Rikillä mennään...
Ovatko turhat haaveet saaneet sut huutamaan huomiseen?
Ootko oottanut tai ootatko (edelleen) vastausta illoin?
Ovatko turhat haaveet saaneet sut huutamaan huomiseen?
Ootko oottanut tai ootatko (edelleen) vastausta illoin?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 74
Vanhimmat
On joo. Odotin aikani, mutten enää. Olen päästänyt irti ja luopunut tunteista, jotka roikutti. Nyt kun ajattelen ko. ihmistä, hän on vain yksi muiden ihmisten joukossa. Sitähän hän halusi ja siihen päästiin.
Näin todennäköisesti kävi mun ihastuksella.
Mulle hän on aina ylitse muiden💖 Ketään toista en tule koskaan haluamaan.
entä jos hän ottaisi yhteyttä sinuun? Et antaisi mahdollisuutta enää? siinä tapauksessa sulla tuskin koskaan kovin vahvoja tunteita olikaan?
Ei ota. Sanoi joskus ettei ota yhteyttä. Hän kai pruukaa pysyä päätöksissään.
En ole vapaa, joten mahdollisuudet on pois laskuista. Ja vaikka joskus oisinkin, niin miksi kiduttaa itseään tunteilla mihin ei ikinä tule saamaan vastakaikua?? Kaveruuskin näkyy olevan mission impossible, joten ei jäänyt vaihtoehtoja.
Yym. Joskus on herättävä todellisuuteen. Eikä haaveilla mahdottomia.
niin mut todellisuudessa mulla ei vaan synny toisia kohtaan tunteita.
Se on keljumpi juttu sitten. Joskus voi tulla joku vastaan vielä joka tekee poikkeuksen.
Tuohan ei tunnetusti ole aivan helppoa, siis irti päästäminen ja tunteista luopuminen, mutta hyvä jotta oot asiassa onnistunut, sikäli mikäli ne haaveet olivat vallan turhia.
Oon se miekin huutanut huomiseen, ulvonut itekseni ja varmaan myös kuuta.
Eihän se ole, mutta tarpeen oli päästää irti. Alusta asti kyllä käsitin, että haaveet oli turhia, mutta ei ihastunut pää sitä hetkessä hyväksy.
Pari vuotta meni tunteiden vuoristorataa, se on kamalan uuvuttavaa eikä siihen järki auta. Ajan kanssa kun käy ilosta suruun ja kiukuttaakin niin alkaa helpottaa.
Luojan kiitos en ihastu usein. Kuolisin stressiin, jos ihastuisin yhtenään näin kun viimeksi.
Kuun ulvominen on jääny koklaamatta. 😅
Kokkeileppa 😅 Huomiselle näytti sopivasti täyskuuta 🌕
Ja niin, aina sitä ei taho uskoa asioiden olevan niinku ne on, vaan uskoo niinku tahtoo.
Edelleen mietin vuosien jälkeen häntä, ja pelkkä katse tuo kaikki vanhat tunteeni takaisin. Tiedän, että se on molemminpuolista, sillä jännite on niin voimakas. Osa minusta toivoo, että hän laittaisi jonkun viestin. Tavallaan turhaa jäädä odottelemaan, mutta hän on parisuhteessa, enkä minä ulkopuolisena sitä aio rikkoa. Vaikka tiedän, että parisuhteensa tila on heikko ja rakkaus pitkälti häilynyt, pysyn periaatteissani. Hän lopulta tekee oman päätöksensä ja valitsee sen ihmisen, joka hänelle on oikea.
Niinpä niin. Hyvä että oot pysynyt ja aiot pysyä niissä periaatteissasi 👍 Tuommoset päätökset ei monestikaan ole helppoja tai olis kai ne jos ajattelis vaan ihteään tai jos siinä "pelissä" on vain kaks, aikuista.
Onneks et menny hapolla sentään. Odottaahan voi vaikka maailman ääriin, se missä kunkin ääri sijaitsee ni on melko yksilöllistä. En odota mitään tai ketään, elän vaan miten hyvältä tuntuu.
😃 Jep jep. Kyllä se tuntuu siltä, jotta hapoilla mennään koko ajan enenemässä määrin. Nuorempana sitä jakso juosta ja kirmata eikä tuntunu missään, mutta nyt jos koittaa samaa temppua, niin tietää kyllä pari seuraavaa päivää temppuilleensa. Onneks vähän hitaamminkin pääsee perille.
Tuolleen kai se vähän pitäskin mennä, ilman (isompia) odotuksia, päivä ja hetki kerrallaan ja sillä tavalla jotta tuntus hyvältä se meno.
