Lamppu palaa selkeästi kirkkaammin kyseisellä järjestelyllä. Puoliaaltotasasuuntauksen käyttö ilman konkkaa - siis siniaallon puolikkaan palasia harvakseen lampulle - on vaihtosähkön energian haaskausta!
Simuloin tilannetta LT-Spicellä. Kohtalaisen huono MUR460 diodi, lamppua edustaa 16 ohmin vastus (3W, 7V). (Teho taskulampun luokkaa, jännite ei).
Lamppua lämmittävä RMS teho pelkällä dioditasurilla 2.1W, kokoaaltotasurilla 2.5W, perässä lisäksi 2200uF 3.5W, isompi 22mF 3.8W .
Huomautan vielä skooppimittauksista, että 2200uF konkalla (kokoaaltotasuri) tähän virtuaalipolttimoon tulee silti rippelijännite n. 6.7V - 8.2V eli ei pitäisi näyttää tasaiselta!
Simuloin tilannetta LT-Spicellä. Kohtalaisen huono MUR460 diodi, lamppua edustaa 16 ohmin vastus (3W, 7V). (Teho taskulampun luokkaa, jännite ei).
Lamppua lämmittävä RMS teho pelkällä dioditasurilla 2.1W, kokoaaltotasurilla 2.5W, perässä lisäksi 2200uF 3.5W, isompi 22mF 3.8W .
Huomautan vielä skooppimittauksista, että 2200uF konkalla (kokoaaltotasuri) tähän virtuaalipolttimoon tulee silti rippelijännite n. 6.7V - 8.2V eli ei pitäisi näyttää tasaiselta!
Vastaukset 3
Vanhimmat
oikein ison konkan, niin saatat ehkä jopa
tuottaa sähköä verkkoon, jolloin mittari
pyörii takaperin.
Kun kytket puoliaaltotasasuuntaajan perään kondensaattorin, niin ulostulevan jännitteen tehollinen arvo nousee, mutta samalla nousee vehkeen verkosta ottama teho. Mistä luulet sen kondensaattoriin varautuneen tehon tulevan!? Eli simuloi vielä sitä verkosta otettua tehoa...
alkeita simuloijalle. Kun kytket diodin perään varauskondensaattorin, kondensaattori varautuu huippujännitteeseen ja luovuttaa varausvirtansa kuormaan, kun diodia syöttävä (sini-)jännite alkaa laskea. Tuossa varausvaiheessa kondensaattori "ryystää" ylimääräistä virtaa ja ottoteho myös kasvaa samassa suhteessa, joten ikiliikkujaa tuosta nyt ei tule...