staffi

Itselläni on pian 13 v. täyttävä am.staffi narttu ja olen ollut todella onnellisessa asemassa, että olen saanut omistaa hänet. Todella ihana rotu, vaikkakin vaatii omistajaltaan kärsivällisyyttä ja aikaa touhuta koiran kanssa. Itsepäisyyttä löytyy ja vahtimisviettiä...nuorempana ei mikään erityisen sosiaalinen muiden koirien kanssa. Mutta sekin kai riippuu monista eri seikoista. Todella persoonallinen koira joskaan ei hyvä ensimmäiseksi koiraksi - mielestäni. Erittäin energinen koira eli sohvalla löhöämisen voi kyllä unohtaa...mukavuudenhaluinen :)

Omakohtaista kokemusta on vasta yhdestä staffista, sekä kolmesta muusta rodusta, joten vähän vertailupohjaakin löytyy. Ensimmäinen sana joka staffista tulee mieleen, on PELLE. Monet hyvät naurut on tuon kaverin touhujen seurailu aiheuttanut. Aiemmin luulin, että paimenkoirat kulkevat koko ajan omistajansa perässä, kysellen "hei, mitä kivaa nyt tehdään", mutta kyllä staffi on siinä suhteessa vielä rasittavampi. Se haluaa osallistua ihan kaikkeen mitä ihminenkin tekee. On myös suhteellisen helppo koulutettava, juuri tuon toiminnanhalun vuoksi. Staffi rakastaa kaikkia ihmisiä ikään, sukupuoleen ja sosiaaliseenasemaan katsomatta. Negatiivinen puoli on epäsosialisuus muita koiria kohtaan, varsinkin uroksilla, tosin sekin on yksilöllistä. Turkinhoidon helppous oli minulle yksi rodunvalintakriteeri.
Eli, jos haet kaveria, joka on aina 100% läsnä (sylissä, kainalossa, jaloissa) etkä mitään koirapuisto-koiraa, niin suosittelen.