusen semmonen vie sie mie vikisen -meininki mutta sehän on vain mun näkemykseni ei siitä tarvitse femakoksi alkaa moittimaan🙂.
Itse olen elättänyt itseni 17-vuotiaasta ja olen sitä mieltä et yhtä suuri vastuu on molemmilla ja mielipiteen painoarvo. Meillä on molemmilla omat tilit, maksamme kulut puoliksi, samoin yhteiset hankinnat. Asumismuoto on päätetty yhdessä, myös rahoitettu puoliksi. En näe siinä mitään feminististä vaan tasa-arvoa joka meille molemmille sopii.
Ja juu. Meidän elämässämme myös on otettu huomioon mahdollinen leskeytyminen molempien taholta.
Siili
Lisään vielä että minua lähinnä hymyilytti tuo et mies pitäö huolen kaiken järkevyydestä😆.
Siili
"Materiaalinen ajatusmaailmasi tekee asian kaavamaisen tunteettomaksi sulkien pois vaihtoehdon, että ihmiset voivat todella viihtyä kuvaamissani puitteissa vuosikymmenet."
Kuvailit tuossa ylempänä usein juurikin uskovillle varsin tyypillistä "mies on perheen pää" maailmankuvaa, jossa samalla väheksyttiin naisen vastuullisuutta, tahtotilaa ja älykkyyttäkin asioiden hoidossa ja ratkaisuissa.
Tuollainen maailmankuva riskeeraa siityä myös seksiin, jossa naisen aloitteellisuus ja aktiivisuus lienee vähemmän toivottavaa, sillä miehen tulee hoitaa hommat vastuullisesti molempien puolesta.
Tokihan on parisuhteessa turvahakuisia naisia jotka kaipaavat sitä, että mies on vastuunkantaja ja joka viime kädessä linjaa eri ratkaisut, vaikka eri optioista on toki yhdessä keskusteltu, hieman tyyliin laivan kippari ja perämies.
Itse miehenä arvostan naisessa älykkyyttä, vastuuntuntoisuutta, tahtotilaa, aloitteellisuutta ja tasaveroista "tiimikaveria" jonka kanssa yhdessä sovitaan yhteisistä asioista, myös niistä kompromisseistä. Tietty on asioita ja tilanteita joissa aika ajoin kumpi vain tilanteen ja fiiliksen mukaan toteaa joistakin eri vaihtoehdoista tyyliin; "ihan sama, sopii mulle, päätä sinä," joka sekin on sitä yhdessä sopimista.
Vastuullisuus?
Vuodesta 1970 aina 2000-luvun nettiaikaan saakka vaimoni hoiti täysin rahaliikenteemme! Luotin täysin hänen järkevyyteensä eikä juolahtanut mieleenkään seurata koko touhua. Yhden kerran, rakennusvelkojen ollessa pahimmillaan, vaimo huomautti laarin pohjaan häämöttävän. Luotti siihen, että jotenkin ukko hoitaa.
Jäätyäni kokoaikaisesti kotiin 2002 aloin hoitamaan maksut ja järjestelyt netissä.
Meillä ei ole ollut "omia tilejä" vaan kaikki on aina ollut täysin yhteistä.
Vaimollani on 5000€:n ja 2000€:n luottokortit.
Tuo 5000€ on yhteinen jonka ostokset menevät kuukausittain maksuun suoraan yhdelle yhteiselle tilillemme.
Vaimo voisi milloin tahansa perustaa oman tilinsä ja tyhjentää 4 yhteistä tiliämme omalleen.
Jotain omaa on minullakin. Ostettuamme 1986 espanjan asuntomme, matkalla notariaattiin vaimo näki kadun varrella joitakin hamosia ja meni ostelemaan. Näin ollen asunto jäi, ja on edelleen minun nimissäni kuten myös silloisen Banco de Madridin tili. DB fuusioi myöhemmin ko. pankin.
Asuinpaikkakunta ja asunto? Lastemme kouluikään saakka ne määräytyivät minun työnantajieni mukaan. Työpaikan vaihtoon liittyi aina uuden työnantajan järjestämä ja kustantama muutto sekä työsuhdeasunto.
Yhtä lukuun ottamatta vaimo on saanut suunnitella remontin materiaalit ja uuden 4h k rivarin kohdalla kaikki materiaalit jo suunnitteluvaiheessa.
Kotivuosien jälkeen vaimo päätti mennä töihin virkistäytymään. Kannustin häntä paikallispolitiikkaan. Osallistui kahteen lautakuntaan ja oli raastuvan lautahenkilönä.
