Katselin tossa yhtä vanhaa 70luvun leffaa jossa ajettiin sellaisella jenkkirekalla. Kuski selitti jollekkin pimulle siin että näiden kone kiertää jotain 10.000-16.000kierrosta minuutissa.. olikohan tossa tullut suomennoksessa virhe vai onks toi totta ?
Onks kenelläkään tietoo minkälaisii tollaiset vanhat 70-80luvun jenkkirekat oli tai on kestoltaan? Oliks ne diisseleitä vai bensa vehkeitä?
Jos jollain on olemassa jotain hyvää linkkiä mielellään suomalaisille sivuille missä on tietoo tollaisista rekoista niin olisin kiitollinen, myös ulkomaansivustot kelpaa.
Onks kenelläkään tietoo minkälaisii tollaiset vanhat 70-80luvun jenkkirekat oli tai on kestoltaan? Oliks ne diisseleitä vai bensa vehkeitä?
Jos jollain on olemassa jotain hyvää linkkiä mielellään suomalaisille sivuille missä on tietoo tollaisista rekoista niin olisin kiitollinen, myös ulkomaansivustot kelpaa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tainnu tulla yks nolla liikaa teksteihin, tarkotus oli varmaan 1000-1600 kierrosta. 10000-16000 kierrosta minuutissa kiertäviä koneita on formuloissa ja moottoripyörissä.
Vaikka olis minkälainen rakettimoottori, niin ei varmasti diesel kierrä 10000rpm...jos sitten koko ei ole jotain 5ccm. Eiköhän ne normaalit kierrosluvut ole siinä 500-2500rpm. Kyllä amerikkalaiset ovat käyttäneet jo kauan diesel-koneita, ja 50-luvulla ainakin on ollut jo turbojakin. 50-luvun kolmiakselisessa Peterbiltissä on ihan tavallinen kone ollut jo 260-heppainen Cummins. Suomessa on tainnut olla sellaisia tehoja silloin vasta laivoissa... Eihän se elokuva vaan ollut The Bandit, eli Konna ja koukku??
Suomalaisilta sivuilta löytyy tosi huonosti tietoa noista jenkkirekoista, ja amerikkalaisilla sivuillakin on lähinnä kuvia jne. Mutta mitähän haluaisit niistä sitten tietää??
Tässä on nyt ainakin muutama linkki ihan USA-laisten kuorma-autovalmistajien kotisivuille, josta näet ainakin kuvia nykyisistä autoista:
http://www.peterbilt.com/
http://www.kenworth.com/
http://www.freightlinertrucks.com/
http://www.sterlingtrucks.com/
http://www.macktrucks.com/
http://www.navistar.com/
http://www.westernstar.com/
Ja täältä löytyy kuvia, joukossa on tosin eurooppalaisiakin, mutta suurin osa on jenkkejä:
http://www.hankstruckpictures.com/trucks.htm
Kyllähän ne 70-80-luvun jenkit ovat kestäviä pelejä. Koneina on yleensä Caterpillaria, Cumminsia, tai 2-tahtiperiaatteella toimivaa, pakokaasun huuhtelulla varustettua Detrotia. Vaihdelaatikot on melkein poikkeuksetta Eatonin valmistamia, yleensä Fullereita, mutta myös joskus Twin Splittereitä. Vaihderobotit eivät ole oikein päässeet Amerikan markkinoille, vaikka niitä saakin ainakin USA-mallin Volvoon ja Kenworthiin.. 13-pykäläinen suorahampainen ja synkronoimaton Fuller on tietääkseni ylivoimaisesti suosituin.
Yleensä puhutaan kovasti, että niissä jenkkirekoissa on joku 1000 heppaa tehoa, jne, niin se ei pidä paikkaansa. Koneet on aivan vastaavia, kuin täällä Suomessakin. Aika yleinen kone on 14-litrainen CAT, tai 14-litrainen Cummins. Tehoa on ihan Eurooppalaiseenkin tapaan 300 hepasta 600 heppaan. Eurooppalaisiksi yksiköiksi muutettuna rekkojen kokonaispainot ovat siinä 38 tonnin paikkeilla, eli eivät mitään niin ihmeellisiä nekään. Ajettavuus on kuulemma hyvä noissa tunnetuimmissa merkeissä, eli Peterbiltissä ja Kenworthissa. Esim. Freightliner FLD on jäykkä ja vaikea ajettava, vaikka ulkonäön perusteella voisi odottaa jotain aivan muuta.
