lakiosan sovittelu

> Ainoa jaettava on lähes 10 vuotta käyttämättömänä oleva huonokuntoinen talo kiinteistössä, jossa on joskus viljelty maata.

Lesken kannattaa muuttaa tuonne taloon.

Kaupunkiasunto myydään - lienee helppo tai helpompi myydä -, ja myyntitulosta maksetaan puuttuvat lakiosat kolmelle lapselle.

Kiinteistössä oleva talo ei ole talviasuttava...

Kuolinpesän ainoa jaettava omaisuus on siis huonokuntoinen vanha talo, koska leski asuu kaupunkiasunnossa elämänsä loppuun saakka.

Leskenkin kuoltua.....

Kun rintaperillinen itse, joka on oikeutettu lakiosaan perinnöstä, on ollut ennakkoperinnön saajana, tulee sen arvo siis vähentää hänen osuudestaan. Mikäli ennakkoperinnön arvo on ollut suurempi, kuin hänelle kuuluva lakiosa, ei hän saa mitään pesästä lakiosana, sillä hänen katsotaan jo saaneen se etukäteen. Hänellä on kuitenkin oikeus vaatia se mitä lakiosasta jää puuttumaan, mikäli ennakko-perintö tai muu lahja on ollut pienempi kuin hänen osuutensa.

Kaksi lasta on saanut lakiosaansa vastaavan osan eli puolet perintöosasta ja siten 1/10. Jos ja kun leskestä aika jättää, kumpikin näistä lapsista saa perintönä 1/10 ja kolme lasta kukin 1/5. Kiinteistö voidaan jatkossa tai milloin tahansa halkoa määräosiin tai lohkoa määräaloihin. Yhteisesti omistettu tila voidaan jakaa yhteisomistajien kesken heidän omistusosuuksiensa mukaisesti uusiksi tiloiksi. Tämä tapahtuu halkomalla tai lohkomalla lesken kuolinpesän sopimalla tavalla.

Kiinteistö tai tila voi olla jatkossa myös yhteisomistuksessa, jossa osa omistaa tilasta enemmän ja osa vähemmän. Kun kaupunkiasunto realisoidaan, myös sen osalta on mahdollista ottaa huomioon kahden lapsen jo saamat osuudet. Silloin kolme lasta saavat perinnönjaossa enemmän myyntituloja ja tila on kuolinpesän omistuksessa kaikilla tasaosuuksin.

Pyytäkää kiinteistön hinta-arvio, asunto-osakkeen samoin ja kaikki muukin. Jako viiteen. Vähennät saadun lakiosasi.
Sitten alat neuvotella hinnasta. Ostan muiden osuudet ja avot, mökki on sinun.

Ensinnäkin, noiden kolmen täytyy kunkin erikseen ja määräajassa vaatia lakiosansa (koska on testamentti, jolla ei ole annettu edes lakiosan verran perintöä). Muuten nuo kolme jäävät kokonaan ilman isän perintöä.

Ensin täytyy laskea erikseen kummankin puolison omaisuudet. Edesmenneen varoihin lisätään laskelmassa kahdelle rintaperilliselle annatut ennakkoperinnöt. (Jos ennakkoperintöjen antajia ovatkin olleet molemmat puolisot, niin sitten sen mukaan tehdään laskelmat). Kun on laskettu erikseen kummankin puolison varat (mukaan lukien annetut perinnöt) miinus velat, laskelmien tuloksia verrataan mahdollisen tasingon laskemiseksi (kuitenkin niin, että jos leski on puolisoista varakkaampi hänen ei tarvitse tasinkoa maksaa).

Vasta nyt tiedetään vainajan jäämistö eli perintö. Testamentillaan hän on jättänyt kaiken omistusoikeuden leskelleen ja tämä myös sen saa, jos muut kolme rintaperillistä eivät lakiosiaan vaadi testamentin saajalta (eli leskeltä). Kaksi rintaperillistä on jo aiemmin lakiosansa saanut, nyt muiden kolmen kunkin on se vaadittava, muuten he eivät perintöä isältään saa lainkaan. Leski perii loput omistus- ja käyttöoikeudella, on siis oikeutettu käyttämään niitä kuten tahtoo kuin myös testamenttaamaan. Niihin on oikeus myös lesken mahdollisella uudella puolisolla ellei heillä ole avioehtoa.

Lesken pitää maksaa lakiosat vaadittaessa ja niiden pitää olla perillisten vapaassa omistuksessa ja hallinnassa, paitsi siltä osin kuin niihin sisältyy asunto, joka on lain perusteella lesken hallinnassa niin kauan kuin tämä haluaa.

Kysymyksessä mainittiin kiinteistö vanhoine rakennuksineen. Riippuu aivan sen arvosta ja lakiosien suuruudesta kattaako se lakiosat. Miten vain sovitte lakiosista, esim. jaetaanko kiinteistön omistus vai myydäänkö, jolloin ylimenevä osa menee testamentin mukaisesti leskelle. Leski voi myös ottaa lainaa ja sillä maksaa, jos hänellä on vakuus (kiinteistö?) Lakiosat on kuitenkin maksettava, rahana tai kuolipesän muulla jäämistöllä. Jos muuten lakiosia ei saada täytettyä, loppuosat saadaan asunnosta (vasta) kun leski luopuu hallinnasta. Kiinteistön kohtalo siis voisi olla jako kolmen kesken tai heidän ja leskenkesken tai myynti tai jäänti lesken omistukseen, mutta ehkä rasitettuna lakiosien maksuun otetulla lainalla. Ehkä hän myöhemmin myy kiinteistön ja maksaa mahdollisen lainan pois. Joka tapauksessa leskenkin kuoltua kiinteistö on joko myyty pois tai sen omistavat nuo kolme taikka he ja lesken pesä yhdessä. Lesken jälkeen jaetaan hänen jäämistönsä (josta päältä ensin kolmen mahd. vielä osin saamattomat lakiosat).

Ensin mainituilla kahdella perillisellä ei siis ole mitään sanomista siihen miten leski ja muut kolme perillistä lakiosat järjestelevät tai siihen mitä omistajat, ketä ovatkin, sillä tekevät. Jos kiinteistö kuuluu, osin tai kokonaan, aikanaan lesken jäämistöön, heillä voi olla silloin asiaan päätäntävaltaa, riippuen lesken testamentista.