Sehän on vaan hyvä, et pienet maitohapot on läsnä. Tietää olleensa liikkeessä ja vieläpä riittävällä temmolla. Kaikenlaiset hapottavat temppuilut kun vaa pitää kropan vetreenä, tai jollei nyt siltä aina tunnu ni tekeepä eetvarttia ainakin. Sanosin, että jatkoon :)
No niin, jos ei yhtään tuntus, niin eipä kai sitten ois kunnolla tehnykään 😃
No seuraa nyt ainakin.
Nohanna - Rakas sua ei oo
💔
ehken jäänyt mistään paitsi. kun taitaa pitää suurimpaa osaa ihmisistä tyhmempinä ja itseään kai täydellisenä.
Miksi luulet hänestä näin?
hän teki kaiken aina oikein ja en uskaltanut lopulta olla enää mitenkään päin. tuntuu että tein kaiken aina väärin. ei oltu sopivia toisillemme.
😔 ehkä lopulta kyse vain niin erilaisesta ajattelutavasta et käsitettiin jatkuvasti toisemme väärin.
olen niin surullinen kun oli niin vahva tunne et hän on se oikea. nyt olen ihan pohjalla ja tyhjä olo.
Absurdilta tuntuu että tänne joskus kirjoittelin kaikenlaista. En odottele ketään.
Miksi se nyt tuommoselta tuntuu?
Noin pari vuotta sitten kirjoitin tänne jonkin aikaa innolla. Turhaa sekin oli.
Mikäpä se sut tuolloin sai innostumaan ja mihin se innostus sitten loppu? Onhan tuota kaikenlaista turhaa tullu itekin tehtyä.
Likilaskuinen kakku. Se tästä sitten tuli.
Kannattaa kokeilla kääretorttua, jos ei kakku oikeen ota oikeeta mittaa 😅
Niin, ei kaikilla oo jauhopeukaloa. Vaan kyllä aina jonkinlainen kakku taittuu.
Mie oon vähän poropeukalo enkä todellakaan kakkumaakari. Ei ole kakku ainakaan mun tekemänä päältä kaunis ja sisältä saattaa olla raaka.
Sitähän sanotaan, että moni kakku päältä kaunis...
Joten se sisus lienee tärkeempi, ja hiukan raakileita meistä jokainen on, ihan niin kauan ku täällä elellään. Yhtä kasvua se tässä on kaiken aikaa, kukanenkin kasvelee mistä parhaiten osaapi. Henkinen kasvu taittuu tahmeesti ja fyysinen vielä tahmeemmin, itellä ainaki näin 😅
Sieltähän ne turhat haaveet ja unelmat pääsivät taas mielen yllättämään, kun pitkästä aikaa tapasin hänet viikonloppuna yhdessä tapahtumassa. Hän siinä jonkin aikaa kulki vierellä ja juteltiin. Niin ne meni hetkessä alas mun suojamuurit ja hyvät päätökset unohtamisesta valuivat viemäriin.
Eli kyllä se ihastus on yhä olemassa, vahvana ja kauniin haikeana..
Laitetaan Rikin jatkoksi Haberin Sä biisistä pätkä
"Silloin myös minä saan
Elää täysillä kokonaan
Eikä maailmassa oo mitään tyhmiä rajoja
Sä et taida ymmärtää sitä ikinä
On ihanaa, et on sellainen tyyppi kuin sä"
ootko kertonut hänelle sun tunteista ?
Miksi haaveesi on turhia? onko tunteet yksipuolisia?
En ole. Hän ehkä luulee, että olen hetero, koska olen ollut yli 25v sitten naimisissa miehen kanssa. Hän on nuorempi, enkä tiedä hänen suuntautumistaan. Sitten on vielä satunnaiset työkuviot. Ehkä pitäisi rohkaistua.. Mutta joku outo vetovoima on.
Pidä lippu korkeana loppuun saakka, älä anna epätoivon voittaa.
Toivoisin edes yhtä ihmistä joka olis läsnä, jolle saisin purkaa sydäntä ja kuuntelisi. Se on mun haave 💔🙏
Mulla ei ole ketään jolle voisi puhua sydäntä särkevistä asioista.
Sinä se et ainakaan mahdottomia haaveile. Eiköhän sullekin vielä ilmaannu se joku, jolle voit jakaa ilot ja surut. Toiset kun tuppaa haaveilemaan kuusta taivaalta, tuskin se sieltä tipahtaa hetkeen vaikka kuinka ajatuksissa olis metsuri.