Kalleimmat ja samalla arvostetuimmat automerkit ovat Kenworth W900, Peterbilt 379, ja International 9900ix. Myös Freightlinerin pitkönokkainen malli "Classic XL" on siellä arvostettujen joukossa. Ne ovat edelleen perinteisen jenkkiveturin näköisiä, pitkällä nokalla jne. Kromiakin löytyy enemmän kuin suomalaisista autoista yhteensä. Noita "virtaviivaisempia" rekanvetureita saa 20000 dollarista ylöspäin, melko uusiakin, esim. 2001-mallin Freightliner Century näyttää maksavan yhdessä rekkalehden myynti-ilmoituksessa 25000 dollaria. Mutta näyttäväthän ne jo sitten aikalailla muovileluilta, eikä ilmeisesti ajettavuuskaan ole paras mahdollinen...
Suomessa muuten on kaksi 359-mallin Peterbiltiä, vuosimalli molemmissa on 1986, ja koneet ovat C-14 Caterpillareita. Tehoa oli reilut 400 heppaa. Kenwortheja onkin useampia, ainakin viisi kappaletta eri ikäisiä W900-sarjalaisia, ja ainakin yksi "cabover", eli lättänokkainen K100-C.
En nyt näin äkkiä osaa enempää kertoa, kun en ihan tarkkaan tiedä, mitä haluaisit noista tietää.. Mutta tehdään vaikka niin, että laita sähköpostia, niin kertoilen enemmän, jos kiinnostusta riittää: [email protected]
Taisin inohtaa mainita, että Volvollahan on tosiaan nykyään Amerikan rekkamarkkinoilla aika merkittävä osuus. VN780-malli on melko suosittu, ja sillekin on jo tulossa mehevän näköinen seuraaja VT880.. Tässä on kuva ko. autosta:
http://www.volvo.com/trucks/na/en-us/products/highway_trucks/VT880/
Ja tästä pääsee Amerikan Volvojen sivulle:
http://www.volvo.com/trucks/na/en-us/products/
http://www.volvo.com/trucks/na/en-us/products/highway_trucks/
on meinannut paljon,on tullu takapakkia,mutta
on sitkeästi mennyt eteenpäin ja nyt näyttää
tuottavan tulosta.Tietenki on yritysostoja,mutta
panostus ollut pitkäjänteistä.Samoin kuin volvo Ce,maasiirto puoli,menee eteenpäin.
Kiitos linkeistä, varsinkin toi alimmainen hank, linkki oli hieno :D
Miksiköhän tollaisii rekkoi ei oo tullut suomeen aikoinaan ajoon, koska jos niissä on samat koneet suunnilleen kuin eurooppalaisissa vehkeissä niin ei luulis sen kulutuksenkaan olevan merkittävä asia. Mitähän tollainen pitkä tai tylppä nokkainen rekka kuluttelee täyspoka päällä soppaa ?
Jos noi rekat on ollut silloin aikoinaan noin paljon tehokkaampii kuin vastavaavat eurooppalaiset niin miten niitä ei oo täällä päin pallon puoliskoo ollut ?
Mikä siitä freighliner rekasta tekee sitten muita huonomman ajettavan ? leffa ei ollut konna ja koukku vaan CONWOY.. kris kristopher oli pääosissa.
Onko kukaan ajanut tollaista uutta tai vanhaa jenkkirekkaa ? Onkohan tollaisista autoista mitään testei olemassa missä niitä verrataan toisen valmistajan autoihin?
