Purjeveneeni painaa n.6000kg.
Kuinka paksu ankkurointiköyden tulisi olla?
Riittääkö 16mm?
Kuinka paksu ankkurointiköyden tulisi olla?
Riittääkö 16mm?
Ankkuriköyden paksuus
Anonyymi
643459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Itselläni 12000 kg vene ja peräankkuin köytenä 16mm lyijytäytteinen ja hyvin on kestänyt vaikka on vain 2800daN murtolujuudella.
Kai siinä vaikka lippunaru kestää, kunnes menee poikki. 2,8 tn murtolujuus on aivan liian vähän 12 tn ja jo 6 tn veneelle. Saattaa juuri ja juuri kestää sen minkä ankkuri pitää, mutta vähän ajan hammasta ja kulumaa kivistä niin on poikki.
Katsastussääntöjen mukaan 2-6 tn veneelle 14-16 mm ja 6 tn 20 mm.
Sehän on ankkurista kiinni. Kahviankkuriin riittää mainiosti.
Sellaista ei kysytty. Kuka hullu laittaisi pikkuankkuriin lyijyköyden?
No vaikka sama joka alimitoittaa sen köyden alimitoittaa ankkurinkin. Köysi kestää kun ankkuri ei pidä. Lyijyköysi ankkurin koon mukaan tietenkin. Miksi ei laittaisi lyijyköyttä jos köyttä ylipäätään laittaa?
Pikkuankkurin käyttö kahvitauon ajaksi idea on helppokäyttöisyys eli keveys, jonka lyijyköysi pilaa.
Jos on vinssi, miksi käyttäisi alimittaista ankkuria?
Jos haluaa 6 tn veneen pysyvän ankkurissa myös huonossa kelissä, on valittava ankkuri, joka pitää, ja köysi, joka kestää uutena moninkertaisesti ankkurin pidon.
Lyijyköysi nimenomaan ei pilaa sitä. Lyijyköysi kruunaa sen. Pätkä kettinkiä on parempi, mutta hankalampi käyttää. Ellei käytä kumpaakaan, pitää se kompensoida ylimitoittamalla ankkuri ja/tai lisäämällä köyden pituutta, jotka molemmat on lyijyköyttä kömpelömpi ratkaisu. Lisää pituutta saa kätevästi liinakelallakin, mutta silloinkin, ja varsinkin silloin, on hyvä laittaa jotain paremmin mekaanista kulutusta kestävää viimeiset metrit ennen ankkuria. Liinakelathan täällä kuitenkin haukutaan maanrakoon.
Ei nyt ollut kahvitauosta kyse, vaan alimitoituksesta. Jos käyttää vain kahviankkuriksi kelpaavaa ankkuria pääankkurina niin tietysti siinä köydessä on lyijyä tai kettinginpätkä ja köysi on mitoitettu sen ankkurin mukaan. Eli täysin pätevä setti, mutta väärän kokoisessa veneessä.
Katsastussääntöjen, ei siellä ankkuriköyden paksuuksia hölistä.
Itsellä tapana ankkuroida perästä, keula rantaan ainoastaan kevyissä keleissä ja jos tuuli nousee ennusteista huolimatta, niin lähden suosiolla irti rannasta ja menen suojaisampaan paikkaan pääankkurilla keulasta 10mm ketingillä.
Silloin ei käytetä köyttä vaan kettinkiä, kun ankkuroidaan keleissä...
Kettingin vetolujuus ei ole köyttä parempi ja venymä on olematon.
Kukkakepit käyttää kettinkiä ja sähkövinssiä.
Kyllä saa olla melkoinen puhuri, että ketju olisi suorassa linjassa ilman kaarta kun ketjua on 1:3-5 ulkona, en ole vielä kokenut tällaista ja vuodessa ankkuroin noin 140 vrk...
Näin on 25kg ankkuri ja 2,5kg metri painoinen kettinki vaatii vahvan vintturin tai lihaksia enemmän, kuin järkeä.
Ainoa syy käyttää kettinkiä koko matkan on se ankkuripelin käyttäminen nappia painamalla.
Siinä ne lihakset tekemällä kehittyy eikä tartte käydä salilla. Toisin kuin kukkakepit luulee, ei lihasten ja järjen välillä vallitse käänteistä korrelaatiota, mutta ihmisellä on luonnostaan aina enemmän lihasmassaa kuin aivomassaa.
Sellaista ei kukaan halua kokeakaan. Kettinki sen kyllä kestää, mutta tuskin kukaan veneessä oleva, eikä venekään kovin pitkään.