Myös ay-aktiivi. Kahdesti alansa kilpailun kansallisessa finaalissa. Paras sijoitus 3:s.
Minun täytyy tunnustaa, että vierastan ajatusta "omista" rahoista. kaikki on "omia" rahoja.
Samoin kustannusten jakaminen jollakin perusteella? Miksi? Miten?
Meillä ei ole koskaan ollut edes neuvottelua moisesta. Yhteisistä on keskustelu etukäteen.
Emme ole koskaan vaatineet toiselta mitään. On ehdotuksia, kysymyksiä mielipiteestä, mieltymysten ilmaisuja yms.
Vastuu on yhteinen mutta perheen kaikkinaista turvallisuutta ajatellen, viime kädessä minun.
Oli myös 12 vuoden kausi jolloin vaimoni hoiti kaikki taloa ja perhettä koskevat asiat. Olin arkiviikot puutteen torjunnassa muualla. Valmistelin yhdessä päätettyä, etuaikaista laiskistumista.
On asioita joiden suhteen vaimo on oppinut sietämään välinpitämättömyyttäni.
Asunnon sisustaminen. Joskus vaimo on raahannut minut mukaan sohvakalusto ostoksille nyökyttelemään.
Samoin arkivaatteet. Vaimo päättää milloin tarvitsen mitäkin ja ostaa.
Kengät sovitan ja valitsen itse.
Koen itseni vastuulliseksi siihen, että vaimollani on ollut noita vapauksia ja mahdollisuuksia enkä todellakaan ymmärrä mitä pahaa tuossa on ollut. Eikä ole vaimokaan vaatinut enempää. kaikki on yhteistä. Haasteet, onnistumiset ja epäonnistumiset. Niistä selviytymiset.
Olemme alusta alkaen yhdessä hahmottaneet elämäämme eteen päin, Tavoiteluontoisia puitteita pitemmällä tähtäyksellä. Suunnitteluraameja muutamalle vuodelle ja vuoden tähtäyksellä hieman täsmällisemmin.
Kun naisen suusta alkaa tulla kommenttia "ihan sama" niin se kyllä kertoo suhteen tilasta, joka hyvinkin saattaa olla aika loppusuoralla.
Koettu on useamman kerran.
No minä taas ymmärrän että on pienempiä asioita joiden päättämisessä voi jäävätä itsensä ja antaa toisen päättää kun itselle kaikki käy. Ei joka ikisestä.pikku asiasta tarvitse käydä syvääluotaavaa keskustelua.
Siili
Pitkä selonteko perhe-elämänne yksityisasioista Laiska-Lasse🙂.
Ei tarvitse mennä puolustusasemiin, se mikä sopii teille ei välttämättä sovi minulle tai meille. Molempi parempi.
Siili
ainakin itselläni on suuri ero sanonnoissa; käy mulle, tai ihan sama
Minä en viitsi lässyttää mitäänsanomattomuuksia. Olisi kiva jos olisi mukavaa. Köyhyys pois ja maailmassa rauha. Kaikki ihmiset onnellisia malliin.
Kun oman elämän konkretia liittyy aiheeseen niin haen sieltä yhtymäkohtia.
Tämä on ollut meidän tapamme elää yli 50 vuotta enkä väitä tämän sopivan kaikille.
Olen vaan sattunut näkemään näitä "omat rahat ja kumpi maksaa ja minkä verran" pariskuntia ja onhan se ihailtava jos ihmisten elämä on niin harmonista ettei muusta saa riitaa niin sitten "kumpi maksaa ja minkä verran" tai "nyt on minun vuoroni mennä reisuun" jne.
Muutenkaan en muuntaisi totuutta mutta tunnistettavuus ainakin takaa sen, etten valehtele enkä liioittele.
Tämä koskee myös kuntoiluosastoa.
Aiheessa minua ärsyttää tuo tasa-arvo, tasa-arvo, tasa-arvo vouhotus.
Elämme työnjaon alaisessa yhteiskunnassa eivätkä saman sukupuolen edustajatkaan ole tasa-arvoisia kuin hyvin harvoissa asioissa.
Perheen asioita ei voi ratkoa äänestämällä eikä kaikkia toimintoja voi jakaa tasan.
Kirjoititko tässä vasta täällä vaimonasi kuten joku epäili. Itse en tykkäisi sellaisesta😏.
Jos olet niin varma itsestäsi ja elämöstänne#miksi ärsyynnyt ja vuodatat pitkiä juttuja jos joku elää eri tavoin. Te elätte elämäänne ja me omaamme . Ei minun tarvitse elää kuten sinä ajattelet ja päinvastoin. Mukavaa jos molemmat olette elämäänne tyytyväisiä# eikös se ole kuitenkin pää-asia.