Hyvä, jos linkit valaisivat yhtään asiaa..:)
No aika vähän niitä jenkkivetureita tosiaan on Suomeen tullut. Tamperelaisella L. Kulmakorvella on niitä muutama ollut, muistaakseni GMC:tä ja Kenworthia. Hinta on varmaan ollut ainakin vähän toiselta planeetalta, kuin jossain bensa-Bedfordissa, ja suurin ongelma on ollut pikä akseliväli. Nuo veturit on lähes järjestäen 9 metriä pitkiä, ja jos puoliperävaunu-yhdistelmä saa olla 16,5m pitkä, niin eipä siinä kovin pitkälle kärrylle tilaa jää. Ja vaikka pituutta saisi ollakin, niin ketteryyttäkin Suomen oloissa toisinaan tarvitaan. Amerikassahan siis rekan pituus mitataan ohjaamon takaseinästä taaksepäin, joten nokkaa ja makuuhyttiä saa olla vaikka kilometri. Tässä onkin pari linkkiä sellaisiin rekan kuviin, missä on tuota Sleeperiä ihan sillai mukavasti...:) :
http://www.hankstruckpictures.com/pix/trucks/david_miller/dm_navl_kw_k100e.jpg
http://www.hankstruckpictures.com/pix/trucks/david_miller/dm_reliable_pb379_sold_to_nascar.jpg
Ai, se elokuva olikin Convoy... On kyllä tullut katsottua monta kertaa. Siinä elokuvassa ajetaan MACKilla, jonka tyyppi on RS700L, ja vuosimalli 1978. Niissä taitaa olla ihan Mackin omia koneita, mutta niistä en tiedä sitten sen enempää... mutta tehoa taitaa olla ihan samalla lailla, kuin muissakin jenkeissä.
Mutta palatakseni tuohon jenkkirekkojen Suomeen tuontiin, niin onhan siihen muitakin syitä, kuin edellä mainitut. Jarrut niissä ei esimerkiksi täytä ollenkaan eurooppalaisia määräyksiä, ja tietääkseni jokaisessa Suomeen tuodussa jenkkiveturissa on tapeltu jarrujen kanssa ihan kunnolla. Yleensä on vaihdettu jarrukelloja tehokkaampiin, lisätty ALB-venttiileitä jne.
Eihän siitä Freightlineristä mikään tee muita huonompaa, mutta nimenomaan se FLD-malli on kuulemma vaikea ajettava. Se Classic XL puolestaan on jo ihan USA:n arvostetumpien kuorma-autojen joukossa, ja hinta sen mukainen.
Tässä on kuvat noista parista mallista, ensimmäisenä FLD ja toisena Classic XL:
http://www.fnh.com/images/prodline/fldconv.JPG
http://www.selectyourtruckdeal.com/Freightliner Pics 034.jpg
Kun vielä siitä polttoaineen kulutuksesta kyselit, niin eiköhän se ole aikalailla samalla tasolla, kuin eurooppalaisissa autoissakin, kun samoja on koneetkin. Eli varmaan tuossa 30-50 litraa sadalle, riippuen tiestä, kuormasta ja kuskistakin. Voin kyllä valitettavasti melkein heti luvata, että tuollaisista autoista ei testejä löydy ainakaan suomenkielellä. Amerikasta varmasti löytyy, mutta mistä sieltä, niin siinäpä vasta onkin kysymys.. Ajolinja-lehdissä on aina välillä juttuja noista jenkkirekoista, eli kannattaa seurata. Ajolinjahan toi 80-luvulla Kenworth W900:n Suomeen, eli jossain vanhassa Ajolinjassa voisi juttu sellaisesta olla...
Sä kun tunnut noista asioista jotain tietävän, niin kysyisin, että onko amerikan rekoissa moottorit vapaasti hengittäviä vai ahdettuja?
Ahdistettuja ovat.
Maailman suurin keskinopeiden dieselmoottoreiden valmistaja Caterpillar teki merkittävän osan koneistaan turbolla jo 1960-luvulla.
Amerikkalaisten rekkojen vetureissa käytetään samoja Caterpillar-, Cummins- ja Mack-moottoreita, joita on tarjolla täälläkin.
Eurooppalaisista isommista valmistajista taisi Mersu viimeisenä vannoa vapaastiläähättävien nimiin, mutta on nyt ulvomassa turbokuorossa sekin.
Tottakai kuka tahansa asiasta tietävä saa vastata.
Tuli vaan mieleen kun amerikan rekoissa näyttävät koneet niin julmatun isoilta, että ajattelin jos siellä ahtaminen on korvattu suurella iskutilavuudella.
Taidan lähteäkki tänään käskyttämään caterpillaria itsekkin, tosin kulkuvälineenä on vene :)
Mitä Caterlipparin käskyttämiseen tulee, niin minä en ole vielä päässyt siihen saakka vesillä :•( Minun venettäni pukkaa Toyotan 2,4-litrainen ahtamaton diesel. Viettänyt alkuosan elämästään maantiellä Hiacen nokalla, mutta osaahan tuo näköjään sotkea vaahtoavaa vanavettäkin.
