Eakastin poikaystävääni eniten maailmassa ja rakastan vieläkin, mutta juttu menee näin; Onnellisin hetki elämässäni oli kun aloimme seurustella noin kaksi kuukautta sitten. Se oli ihanaa ja teimme kaiken yhdessä, luulin että hän välitti tosissaan minusta. Välillä kyllä tuntui siltä että olisin vain ilmaa, mutta olin kai niin sokea rakkaudesta etten huomannut...
Luotimme toisiimme, tai minä luotin häneen 100% ja menin hänen kanssaan sänkyyn puolentoista kuukauden seurustelun jälkeen, se tuntui todella oikealta enkä kadu yhtään.
Mutta tämän jälkeen noin viikko, poika tulee luokseni ja lopettaa jutun siihen että ei välitä minusta tarpeeksi! Hän tiesi ihan hyvin että rakastan häntä mielettömästi ja voisin tehdä mitä vaan hänen puolestaan.
KAikki ystäväni ja muut sanovat että hän käytti minua vain hyväkseen, mutta en usko sitä, en osaa ajatella pojasta MITÄÄN pahaa. Se tässä on ongelmana että en pääse hänestä yli, vaikka minun pitäisi olla vihainen ja loukkaantunut...
Tähän on vähän tyhmä pyytää vastauksia, mutta kommentoikaa silti, miten pitäisi menetellä...?
Luotimme toisiimme, tai minä luotin häneen 100% ja menin hänen kanssaan sänkyyn puolentoista kuukauden seurustelun jälkeen, se tuntui todella oikealta enkä kadu yhtään.
Mutta tämän jälkeen noin viikko, poika tulee luokseni ja lopettaa jutun siihen että ei välitä minusta tarpeeksi! Hän tiesi ihan hyvin että rakastan häntä mielettömästi ja voisin tehdä mitä vaan hänen puolestaan.
KAikki ystäväni ja muut sanovat että hän käytti minua vain hyväkseen, mutta en usko sitä, en osaa ajatella pojasta MITÄÄN pahaa. Se tässä on ongelmana että en pääse hänestä yli, vaikka minun pitäisi olla vihainen ja loukkaantunut...
Tähän on vähän tyhmä pyytää vastauksia, mutta kommentoikaa silti, miten pitäisi menetellä...?
Vastaukset 3
Vanhimmat
itselläni oli meilkein sama homma.poika oli ensimmäinen ketä oikeasti rakastin.meillä meni hyvin ja poikakin rakasti mua mutta ei varmaan niin "tosissaan" kun minä häntä.joten 4kk kulu ja poika laittoi poikki koska ei välittänyt minusta tarpeeksi.
nyt erosta on kulunut 2kk ja vieläkin tämä on tuskaa.sen kanssa on vain opittava elämään.välillä on vaikeampaa mutta välillä paremmin.
ylipääsemiseen voi mennä kuukausia tai jopa vuosia.eräällä tutullani oli mennyt 7 vuotta ennen kuin henkisesti oli erosta päässyt yli.
sitä en usko että poika käytti sua hyväksi.silloin se varmasti rakasti sua mutta tunteet muuttuu.ajattele niin että parempi että hän jätti sinut kun tunsi toisin entä kuin olisi jatkanut valehtelemalla.
voimia sinulle ja koita jaksaa!puhu asiasta jos vaan voit.se helpottaa.:)
Eli.
Sinun pitäisi olla loukkaantunut.
Mieti nyt vähän, kuinka ilkeästi hän teki.
Käytti sinua hyväkseen. Onhan se vaikea ajatella mitään pahaa hänestä. Mutta se on totuus.
Yritä päästä yli asian, mieti vain kuinka hän loukkasi sinua. :l
Mä oon pahoillani kans....susta ei todellakaan tunnu kivalta :(
Jos oot lukenu mun jätkä-tarinan(miun kulta..), niin se mun exäni oli ihan samanlainen...ei se miksikään muuttunu vaikka yks kesä tuli anomaan mua takas...hommasta ei tullu mitään....parempi olla ajattelematta sitä vaikka vaikeeta tulee olemaan. Älä ajettele sitä jätkää hyväks käyttäjänä, ajattele koko juttua hyvänä, koska nyt sä tiedät millanen se oikeesti on! toivottavasti mun tekstistä saa jotain tolkkuu...