Siili
Ai niin ja lisään vielä että me emme ole riidelleet kertaakaan tämän avioliiton aikana, etenkään rahasta.
Siili
Minullevtaas ihan dama tarkoittaa sitä että minulle käy miten toinen päättää🙂.
Siili
kulta, mieleni tekisi rakastella kanssasi ... ihan sama
haluaisitko lähteä kanssani matkalle... ihan sama
tekisimmekö yhdessä jotain kivaa... ihan sama
haluaisin sinut vaimokseni... ihan sama
kokataanko tänään yhdessä...ihan sama
vastaus on aika erilainen jos vastataankin... käy mulle ;)
Ai nuo sun kysymykses ei ihan ole sitä mitä minä tarkoitin. Jos mies kysyy tehtäisiinkö viikonloppuna nakkikeittoa vai jauhelihakastiketta, vastaus voisi olla ihan sama tai kumpi vaan käy😆.
Siili
Hienoa, että teilläkin on mennyt noin sopuisasti! Näkemyserot eivät johda riitaan jos kumpikaan ei linnoittaudu ehdottoman kantansa taakse. Silloin löytyy aina molempia tyydyttävä ratkaisu.
Rahastakaan ei tarvitse riidellä koska se on kokonaisuudessaan yhteistä.
Kun sitä on vähemmän tai hieman väljemmin niin riitely ei muuta tilannetta.
Minäkään en todella ymmärrä miksi joku aviopari riitelisi rahasta?
Voisiko joku valistaa minua tässä avioparin tietoaukossa!
Avoparien kohdalla tilanne on toinen, väliaikaisesti. Jos raha on riidan aihe niin riita loppuu kun osapuolet hakeutuvat erilleen.
Tai joidenkin kohdalla tosi riita vasta rahasta alkaa kun avoeropesänselvittelyä aletaan oikeudessa asti puimaan. Kuka on maksanut mitäkin jne. Touhu voi mennä aika rumaksikin ja ennen kaikkea kalliiksi.
Siili
"Vai onko niin että luulet vain. Mitä nainen siitä saa? Ilmatteeksihan ei luulis suostuvan vai?"
Niin, vanhan sanonnan mukaan joka naisessa on jollakin tasolla potentiaali maksullinen (h**ra), vain toteuttamistapa ja olosuhteet hieman vaihtelevat.
Mitä ns. moraalista eroa:
a) Nuorehko nainen menee itseään huomattavasti / radikaalisti vanheman ja varakkaan-rikkaan miehen kanssa kimppaan, jota hän ei tekisi mikäli sama tai hyvin samankaltainen mies olisi vain jokin nakkikiskan pitäjä.
Ei ole lainkaan harvinaista ko. tilanne jossa nuori nainen aitoutta teeskennellen, mutta aivan laskelmoidusi "heittää muutaman vuoden keikan" rikkaan veteraanin taloudessa, tekee vielä lapsen tai pari ja sitten nostaa kytkintä, nostakseen mittavat ero-huoltajuusfyrkat.
b) Nuorehko nainen harjoittaa escortin hommia päätoimenaan tai vaikka vain silloin tällöin extratulona.
c) Nuorehko tai hieman vähemmän nuori nainen etenee urallaan sängyn kautta.
Maailman vanhin ammatti ...
"Kun naisen suusta alkaa tulla kommenttia "ihan sama" niin se kyllä kertoo suhteen tilasta, joka hyvinkin saattaa olla aika loppusuoralla."
Miten kommenttini osuus viittasi tuon luokkaiseen "ihan samaan"?
Nyt sen sijaan oli kyse ihan arkisista ehdotuksista ja valinnoista; "ihan sama, sopii mulle, päätä sinä."
"Rahastakaan+ei+tarvitse+riidellä+koska+se+on+kokonaisuudessaan+yhteistä.
Lisäys vielä edelliseen.
Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää .... eikä kaikki rakkaus ole aitoa sellaista.
Naimamarkkinoilla naivius voi tulla hyvinkin kalliiksi, niin henkisesti kuin taloudellisestikin.
"Vaimo kieltäytyi avioehdosta ja saa yli 200 000 euroa – miehen omaisuus jakoon jo toistamiseen"
"Ison maa- ja metsäomaisuuden omistavan miehen omaisuus menee käräjäoikeuden päätöksen mukaan jakoon jo toistamiseen. Entinen vaimo ei olisi suostunut yhteiseloon, jos avioehto olisi solmittu."