Kävinpä tänään "tervaamassa" tuon paattini pohjan. Eiköhän tässä pian päästä veteenkin.
Pirralin dieseleitä olen käskyttänyt joskus kauan sitten teloilla kolistellen (16 ja 33 tonnin painoluokissa; D6C, D8H) ja vähän kumipyörilläkin (966 - olikohan C-sarjaa?). Olivat moottoriltaan ainakin siihen maailman aikaan luotettavia pelejä kuin mitkä, joten sinun paattisi kulkuhaluja en tohdi epäillä :•)
Turbo on tosiaan ollut jo 60-luvulla ihan yleinen näky koneen kyljessä, ja 80-luvulla ainakin Peterbilt 359:iin on saanut muistaakseni 14-litraista Cumminsia oikein kahdella turbolla. En sitten tiedä, mitä sillä tuplaturbolla saavutetaan, mutta tehoa taisi olla 475hv, eli ei nyt mitään ihan järkyttäviä lukemia silti. Ainakin siinäkin koneessa on ihan normaali välijäähdytin, ja muukin rakenne on aika tyypillinen...
Ei ne jenkkien koneet tosiaan sen suurempia ole, kuin eurooppalaisillakaan, mutta voihan tietysti olla, että se kone näyttää suuremmalta sen nokkamallin runkopalkkien välissä, kuin lättänokkaisen hytin alla. Ja sekin vaikuttaa, että joissain jenkkivetureissa etuakseli on melkein suora, eikä siinä ole siis pokkausta öljypohjan kohdalla. Kone on siis hieman ylempänä, kuin eurooppalaisissa.
Joitain esim. Internationalin kaksi-akselisia jakeluautoja on tainnut saada vapaastihengittävilläkin koneilla, mutta aika vähissä ovat.
Täytyy myöntää, että vene ei ole oma, se on meripelastusseuran vene.
Luotettavuutta ei niistä kyllä löydy. Kohta on tuhat tuntia täynnä, eikä ole ollut vielä kesää ilman kone ongelmia. Viime kesän vika oli tosin pieni. Polttoainepaineen anturista lkähti joku ruuvi irti ja siinä vaiheessa kun se huomattiin, oli pilssiin ehtinyt suihkuta n.10 litraa löpöä.
Kulkuhaluja kyllä löytyy ihan kiitettävästi, 2*420 heppaa, painoa paatilla on 11t.
Kyllä tuo 475 heppaa kuulostaa minun korviini ihan kiitettävältä lukemalta, kun puhutaan sentään 80-luvun moottorista, jonka alkuperäinen versio saattaa olla ties kuinka vanha.
PV Fagerö? PV Otto Malm? PV Rankki?
Noissa 1996-97 rakennetuissa Suomen Meripelastusseuran aluksissa näyttäisi olevan konetehoa 618 kW eli n. 840 hv. Se kai vastaisi tuota ilmoittamaasi 2 × 420 hepan tehoa.
Pitääpä koputtaa puuta, että pääsen tulevan suven risteilyiltäni kotisatamaan ilman että joudun huhuilemaan sinua hätiin!
Menestyksekästä meripelastuskesää!
Taidat kuulua PV Otto Malmin porukkaan. Juuri se paattihan on sijoitettu Pietarsaareen. Profiilisi mukaan olet itse Jakobstadin miehiä.
Ehkäpä emme tapaa tällä avovesikaudella vesillä, koska minä tuskin ajelen Suomenlahdelta edemmäs.
Eilen ilmotettiin paatti päivystysvalmiuteen.
Mukavaa veneilykesää sullekki.
Alan lehti Auto, Tekniikka ja Kuljetus toi suomeen 80-luvun alussa nokkamallisen Kenworth rekanveturin. Moottorina oli muistaakseni 400 hv Cummins ja vaihdelaatikkona suorahampainen Fuller, eli voimalinja oli sama kuin Sisussa. Taka-akselit olivat (muistin mukaan) Rockwell-merkkiset (teliveto) vääntösauvajousituksella.
Akseliväli oli linja-autojen luokkaa, kääntösäteen halkaisija paljon suurempi. Jos en aivan väärin muista, ohjauspyörässä oli kierroksia 4,5.