On kädet aika hellässä kunnossa, kun kiskot 50 metriä kettinkiä, vaimo varmaan tykkää tikkuisesta karheasta kosketuksesta...typerää käsitellä kettinkiä muulla, kuin ankkuripelillä.
Vaimo tykkää kun on lihaksia eikä kaljamaha, eli vaihdetaan kettinki köyteen.
Nyt olet ymmärtänyt asian väärin ja todistanut lihasmassan vieneen tyhmyyteen.
Kaljamahalla ja ankkurilinjalla ei löydy yhteyttä kumpaankaan suuntaan.
Korrelaatio on aivan selvä: Mitä enemmän mukavuuksia veneessä, sitä enemmän mahaa kipparilla.
Maha ei pienenny käsilihas treenillä, vaikka kuinka kiskot ankkurilinjaa, se on fakta, jos muuta väität osoitat kolmannenkerran tyhmyytesi.
Onhan sillä paksuudellakin väliä mutta tärkeämpää on se, miten sitä käyttää.
Niinhän ne väittää, että paksuus merkkaa enemmän kuin pituus. Purjehtijat tuntuvat kuitenkin arvostavan notkeaa eikä jäykkää.
Vähän riippuu siitä, mitä materiaalia köysi on.
Omalla kokemuksellani väitän, että pakko riittää. Ankkuri antaa periksi ennen kuin köysi.
Oletuksena on kouitenkin, että et hakemalla hae sitä kaikkein viheliäisintä paikkaa veneelle vaan pyrit suojaan pahimmilta aalloilta. Tuulesta ei ole niin väliksi,
Sillä veneen painolla on hyvin vähän tekemistä ankkuriköyden paksuuden kanssa. Keula-ankkurin kohdalla vähän ja peräankkurin kohdalla ei lainkaan. Oleellisempaa on veneen tuulipinta-ala - tuulihan sen voiman sinne köyteen aiheuttaa. Keula-ankkurin varassa ollessa vene saattaa toki seilata sen verran, että massallakin alkaa vähän olla vaikutusta.
Sano se sillekin kaverille joka seisoo rannalla pitämässä kiinnitysköyden päästä kun aallot ryskyttää venettä. Silloin ei todellakaan ole veneen painolla tai köyden paksuudella merkitystä, mutta sen kaverin massalla on.
Niin, ellei sitten ota aaltojen vaikutusta huomioon, jolloin massalla on taas paljon suurempi merkitys kuin tuulipinnalla.
Kerropa miten ne aallot vaikuttavat ankkuriköyteen? Niihin köysiin toki vaikuttaa hyvinkin paljon, joilla paatti on kiinni laiturissa, mutta ei ne aallot siihen kymmenien metrien mittaiseen ankkuriköyteen juuri vaikuta.
Vaikuttaahan ne kun vene keinuu ja nykii aallokossa. Joku pienen tuulenvireen aiheuttama väreily veden pinnalla on eri juttu.
Kyllä veneen massalla on suuri merkitys. Käytännössä kun vene on yli 4 m/ tuulessa keula-ankkurin varassa, se liikkuu koko ajan johonkin suuntaan ja tulee jatkuvaa nykimistä.
Etkö oikeasti tiedä?
Riippuu kyllä kovasti veneestä. Jotkut liikkuvat hyvinkin paljon, mutta toiset pysyvät luotisuorana tuulensuunnassa. Jälkimmäisissä ei tule sellaisia nykäyksiä, että veneen massalla olisi juurikaan merkitystä. Köyden päässä seilaavilla paateilla taas massa vaikuttaa hyvinkin paljon vaadittavaan ankkuriköyden lujuuteen ja tietysti ylipäänsä ankkurin mitoitukseen.
Pääankkuriköydeksi vähän ohuenpuoleinen, etenkin jos ei ole ketjua. Peräankkuriin joo, koska se ei ole yhtä tuulisen paikan ankkurointitapa eikä tule nykimistä.
Pakkohan sen on riittää pääankkuriköydeksikin.
16mm ankkuriköyden vetolujuus on 3000 kg luokkaa eikä 8mm kettinki ole sen enempää.
Ankkuriköyden on syytä olla uppoavaa eli käytännössä polyesteriä tai polyamidia. Silloin 16 mm köyden vetolujuus on yli 5 tn.
Kettingin murtolujuus on aivan eri juttu, koska siinä ei ole solmuja, se ei kärsi UV:sta eikä kulu hangatessaan johonkin. Lopulta toki ruostuu, mutta on selvästi nähtävissä ja ymmärrettävä vaihtaa.
