Millaisiin nopeuksiin ns. retkimallin (siis ei kisa värkeillä) purkkareilla päästään ?
Kulkeeko pienempi vene lujempaa kuin isompi tms. ?
Kulkeeko pienempi vene lujempaa kuin isompi tms. ?
Purjeveneen nopeus
Suku
3015209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Matkavauhti on keskimäärin 10kmh eli noin 6knh.
Olen itse todennut että kun reittiä suunnittelee niin erittäin hyvä keskinopeusarvio pisteestä A pisteeseen B luoveineen ynm tuulen vaihteluineen, kaikkine kommervenkkeineen lähtöhässäkästä kiinnittymishässäkkään on karkeasti 4 -solmua.
Siis jos purjehditaan!
Hetkellisesti voidaan kulkea 6-7,5 jopa 8,5 solmua kun on jollain väyläosuudella oikein suotuisa navakka tuuli.
Tuolla säännöllä suunnitellen ei ole oltu koskaan "myöhässä" perillä.
No mulla on kylläkin vain 27-jalkainen pursi. Vesilinjan pituus on oleellista eli purren runkonopeus jota se suht. helposti kulkee.
Kyllähän se niin on ainakin periaatteessa, että mitä suurempi vene (mitä pidempi vesilinja) sen nopeammin ne kulkee mikäli pituus/uppoama-suhde pysyy lähes vakiona. Keveillä ja pienillä retkiveneillä voidaan joissain olosuhteissa (esim. kova myötätuuli) olla jopa nopeampia, koska ne nousevat isompia ja raskaampia veneitä helpommin surffiin, varsinkin jos on aaltoa, mutta tällainen tilanne on hyvin marginaalinen ja harva kruisailija uskaltaa ottaa pikkuveneestään kaikkea irti kovemmassa kelissä. Veneen (esim. hyvin yleinen H-vene) nopeus keskituulella 6-7 m/s on 5-7 solmua riippuen mihin suuntaan tuuleen nähden ajetaan. Etenemisnopeus vastatuuleen ajettaessa on tietenkin pienempi.
Jos tässä taas leikitään hieman numeroilla, niin maksimissaan:
luovilla purjevene kulkee n. 2,1*L^0,5 ja
sivumyötäiseen n. 3*L^0,5
jossa L on veneen vesilinjapituus ja merkintä L^0,5 on vesilinjapituuden neliöjuuri.
Esim. 6 m vesilinjapituudella ja 8-10 m/s tuulessa:
luovilla n. 5,1 solmua ja
sivumyötäiseen n. 7,3 solmua
Koneella vene kulkee n. 2,5*L^0,5 eli 6,1 solmua, kun koneen teho on n. 5 hv/venetonni.
Veneen nopeus todellakin on riippuvainen veneen vesilinjapituudesta. 12 m:n vesilinjalla oleva vene purjehtii 1,4 kertaa kovempaa kuin 6 m:n vesilinjalla oleva vene. Matkojen suunnittelua varten se 4 solmua on hyvä lähtökohta pienillä purkkareilla.
Koulussa jotakin höpöttivät että aluksen liukumisnopeus on sama kuin kölisian pituus
12 metrii pitkällä ja 2,8 leveellä se on mun laskujen mukaan 3,8 solmua
se menee, vesilinjan pituus ratkaisee.
Joskus purjeiden trimmaaja ja purjeen muotokin.
Vaikuttaa että nykyinen termi'vesisilinja' on sama kun 'kölisika'
Pitää vissiin mennä uudestaaan kouluun
Moi!
Purjeveneen maksiminopeus suotuisilla tuulilla on sama kuin veneen vesilinjan pituus. N. 8 metrisellä purkkarilla vesilinja on siinä 6 metriä, joten se kulkee 6 solmua tunnissa. Jos kyseessä on ns. kevytvene se voi surfata ja vauhti
voi kiihtyä hurjasti, mutta vain hetkellisesti.
