Mika Aaltola arvioi, että hänen suosionsa taustalla ovat hänen kommenttinsa Ukrainan til

Mika Aaltola kommentoi kannatustaan presidentin­vaaligallupissa: ”Vetää mielen nöyräksi”
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ei sulje kokonaan pois asettumista ehdolle presidentinvaaleissa, vaan se riippuu hänen mukaansa puolueiden ehdokasasettelusta.


JAA

Mika Aaltola arvioi, että hänen suosionsa taustalla ovat hänen kommenttinsa Ukrainan tilanteesta.
Mika Aaltola arvioi, että hänen suosionsa taustalla ovat hänen kommenttinsa Ukrainan tilanteesta. KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Elisa Airasvirta
27.5. 7:54
– TOTTA kai se vetää mielen nöyräksi, kommentoi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola galluptulostaan, jonka mukaan 32 prosenttia suomalaisista voisi äänestää häntä vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Lue lisää: Yllätysnimi teki presidenttikyselyssä uskomattoman nousun – tutkija: ”En muista uraltani vastaavaa”

Aaltola arvioi kannatuksensa taustalla olevan hänen kommenttinsa Ukrainan sodasta ja muuttuneesta ulkopoliittisesta tilanteesta. Hänen mukaansa hyvä tulos gallupissa on hyvää palautetta hänelle.

– On yllättävää, että asiantuntijakommentit on koettu rohkaisevina, ja kansa kokee, että ne ovat olleet puhuttelevia ja skenaariot sanoitettu ymmärrettävästi.

Suurin osa gallupin kärkinimistä on puolueisiin kuuluvia poliitikkoja. Aaltolaa enemmän kannatusta ovat saaneet vain Alexander Stubb (kok), Sanna Marin (sd), Pekka Haavisto (vihr) ja Olli Rehn (kesk).

PUOLUEIDEN ulkopuolisena on Aaltolan mukaan vaikeaa lähteä ehdolle presidentinvaaleihin.

– Se vaatii resursseja ja puolueilla on tässä monopoliasema, eli vaikka kannatusta löytyy, siihen tarvitaan koneistoa, kampanjaa ja varoja, joita ei sitten ole.

Aaltola ei sulje kokonaan pois mahdollisuutta lähteä ehdokkaaksi, vaikka hän yritystä miltei mahdottomaksi kuvaakin.

– Siinä tilanteessa, että ehdokkaina olisi pelkästään suomettumisen ja suhmurointien edustajia, kokisin kutsumusta kokeilla mahdotonta synnyinmaan eduksi, eli kantani riippuu ihan ehdokasasettelusta.

Puolueet ovat lähestyneet Aaltolaa aiemmin ja kysyneet hänen kiinnostustaan lähteä mukaan politiikkaan. Hän kertoo, ettei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn puolueeseen, ja vaaleissakin hän on omien sanojensa mukaan äänestänyt miltei kaikkia eduskuntapuolueita.

– En näe asioita puoluepoliittisesti, varsinkaan Suomen ulkopolitiikkaa. Siinä täytyy olla samassa veneessä, ja keskeinen arvo on yhtenäisyys. Epäpoliittisilla ehdokkailla ei välttämättä ole puolueessakaan kauheasti kysyntää.

Aaltola ei kommentoi, mitkä puolueet ovat olleet häneen yhteydessä. Yhteydenottoja on hänen mukaansa kuitenkin tullut useammilta puolueilta ja puoluekentän eri piireistä.

VIIMEAIKAINEN ulkopolitiikan korostuminen näkyy kansalaisten luottamuksessa sellaisia ehdokkaita kohtaan, joilla ulkopoliittista osaamista ja kokemusta, Aaltola sanoo. Hänen mukaansa aiemmissa presidentinvaaleissa sisäpoliittiset kysymykset ovat olleet ulkopolitiikkaa tärkeämmässä roolissa.

– Suomessa on käynnissä iso myllerrys ja murros. Ulkopoliittinen pääoma, jota on rakennettu hyvien idänsuhteiden varaan, on romahtanut.

– Ihmiset hakevat uusia kasvoja. Haasteet ovat uusia, ja vanhat ratkaisut eivät enää tyydytä suomalaisia. Suojaakin on haettu vähän eri suunnasta kuin kuviteltiin vuosi sitten, eli kyllä tässä on tietynlainen saumakohta, Aaltola arvioi.

Aaltola myös kertoo, että on aina rehellisesti sanonut, miten näkee asiat oman kokemuksensa ja asiantuntijuutensa kautta. Hän korostaa, että presidentinvaalien aika ei kuitenkaan ole vielä.

AALTOLA sanoo, että kahden sukupolven perintöä Suomen ulkopolitiikassa tehtiin Venäjän toiveiden mukaan ja Venäjään kohdistuvien toiveiden, kuten demokratian kehittymisen ja hyvien kauppasuhteiden, varassa.

– Erilaiset suhmuroinnit, kuten Fennovoima, koituvat veronmaksajille tavattoman kalliiksi, ja yritykset myyvät nyt omaisuuttaan Venäjällä muutamalla ruplalla. Tappioiden määrä on valtava siitä perinnöstä, mikä kansalaisilla on varmaan mielessä.

Aaltolan oman kannan mukaan suhde Venäjään ei ole manageroitavissa, vaan se pitää maadoittaa puolustukseen, ja Suomen kansallinen turvallisuus tulee olla etusijalla kaikkeen muuhun nähden.

– Sen varassa voimme tehdä kauppaa ja harjoittaa diplomatiaa.

”Suomettumisen pitkä häntä” tulee Aaltolan mukaan kitkeä pois.

Venäjä pyrkii Aaltolan mukaan todennäköisesti vaikuttamaan Suomen presidentinvaaleihin. Venäjä on toiminut näin kylmän sodan aikana ja sen jälkeenkin, hän sanoo.

– Odotettavissa on, että ehdokkaat, jotka eivät ole Venäjälle otollisia, saavat lokaa, ja ehdokkaat, jotka suhtautuvat Venäjään positiivisesti tai neutraalisti saavat selustatukea joko tahtomattaan tai tietoisesti.