Minulla on asenneongelma. En ole tyytynyt osaani.
Joku on tyytyväinen kun saa tehdä samaa työtä koko elämänsä ja tehdä ristisanoja. Joku ei kaipaa muita ystäviä kuin aviomiehensä. Joku on tyytyväinen kun saa istuttaa kaksi kukkasta takapihalle joka kevät. Joku saa osakseen iloa ja surua ja on tyytyväinen....
En oikein osaa iloita mistään. Olen kärttyinen kun en voi tehdä sitä mitä haluan. Ja olen yrittänyt niin kauan, että voimat on loppuneet. Ja aika on jo mennyt niiden asioiden ohi. Kaikki ne jutut olisi pitänyt tehdä silloin kun ideat tulivat mieleen.
Olen niin tyytymätön ja kyllästynyt ja väsynyt, että haluaisin lakata olemasta. Mutta en halua kitua jossain sairaudessa, enkä joutua ns. helvettiin, joten asialle ei voi tehdä mitään.
Minun tarvitsisi vain muuttaa asennetta ja hyväksyä kaikki oleva. Heti kun alan pohtia asiaa, tuntuu kuin päässä alkaisi pyörremyrsky. Jotenkin en vain pysty muuttamaan ajatteluani.
Joku on tyytyväinen kun saa tehdä samaa työtä koko elämänsä ja tehdä ristisanoja. Joku ei kaipaa muita ystäviä kuin aviomiehensä. Joku on tyytyväinen kun saa istuttaa kaksi kukkasta takapihalle joka kevät. Joku saa osakseen iloa ja surua ja on tyytyväinen....
En oikein osaa iloita mistään. Olen kärttyinen kun en voi tehdä sitä mitä haluan. Ja olen yrittänyt niin kauan, että voimat on loppuneet. Ja aika on jo mennyt niiden asioiden ohi. Kaikki ne jutut olisi pitänyt tehdä silloin kun ideat tulivat mieleen.
Olen niin tyytymätön ja kyllästynyt ja väsynyt, että haluaisin lakata olemasta. Mutta en halua kitua jossain sairaudessa, enkä joutua ns. helvettiin, joten asialle ei voi tehdä mitään.
Minun tarvitsisi vain muuttaa asennetta ja hyväksyä kaikki oleva. Heti kun alan pohtia asiaa, tuntuu kuin päässä alkaisi pyörremyrsky. Jotenkin en vain pysty muuttamaan ajatteluani.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä siis haluaisit tehdä?
Ihan itse...ole itsekäs ja tee niitä asioita, mitkä tuntuvat omilta.
Toivon voimia, enkeleitä olalle ja tsemppiä! tätä tää on.
Eihän se koskaan oo liian myöhäistä muuttaa asioita! Aika on mennyt ohi vasta kun on multaa päällä.
Jos taas väkisin yrittää hyväksyä kaiken olevan, niin metsään menee sekin. Sitä kerää vaan katkeruutta ja kelailee myöhemmin että "ois sillon sittenkin pitäny" sitä sun tätä..
Jos kerran tiedät mitä haluat niin tee se. Keskity siihen.
Arvaa vaan oletko ainoa maailmassa joka näitä pohtii...
Itse olen onnekas siinä mielessä, että ei tarvitse juurikaan katua tekemättömiä, koska olen aikanaan tietoisesti tehnyt tai jättänyt tekemättä, jolloin päätöstä on nyt turha spekuloida. Toisaalta, ei kai sinunkaan pitäisi enää katua - olet kuitenkin yrittänyt parhaasi siinä kohtaa, kun olet lopulta päättänyt yrittää!
Neuvoisin hellitämään ihan hetkeksi, listaamaan kaikki menneet tekemiset ja tekemättömyydet, ja laittamaan niille pisteen. Jos haikailet edelleen jotain tekemätöntä, tee siitä ikäänkuin "uusi" asia, jota lähdet tavoittelemaan tulevaisuuteen päin.
Tätä yritän itsekin harjoittaa, ja ainakin se tepsii siihen, että mennyt ei jaksa koko ajan ärsyttää. After all, se on mennyttä, eikä siitä muuksi muutu.
Jaksamista!!
Tiedat aivan tarkkaan etta olet tyytymaton tekemattomiin ja toteuttamattomiin ideoihin.
Mihin on kirjoitettu etta "Tyytymaton" ei saa tehda valmiiksi suunnittelemiaan ajatuksia.
On niin paljon helpompi narista tyytymattomyyttaan kuin laittaa tuumasta toimeksi. Jos todella haluat tehda jotain, TEE SE alaka valita. Titenkin kaikki on alussa vaikeaa, alkaen tiedon hankinnasta, kuinka SE tehdaan. Saat huomata etta kun aloitat jotain siihen hankkeeseen liittyy oppimista, muita ihmisia, taloudellista suunnittelua jne. jne. joka tulee olemaan aarettoman mielenkiintoinen prosessi. Ehka hyvinkin pitkaaikainen, mutta oppia ika kaikki!
Joten lakkaa olemasta tyytymaton ja pilaamasta muidenkin ilmapiiria. Aloita sensijaan luomaan ideasi todellisuudeksi!
..lopettaisit asioiden arvostelemisen..? Itse sanoit: 'heti kun alan pohtia asiaa päässä alkaa pyöriä'.
Kyetäkseen elämään ei tarvitse ajatella, itseasiassa ajattelu johtaa aina tunteeseen että jotain puuttuu.
Sanoit että haluaisit lakata olemasta, mitä jos lakkaisit huolehtimasta(=ajatuksen puuttuminen). Kaikki me joskus kuolemme, ei tänne ikuisiksi ajoiksi tarvi jäädä "kitumaan".
Älä mieti elätkö täyttä elämää vai et, se on median luoma illuusio, asia joka saa ihmiset epävarmoiksi ja ajattelemaan yhä enemmän. Elä hetki kerrallaan, olipa se miten mitättömän tuntuista tahansa. Istu alas, ole hiljaa ja ajatukseton.. saatat hämmästyä..
Entä jos sulta puuttuu elämän maku ja siksi kaikki on merkityksetöntä ja olet tyytymätön? Tää saattaa nyt kuullostaa hirveen tylsältä mutta miltäs kuullostais kokeilla suhdetta Jeesukseen? Jutella sille asioistaan ja ajatuksistaan ku hää kummiski kuuntelee kaikki nurkumiset ja mankumiset ja silti rakastaa ja hyväksyy sut sellasenaan vaikket edes tuntis häntä ennestään. Se on ystävyyssuhde joka on todellinen jos sie itte haluat niin. Tylsää se ei ole vaikka mie sanoin et kuullostaako tylsältä. Se tuo mielekkyyttä ja tyytyväisyyttä ja itse asiassa jännitystäkin arkeen. Siinä sulle haastetta.