Nämä ovat teoreettisia nopeuksia, totuus on, että
hiljempaa mennään, mutta onneksi ei ole kiire.
koneella ajaen mennään veneestä riippuen 6-12m n.
5-8 solmua tunnissa.
Todella monenlaista näkyy olevan tietoa. Uskoisit vain, että eri mittaisten veneiden runkonopeuksien suhde on riippuvainen vesilinjapituuksien neliöjuuresta, eikä itse pituudesta. Toinen asia on sitten tuo sinun mittayksikkösi solmua tunnissa. Yleinen tieto on, että nopeus ilmoitetaan matkan pituutena siihen matkaan käytettyä aikaa kohti. Täten esim. eräs veneilyssä käytetty nopeuden yksikkö on meripeninkulmaa tunnissa. Sen toinen nimitys on solmu. Tästä seuraa se, että dimensio solmua tunnissa on nopeuden muutoksen mittayksikkö.
Solmu -sana periytyy sieltä laahuslokin aikakaudelta, jolloin vanhat laskivat, kuinka monta solmuväliä kerkisi sinä aikana solumaan käsien läpi, kun tiimalasissa hiekka valui yläkerrasta alakertaan. Että silleen.
Ja sitä nopeuden muutosta nimitetään kiihtyvyydeksi. Ja jos se kiihtyvyys on negatiivista, sitä voi kutsua hidastuvuudeksi.
Solmua tunnissa on kiihtyvyys. Merkitään usein "a".
Way to get wet and sick while slowly going nowhere with great expense.
BUT we do that without disturbing others...
Oma botskini kulkee parhaillaan tuollaiset 11s mutta yleensä siinä 5,5-8s kun kyse on sivutuulesta. Myötäsellä ehkä muutaman solmun pienempiä nopeuksia ellei sitten tuule todella hyvin. Tietysti jos huomioi luovit ja muut käytännön seikat niin kodellinen nopeus mikä edetään vastatuuleen kartalla mitattuna jää usein tuonne 3-4 solmun tienoille mutta ollaanhan silloin kutenkin kuljettu jo kaksinkertainen matka.
Veneenä on tuollainen 10,5 metrin vesilinjan omaava hieman vajaan 10 tonnin pursi.
Suunnitellessani lasken keskinopeudeksi 3,5 solmua, mutta jos tuuli on suotuisa, tuo melkein tuplaantuu.
Suunnittelun perustaksi 3,5 on kuitenkin hyvä, kun kesälomaansa mitoittaa.
Mietit kommenttiasi sitten 17 vuotta? On hyvä miettiä rauhassa mitä kirjoittaa, mutta ehkä tuo on jo liioittelua...
Minulla on tähän tärkeä huomio, mutta palataan asiaan vuonna 2040.
Gallup, mitä teille on tässä 17 vuodessa tapahtunut? Vene, avo/aviopuoliso, avo/avioero,,lapset?
Mulla sama vene, 1 avioliitto, 1 avioero, 1 lapsi.
Tää on hyvä gallup. Minullakin on sama vene ja toinen toisenlainen tullut siihen rinnalle, sama vaimo ja lapsikin ollut sama jo yli 30 v. Silloin 17 v sitten ajattelin osaavani purjehtia ja vähän kilpailumenestystäkin tullut. Sitten lähdin ratakisoihin ja totesin, että onpa paljon opittavaa.
Hei. Mielenkiintoista luettavaa. Mihinpä tässä kiire. Luovin 35 jalkaisella trimaraanilla pari päivää sitten ja takaa tuli painokölivene samaa kokoluokkaa. Ohi meni. Ei olisi mennyt sivutuulella. Tai myötäisellä. Noh. Tappion nielen ja toista kohtaamista odotellessa pohdin syytä moiseen.....
Missä päin planeettaa tuo tapahtui?
Jos Suomessa, niin missäpäin?