- https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005904754.html
No itse en kyllä koe olevani mikään horo vaikka haluan että parisuhteessa molemmat antaa ja saa eikä niin että mies päättää ja nainen alistuu. Enkä tarkoita tällä pelkästään rahaa vaan myös onnellisuutta, tyytyväisyyttä, arvostusta, kunnioitusta jne.
Siili
Hyvä täydennys. Tuo avioero vaihtoehtona eikä hankitun omaisuuden jyvitys kohteittain ole käynyt mielessänikään.
Mutta eihän sitä hankittua omaisuutta pysty jyvittämään kun kaikki on maksettu yhteisestä potista. Vai olenko jäänyt jostakin paitsi?
Olisi aikamoinen savotta ryhtyä jälkeen päin selvittämään vuosikymmenien päähän taakse päin kummankin puolison samaan pottiin mennet tulot ottaen huomioon jokaisen muutoksen. En oikein usko tuohon!
No kuules tällainen savotta on ihan todellisuutta. Avoliitossa omaisuus on sen joka kykenee todistamaan sen maksaneensa. Vaikkakin sitte ois alunperin sovittu kuka maksaa mitäkin, kumpi hoitaa kotia ja lapsia kun toinen on ansiotyössä. Ja vaikka esim talo ois kauppakirjassa molempien nimillä. Siitäkin saadaan aikaan tuhansia euroja maksamaan tulleet asianajajien palkkiot.
Vai puhummeko samasta asiasta?
Siili
"No itse en kyllä koe olevani mikään horo vaikka haluan että parisuhteessa molemmat antaa ja saa eikä niin että mies päättää ja nainen alistuu. "
Miten on mahdollista lukea noin totaalisesti ohi kommentin asiasisällön johon on vastaavinaan?
No tuohonkommenttiin en tämän kummemmin vaivaudu edes vastaamaan.
Silli
Näköjään eri asiasta. Puhut avoliitosta. Minä avioliitosta.
Kun AVIOLIITOSSA alun perinkään EI OLE SOVITTU MITÄ KUMPIKIN MAKSAA vaan molempien tulot menevät yhteiseen pottiin josta maksetaan yhteiset kulut ja hankinnat sekä molempien henkilökohtaiset tarpeet!
On täysin mahdotonta osittaa mitä kukakin on tuloistaan maksanut.
Onkohan tämä eri asia?
En olisi ryhtynyt missään avoliitossa pelleilemäänkään. Intiimikään kanssakäyminen ei minusta ole velvoittavaa kun ei asuta yhdessä.
Ajatustapamme samansuuntaisuuteen saattaa vaikuttaa saman kaltainen tausta lapsuuden vuodet köyhissä työlaiskodeissa joissa todellinen puute oli tuttu ja itsestään selvä ilmiö vielä 50-luvun loppuunkin ja heijastui senkin jälkeen.
Kumpikin on pystynyt täysin itsenäisesti tekemään taloutta koskevia päätöksiä mutta jo seurusteluvaiheessa totesimme tuossakin asiassa vastuun ja tolkun kulkevan samoja latusia.
Jos jommalla kummalla olisi tarvetta välistävetoon niin esimerkiksi vaimoni olisi voinut, ja voisi vieläkin perustaa oman tilin tai kohteen ja tyhjentää sinne yhteisten tiliemme sisällöt.
Taitavasti hoitaen tuon voisi varmaa tehdä siten, etten pääsisi rahoihin kiinni enää tapahtuman jälkeen.
Asuntojen ja pörssisijoitusten suhteen se saattaisi olla hankalampaa.
Ps. Minulla ei ollut avioituessamme muuta kuin velkaa ja huonot vaatteet. Vaimolla oli avioituessamme 60-luvun lopulla muutama tuhat markkaa säästöä ja pahvilaatikollinen liinavaatteita ja astioita.
Kumpikaan ei päässyt pullistelemaan perinnöillä.
Olokee te hompsut vain keskenänne!
Ihan vain kommenttina "Köyhyys pois ja maailmassa rauha." väitit tätä mitäänsanomattomuudeksi?(ko)!
Köyhyys on suhteellista ja keinot rauhan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi vaihtelee ihmisestä/maasta käsin - Venäjäkin oletettavasti haluaa rauhaa kunhan vain Ukraina antaustuisi.
Jos olet nähnyt kuvailemiasi pariskuntia, olisi mielenkiintoista tietää, kuinka pitkän tujottamisen jälkeen olet johtopäätöksesi tehnyt ja miksi moinen asenne sinua ärsyttää, vieraissa ihmisissä?!