Amerikassa autot kootaan asiakkaan tilauksen mukaan halutuista komponenteista. Moottorin, vaihteiston ja akselit ja niiden valmistajan asiakas saa itse valita.
Ohjaamoergonomiassa amerikkalaiset kuorma-autot ovat olleet ison askeleen eurooppalaisista jäljessä. Mittarien ym. hallintalaitteiden sijoittelu on ollut eurooppalaisiin verrattuna heikolla tasolla. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan amerikkalaisten ajatusmaailman mukaan, jos ei ergonomia ole miellyttänyt aina on jostain löytynyt tummempi mies tilalle.
Olen lukenut jostain lehdestä, että amerikanmaalla insinöörit laskevat, että kun moottoriteho ylittää 300 hv auto vaatii telivedon, Euroopan insinööörien mielestä vasta 500 hv vaatisi telivedon.
Suomessa olevien amerikkalaisten rekanvetäjien määrästä en tiedä, mutta tammikuussa 2005 näin Loviisan ja Kotkan välisen valtatien varrella erään huoltoaseman takana olevan hallin pihassa useita kymmeniä amerikkalaisia rekkavetureita. Autot ovat venäjän rekisterissä ja niitä näkee silloin tällöin liikenteessä.
Ja sitten tietoja ahtamisesta. Scanialla on turbocompound-moottori, jossa on toinen "ahdin", joka on yhteydessä kampiakseliin. Tähän toiseen ahtimeen menevät pakokaasut ovat kymmenisen astetta kuumempia kuin siitä lähtevät kaasut. Fysiikan lakien mukaan energia voi muuttaa muotoaan, mutta ei katoa mihinkään. Eli polttoaineessa oleva energia muuttuu auton moottorissa mekaaniseksi energiaksi (n. 40 %), joka liikuttaa autoa ja loppu energia muuttuu lämmöksi, joka jäähdytysjärjestelmän ja pakokaasujen mukana haihtuu taivaan tuuliin. Ahtimessa pakokaasujen lämpöenergiasta osa muuttuu mekaaniseksi energiaksi pakokaasujen jäähtyessä. Useammalla turbolla saadaan ahdettua enemmään ilmaa sylintereihin, jolloin voidaan polttaa enemmän polttoainetta ja teho nousee. Eräässä amerikkalaisessa kiihdytyskuorma-autossa oli KUUSI!! turboa.
Toivottavasti tuo energiajuttu ei mennyt yli hilseen, mutta tulipa se nyt suurinpiirtein selitettyä.
Viisaammat ovat yrittäneet minulle kertoa, ettei dieselillä päästä kovinkaan kauheisiin käyntinopeuksiin siitä syystä, että dieselpolttoaineen ja ilman seos palaa suhteellisen rauhallisesti. Kun männän nopeus ylittää tietyn rajan, se "alkaa paeta" työtahdin aikana räjähtävän seoksen palorintamaa eikä saa enää siitä voimaa taakseen.
Sellaisetkin nykyaikaiset nopeakäyntiset henkilöautodieselit kuin parilitraiset VW:n TDI- ja PSA:n HDI-moottori (100 kilowatin eli 130-140 hv:n tietämissä teholtaan kumpikin) antavat huipputehonsa jo 4000 kierroksella minuutissa.
Sisun kuorma-automalliston tehokkain moottori, Caterpillarin 18-litrainen C-18 sylkäisee ulos 630 hv käyntinopeudella 1900 1/min eli se kiertää alle puolet niistä lukemista mitä nuo henkilöautodieselit.
Tämä ei liity kyllä mitenkään kuoram-autoihin, mutta minun pikku dieselini vuosimallia -96 antaa suurimman tehonsa 5000rpm. Asiaan tosin vaikutta se, että sitä ei ole ahdettu.
Isävainaalla oli aikanaan uutena ostettu diesel-Mersu 220D vuosimallia 1968. Muisteleiksen, että se antoi kaikkensa noin 4200-4300 kierroksella minuutissa. Se kaikki ei ollut hirveän paljon - tehtaan mukaan 65 hevosen voimaa. Vakaasti tuo mesemobiili kuitenkin eteni 130-140 km/h mittarinopeutta, kun vain vauhtiin sai.
Tuo 5000 1/min on ihan uskottava lukema dieselille, mutta siitä ylöspäin menee jo harvinaiseksi.