8 mm ketju kestää myös reilusti yli 3 tn: https://jimmygreen.com/content/217-calibrated-chain-break-load-and-weight-guide
Niin,+narun+vetolujuus+pienenee+50%,+kun+siihen+laittaa+solmun.+Se+lojuu+5+vuotta+kannella,+niin+siinä+on+jäljellä+jotain+30-40%+siitä+laboratoriossa+mitatusta+murtolujuudesta.+Lisäksi+se+on+kevyempää,+joten+se+ei+kevennä+nykäystä.
Tässä on juuri se ongelma, kun puhutaan ketjusta ja köydestä.
Sopivalla valinnalla kumpi tahansa kestää melkein mitä vaan tai sitten valitsemalla toisin, ei kestä.
Ankkuriköydeksi myytävän 16 mm köyden vetolujuus on n. 3t ja kutakuinkin sama, mitä ankkuriketjunakin myytävän ketjun. Se ei ole mikään ihme koska lujuus perustuu tarpeeseen eikä ole mitään mieltä ottaa enempää tavaraa veneen keulaan, kuin on pakko.
Paremmin se keventää nykäystä kuin kettinki, koska joustaa paljon enemmän.
Muutaman harvan tähden viritin langat rappukäytävän risteäviin oviin irtipääsemiseksi. Pitkään odoteltua hissin ovet ei kuitenkaan toimineet kun sähkökatkos iski. Hampaita särkee edelleen ja suu on vähän kipeä silloin tällöin.
6 t veneissä yleisesti käytetyt 15 kg ankkurit pitävät parhaimmillan hiekassa 1 t vetoa. 16 mm köyden murtolujuus on 3 t, joten hyvin jää varmuuskerrointa.
Toisaalta meillä suosittu 15 kg Bruce ei sovellu hiekkapohjaan, eikä sillä saavuteta koskaan tonnin pitoa. Bruce on parhaimmillaan meikäläisessä mutapohjassa, mutta mudassa testitulokset vaihtelevat liikaa, jotta niistä voisi tehdä luotettavia päätelmiä.
https://www.chainsropesandanchors.co.nz/image/data/PDFs/Yachting Monthly -Anchor Test Nov09.pdf
https://spade-anchor.com/documentation.html
Kannattaa hakea Youtubesta SV Panope jos ankkuritestit kiinnostaa.
Kyllä se köysi on paras mitoittaa sen mukaan millaisen voiman kuvittelee veneen pahimmillaan köyteen tuottavan, jos ankkuri on "äärettömän" tiukassa. Vaikka se 15 kilon ankkuri hiekassa aika kevyesti perässä tuleekin, niin toisaalta kivenkoloon tms sattuessaan ei kyllä liikahda mihinkään.
Miten aiot veneellä tuottaa 16 mm köyden katkaisemiseen tarvittavan 3 t voiman, kun ankkuri on kivenkolossa? 15 m veneen ankkuriin kohdistuu laskennallisesti keula-ankkuroinnissa 2900 kg veto, kun tuuli on 30 m/s.
Ehkä oleellisempi kysymys on kuitenkin se, että kuka ankkuroi paikkaan, jossa on edes teoriassa mahdollisuus ylittää 3000 kg kuorma.
Saa olla aikamoinen masokisti ja sopivat sääolot, että yöpymistä varten onnistuu löytämään paikan, jossa ankkuriketju tai köysi katkeaa enenn kuin ankkuri irtoaa pohjasta. Väitän, että ei onnistu edes yrittämällä :D
Kuten on moneen kertaan sanottu, se 3 tn luvatun murtolujuuden köysi kestääkin vain 1 tn, kun siinä on solmu, UV-rasitusta ja nirhaamaa. Siksi se pitää ylimitoittaa reilulla kertoimella. Itse en ostaisi 3 tn 16 mm köyttä, vaikka sellaisiakin näytetään myyvän. Vähänkin laadukkaampi 16 mm köysi kestää yli 5 tn.
Peräankkuroinnissa tulee helposti varsin suuria kuormia, kun tuuli painaa venettä sivulle. Vene toimii taljana ja ankkuriköyteen tulee moninkertainen veto tuulikuormaan nähden.
En aiokaan, enkä kommentissani maininnut mitään 16 mm köydestä tai 3 t voimasta. Kerroin vain mitoitusperiaatteen. Jokainen sitten oman veneensä ja käyttöolosuhteidensa mukaan valitsee ne lukemat. Itse en edes tiedä ankkuriköyteni lujuutta, eikä kiinnosta, koska en todellakaan ole ankkuroimassa missään myrskyssä avoimella paikalla. Pääasia, että ankkuri on sellainen, joka kaivautuu helposti. Kyllä mikä tahansa veneestä löytyvä nyöri kestää riittävästi minun käyttööni.