Myös määritelmäsi "tasa-arvon vouhotus" kertoo paljon kirjoittajasta, sananvalinnat ovat usein tärkeämpiä tiedonlähteistä kuin itse kirjoitus.
Kaiken kaikkiaan turhan itsevarmana kirjoittelet ja näet aika mustavalkoisena maailman, ja luulempa että mielelläsi opettaisit muut elämään haluamallasi tavalla koska se on sinusta ainoa oikea...ei muuten ole!
Mies on naisen pää.
En minkäänlaista pirttihirmua halua. Telkkari on parempaa seuraa.
Se antaa enemmän eikä vaadi mitään.
Fiksu, älykäs ja älyllisesti utelias, ylä- ja alapäästään terve, tilannetajuinen, tahdikas, siisti ja sivistynyt, savuton, talous kunnossa, relax, yhteen natsaavat kemiat ja huumorintaju ja itsestään läpi ikänsä hyvin huolehtinut naisekkaan kurvikas, rennon tyylikäs-huoliteltu mutta ei bling bling __ kympin verran nuorempi tai vielä hieman nuorempi jolla libido edelleen mallillaan, friend ja ... part time lover ... ei ehkä saman katon alle kuitenkaan.
;-)
Mission impossible
Sellaisen jota vielä sänkyleikit kiinnostaa :-*
Lemmenkäinen
Sänkyleikkiä roc'in tahdissa.
Entinen mieheni ihaili Kikkaa. Aina kävi esiintymisiä katsomassa. Oli varmaan sellainen märkä uni.
”Tällä iällä!”
Varmaan alkaa olla hoitajattaresta tarvetta!
Kyllä se tämä eläkkeellä olo on mukavaa, leppoisaa varsinkin kun ei ole naista vaivoina
Tietenkin mukavan,rauhallisen, läheisyydestä sillointällöin pitävän, pitää alkaa käyttää treffi palstoja jossain vaiheessa. T. 60v sinkku m
Sinut, 60 -
Siis haluaisin?
Alle 35 vuotisen, bikinifitness kisoissa menestyneen, akateemisen koulutuksen saaneen ja kaupungin organisatiossa esimiesasemassa toimivan naisen.
Tietenkin ilman mitään lemmikkielukkaa. Akvaario saattaisi olla jos kyseinen femina muuten on huippuluokkaa.
Nuorena kaveriporukassa tuumailtiin että: Nymfomaani joka omistaa viinakaupan :-D
Vanha Skönö
60 pieni, hoikka, tumma, siisti, lenkkeilystä kiinnostunut, asunnon omistava, lauttasaarelainen.
Haha, täsmähaku. Mikäs siinä jos fanitat jotain naista tuollapäin ja haluat vähän ekstraa kun tänne sen julkiseksi laitat, ilmeisesti tämä nainen pyysi!
....ja ei sylje lasiin, vai miten se menikään?
Paluu Lauttasaareen käy mielessä koko ajan, ikävä myös niitä vattuniemen lenkillä tapaaviani yksinäisiä naisia joiden kanssa tuli juteltua lähes joka aamu. Niin fiksuja, niin ihania.
Sellaisen, joka pitää kodin kunnossa.
Siisti koti, siisti pieni nainen, joka osaa käyttäytyä ja tykkää kotimaan matkailusta, kylpylälomista.
Tuollaisen, joka tuossa vieressä kyhnöttää. Otan hänet kainaloon ja muistelen:
Nuorena hän oli tumma ja tulinen, iloinen ja älykäs. Intohimoinen ja kaunis.
Nyt hän on tumma ja tulinen, iloinen ja älykäs. Intohimoinen ja kaunis, yhä edelleen.
Ikää rakkaalla vaimollani reippaasti yli 60 ja yhteisiä vuosia noin 40.
Noh,,minulla vieressä pieni ja hikinen, ja meilläkin jo yli 40 vuotta yhteistä taivalta.
Missin mitat täyttävä ja tietysti sopivan nuori kaunotar. Löysin sellaisen Aasian matkallani.
Joka kehuu miehensä suorituksia.
Tottakai hyvä nainen aina miestänsä kehuu.
En ainakan naista joka vähän alle tai yli 60v. On sairaseläke tai varsinainen eläke ja nostaa 18 päivä takuu eläken,jonka juo iltaisin yksin kotinsa viniä tai kaljana ja terrorisoi humallassa maratoni puheluilla muita ihmisiä illalla. uka terve jaksaa kännisen naisen samaa paskan vuodatus kuunella 3h.