Kuolinpesän talo

Kommentoija sotkee pesänjakajan ja pesänselvittäjän tehtävät. Pesänjakajalla ei ole valtuuksia toimia esitetyllä tavalla. Oikeuden määräämä pesänselvittäjäkään ei voi pesän omaisuutta kiinnittää, jolleivät kaikki osakkaat siihen suostu, muutoin kuin oikeuden luvalla.

Olisi paikallaan tutustua perintökaareen ennen kovin itsevarmoja neuvoja ("pesänjakaja on nyt kuningas").

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoija sotkee pesänjakajan ja pesänselvittäjän tehtävät. Pesänjakajalla ei ole valtuuksia toimia esitetyllä tavalla. Oikeuden määräämä pesänselvittäjäkään ei voi pesän omaisuutta kiinnittää, jolleivät kaikki osakkaat siihen suostu, muutoin kuin oikeuden luvalla.

Olisi paikallaan tutustua perintökaareen ennen kovin itsevarmoja neuvoja ("pesänjakaja on nyt kuningas").

Lue lisää

Mitä ihmettä selität? Jos pesässä on ollut selvittäjä, niin eipä ole enää, sillå jakopäätös on jo tehty. Miksi itse sotket asioita; en ole lainkaan puhunut mitään kiinnittämisestä. Kysypäs avaajalta, onko pesänselvittäjä jo varmuudellla poistunut kuviosta ja jakopäätös tehty.

Kustannuksia, jotka syntyvät vainajan omaisuuden väliaikaisesta hoidosta, pidetään pesänselvitysvelkana. Väliaikaiseen hoitoon liittyviä kustannuksia ovat omaisuuden arvon säilyttämiseksi välttämättömät kustannukset, esimerkiksi omaisuuden suojaaminen vahingolta tai syntyneen vahingon korjaaminen.

Pesänjakajan palkkio ei ole pesänselvitysvelkaa. Perinnönjakoa toimittavan pesänjakajan tehtävä ja asema pesässä tuomarin tehtävä (= nimenomainen kuningas) eli hän ratkaisee osakkaiden oikeudet. Pesänjakaja voi myös ryhtyä toimiin, jotka voidaan katsoa välttämättömäksi jaon kannalta. Pesänjakajan toiminta jatkuu siihen asti, kunnes hänen toimittamansa jako tulee lainvoimaiseksi tai hänet erotetaan.

Pesänjakajalla on erityinen intressi saada ainakin osa omaisuudesta realisoitua, joten olisi osakkaiden etu saada riidat ratkaistua. Pesänjakajan palkkiot menevät aina varojen päältä ensimmäisten joukossa.

Nyt kuolinpesän rahavarat ovat loppu, eikä sopua ole lähipiirissä nähtävissä. Pesänjakajalla on hänellä tuomioistuimelta saadun myyntiluvan perusteella oikeus myydä pesään kuuluvaa omaisuutta, mutta ilman lupaa oikeutta ei ole. Vaikka pesänjakajan (mahdottomana) tehtävänä on saada kuolinpesän osakkaat sopimaan jaosta keskenään, omaisuuden realisointi voi olla ainoa mahdollisuus. Lupa tulee 100-varmasti, koska pesä ei voi maksaa kulujaan, jonka jälkeen pesänjakaja ihan itse päättää siitä, milloin ja millä hinnalla myydään.

Avaajalle tiedoksi: jos ja kun pesä on varaton, pesänjakaja saa varmuudella käräjäoikeuden luvan realisoida omaisuutta maksaakseen omat kulunsa sekä kuolinpesän juoksevat kulut. Ellei sopua jakajan ja osakkaiden välillä synny, jakaja päättää itse realisointien hinnasta.

Kommentoija ei muuten lainkaan vastannut avauksen kysymyksiin, vaan puhui asian vierestä puuta heinää.

Omaisuuden väliaikaiseen hoitoon liittyviä kustannuksia ovat omaisuuden arvon säilyttämiseksi välttämättömät kustannukset. Kun nyt kyseessä on rahaton mutta ei varaton pesä, pesänjakaja voi ryhtyä toimiin, jotka voidaan katsoa välttämättömäksi jaon kannalta. Pesänjakajan velvollisuus on ylläpitää omaisuuden arvoa, mutta luvalla hän saa realisoida omaisuutta mihin hintaan tahansa. Ensiksi rahavaroista maksetaan jakajan omat palkkiot.

Pesänjakajan tehtävä ei ole riitaisassa pesässä saada realisoinnista 100 % parasta hintaa.