Mikä trimis oli kyseessä, ja oliko kipparille ihan uusi alla, vai oliko purjehtinut samalla veneellä jo pitempään?
Paljonko siellä tapahtuymahetkellä tuuli?
1 avioero, 1 avioliitto, 4 lasta. Purjevene ostettu 2 kertaa, myyty kerran. Moottorivene ostettu 6, myyty 3. Purjejolla saatu ilmaiseksi, kuten myös 2 soutuvenettä.
No niin. Uusi kesä, sama 35ft trimaraani Saimaalla. Tasainen pohjoistuuli, siirtopurjehdus Ristiinasta Puumalaan. Liittokivenselällä se kulki 11.8 kt ja ilman genaakkeria sivutuuleen. Kyllä oli hauskaa!
Toinen vene, sama muia, lapset lentäneet pesästä ja itsekin yritän samaa kunhan kerään rohkeutta. Sen jälkeen lähtee vene, eikä kolmatta tule. I'm done with sailing. Ai niin ja työpaikka vaihtunut pari kertaa ja nyt yrittäjänä yhdeksättä vuotta.
Kaikki entisellään, paitsi kisailun aloitin. Kisanopeus on kasvanut huimasti, mutta matkapurjehdukseen se ei ole vaikuttanut mitenkään. Ihan yhtä kauan kestää matkanteko kuin ennenkin.
Purjeveneiden nopeuteen vaikuttaa aika monta seikkaa, joista rungon muoto ja purjepinta-ala ovat tärkeimmät. Yleisillä yksirunkoisilla köliveneillä rungon pituus määrittää teoreettisen runkonopeuden, joka on suurin piirtein veneen maksiminopeus. Plaanaavilla retkipurjejollilla ja erilaisilla monirunkoveneillä klassinen runkonopeus ei määrää maksiminopeutta. Sitten oma luokkansa ovat kantosiivellä varustetut veneet, joilla voi saavuttaa sen verran suuria nopeuksia, että kypärän käyttö on perusteltua, mutta kantosiipien vaatima suurempi syväys ei ole retkeillessä eduksi ja hiljaa niillä ei kannata kulkea.
Aika moottorivene henkistä on miettiä nopeuksia matkapurjehduksessa ja jos se on oleellista mv on parempi sinulle jolle nopeus on näin tärkeää.
Purjehtia voi monella eri tavalla, toinen ei jaksa trimmata purjeiden noston jälkeen, kun taas toinen hio koko matkan solmun kymmenesosia. Itse kuulun molempiin vaikka en kisaa lainkaan mutta en missään tapauksessa hankkisi moottorivenettä. Jos tiedän, että edessä on vuorokauden yksinpurjehdus, säästän itseäni ja annan kaiken olla "perusasetuksilla", kun taas, jos edessä on 15nm kryssi, hinkkaan kaikkia köysiä, etsin tuulenvireitä ja teen kaikkeni saadakseni itsestä ja veneestä kaiken irti.
Moni matkapurjehtija, johon itsekin kuulun, tekevät ihan samaa, koska kuluttaville pitkille matkoille on mukava saada vaihtelua, kun ollaan saaristossa. Tämä siis omien ja suppean lähipiirin kokemus lähinnä Itämeren piirissä.
Noin sitä ajattelee, jos ei sisäistä asian ydintä. On samantekevää, onko veneen nopeus 2 tai 8 solmua, kunhan se on paras, mikä niissä oloissa on mahdollista. Sehän on enimmäkseen älyllinen haaste. Moottoriveneellä pitää lähtökohtana, että veneelle ominainen matkanopeus säilyy ja tarpeen vaatiessa käännetään kaasukahvaa.
Sama vene ja sama vaimo. Kisanopeuteen on tullut vuosi vuodelta pientä parannusta, mutta onneksi erotkin ovat pieniä. Kisanopeuteen on auttanut eniten osuus toiseen veneeseen ja ratakisat sillä. Lapsi lähtenyt kotoa, mutta ei veneestä.