No taljana se vene ei todellakaan toimi. Ehkäpä purjehtijana tiedätkin mikä on talja, ja nyt vain sekosit sanoissa?
Toki köyden veto on peräankkuroinnissa huomattavasti suurempi kuin runkoon kohdistuva sivutuulikuorma. Valitsemalla ankkurin laskemispaikka ja köyden kiinnityspiste veneessä oikein, voidaan veto kuitenkin pitää kohtuullisena. Ei ole mitään tarvetta pyrkiä pitämään vene köyden suuntaisena (jolloin veto lähestyisikin ääretöntä).
Kyllä se on talja, kun keskeltä vedetään sivulle.
Peräankkurissa on tarve pitää vene sopivalla etäisyydellä rannasta. Tuulen suunta myös helposti muuttuu ankkuroinnin aikana. Kevyellä tuulella vene on ankkurin ja keulakiinnityksen välissä. Sivutuulessa keulaköysi vetää keulaa rantaa kohti ja tuuli painaa venettä sivulle. Keulaköysi on yleensä paljon lyhyempi. Aika mahdoton tuossa on päästää vene kääntymään sivulle ilman keulan osumista rantaan.
Vaipat sulla pitäisi olla aina jalassa, kun olemattomia pelkäät ja löysät valuu...
Jos 16mm köysi on katsottu riittäväksi aloituksen veneelle, niin siinä on otettu huomioon myös köyden käyttöolosuhteet. Ei tietenkään loppuunkulumista, mutta kaikki köydet ja ketjut kuluvat jossain vaiheessa loppuun.
Eihän se 5t köysikään kestä viittä tonnia todellisuudessa.
Murheensa kullakin.
Minä mitoitan köydet knaappien kestävyyden mukaan enkä veneen painon mukaan. Knaappien kestävyys ja solmuvara päälle. Muutaman vuoden kuluttua paljon UV:ta saaneet köydet vaihtoon ja vanhat pienempään veneeseen . Ankkurissa ei siihen rajaan ylletä kuitenkaan ja laituriin on useampi köysi. Mieluummin vaihdan katkenneen köyden kuin että alkaisin kannesta irronnutta knaappia korjaamaan.
Mistä tiedät knaapin kestävyyden. Aika harvoin veneistä, varsinkaan purjeveneistä, knaapit hajoaa. Ankkurit pettää, poijukoukku vääntyy suoraksi tai köysi katkeaa yleensä aiemmin.
Ei ole kyllä koskaan knaapit hajonneet, vaikka on köysiä mennyt poikki ja kerrankin kiskoin 2 tonnin taljalla aivan täysillä fiskaripaattia ylös jäistä sangen yksinkertaisen näköisestä knaapista. Traktorilla olen kiskonut veneitä ylös pyöreiden tukkien päällä, eikä ole silloinkaan knaapit hajonneet, vaikka olen käyttänyt vahvoja liinoja köysien sijaan, jotteivät mene poikki.
Knaappien kestävyys lukee veneen teknisessä dokumentaatiossa. Luotan siihen tietoon.
Kerrotko tarkemmin?
Mikä tuossa oli niin vaikeasti ymmärrettävissä? Veneen manuaali, eli käyttöopas, käyttöohjekirja. Veneen valmistajan tekemä ja veneen mukana toimitettu. Vanhaan homeskandiin sellaista tuskin on tallessa tai edes tehty. Voi tietysti yrittää kysellä valmistajalta, jos sellainen on vielä olemassa, tai villinä veikkauksena heittää, että knaapit kestää kuormatun veneen painon, vähän alle tai vähän yli.
Viime kesänä laiturissa puinen pollari ja 16mm köysi kestivät mutta 110mm rosterihaka vääntyi auki ja puisesta parraslistasta lensi klyyssi.
Ankkuripelin manuaalissa kerrotaan ketjun ja siihen spleissattavan köyden paksuudet. 1kW ankkuripeli on sopivan kokoinen 6t veneelle.
Buhahaha 1Kw tollasia ankkuripelejä ei ole olemassakaan 12V/24V järjestelmiin...
Mikäs tämä sitten on? https://www.marinea.fi/maxwell-rc8-8-1000w-12v-ankkurivinssi
Miksei olisi 1 kW ankkurivinssejä 12 V? Onhan sitä ainakin 4 kW keulapotkureitakin 12 V.
Olepa varovainen, ettet tukehdu pullaasi kun noinkin vahvasti täytyy eläytyä.
Siihen köyttä laiteta vaan ketjua. Kuten täälläkin 😂🤣😅
Eikun liinahan siihen laitetaan.