Tällä viikonloppuun:
https://m.youtube.com/watch?v=C1QLWWzo-c4
Miksi kirjoittaa sitten someen "olen niin onnellinen" jos on oikeasti ollut surullinen. 😔
Hän ei haluaisi mua elämäänsä joten toivoisin joskus pääseväni irti tästä yksipuolisesta haaveesta. En voi laittaa hänelle viestiä koska tiedän etten riittäisi hänelle. Olen hänelle näkymätön tuntematon.
toivottavasti oli hyvät bileet.
varmaan kiirettä piti juhannuksena.
Mä haluun vihdoin turvallisuutta. kahdestaan ja kiinni toisissa.
Mä en tarvii enkä halua enää sellaista vapautta.
Se ei oo mikää ehkä mulle. Vaan tiedän ja haluan.
toiset ne haluaa pysyä sitoutumatta. jokaisen oma tärkeä päätös ja nimenomaan sydämen ääni.
itse en halua sellaista
Ei hän varmaan koskaan löydä pysyvää kumppania rinnalleen. Hän on niin itsenäinen. Multa katosi kiinnostus. Jotenkin puuduttavaa jos on liian itekseen pärjäävä
Nehän juuri seuraa saakin, jotka on täysin itsenäisiä kaikessa eikä odota toiselta yhtään mitään. Heti jos on jotain odotuksia, tulee ongelmia.
no ainakin multa lopahti kiinnostus.
en voi sille mitään.
tykkään siitä et halutaan ja tarvitaan toisemme. eikä niin että no ihan sama oonko yksin vai sen toisen kanssa. eli liian itsenäinen antaa vaikutelman et ei halua sitä toista tarpeeksi.
Oikein mitoitetut odotukset Ok
Itsenäisyys on perusta terveelle suhteelle. Itsenäinen ihminen voi kokea toisen olevan korvaamaton/ainutlaatuinen. Itsenäisyys on terveempi pohja sille halulle, mitä toista kohtaan voi kokea, kuin semmoinen ”mulle mulle” haluaminen, siinä pystyy säätelemään toiveitaan ja tarpeitaan, niin että kunnioittaa toisen rajoja. Oma elämä ei pois sulje näitä vaikka toki, jos on kovin vaikea elämäntilanne, ei välttämättä pysty olemaan niin kiinteässä suhteessa kuin muuten olisi halukas olemaan.
Olet harvinainen poikkeus. Yleinen linja tuntuu olevan sellainen tunteista saita, ettei mitään haluta antaa toiselle.
Mitä ovat oikein mitoitetut odotukset?
Tarviiko aina olla kumppani? Miks toisten on vaikee tajuta ettei se mikään "must have" ole. Mainiosti pärjää ilman parisuhdettakin.
niin no pärjää.
ainut mitä kaipaan on läheisyys toisen kanssa. vai miten te sinkut pystytte sietämään läheisyydenkaipuuta?
ystävän ja lemmikin halaaminen ei tyydytä sellaista toisenlaista läheisyydenkaipuuta.
Keskittymällä muihin asioihin kuin deittailuun. Mieluummin yksin tai kevyttä seuraa harrastaen kuin sitoutuen liian hätäisesti vain johonkuhun. Näin mulla. Kaipaan kyllä kunnon rakastumista.
Minäkään en ymmärrä sitä ajatusta, että pitää olla joku. Kyllä haluaisin parisuhteen, uskollisen sellaisen. Mutta en jonkun kanssa,vaan sellaisen ihmisen kanssa, että olemme ihastuneet ja rakastuneet toisiimme. Ei mitään liian rakkauspumpilipilvihöpinää, vaan arkea. Mutta juuri Hänen, ei jonkun kanssa. Ja ei toista voi eikä pidä omistaa niin, ettei anna tilaa. En tarkoita tilaa seikkailla muissa suhteissa. Vaan tilaa tehdä myös niitä omia asioita. Aina ei ole tarve olla rinnakkain, toinen voi tehdä omia harrastuksia, kunhan suhde ei jää niiden alle. Mä siis luultavasti pakenisin, jos toinen heti olisi muuttamassa mun luo tai ei sallisi mun lähteä juoksulenkille. Ei mua siis voisi sitoa, mutta mä kyllä kyllä mieluusti sitoutuisin ja olisin suhteessa vakavasti, kunhan löytäisin hänet, jonka kanssa tunteet olisi molemminpuolisia.. Taisin mennä jo ihan asian ohi.. Nyt täytän arkea mm sillä juoksulla, kun häntä ei näy.
Entäs rakastumisen jälkeen, kun tulee arki haetko taas uuden rakastumisen, jos se on se mitä kaipaat
Miksi käyttää aikaansa kevyeen seuraan, kun siitä ei ole mitään iloa tai lisäarvoa elämään.
Kuka muka haluaa kenet tahansa. Tapa tarkoituksella käsittää väärin on melko raskas piirre ja monilla löytyy.
Kevyt seura on sama kuin helsinkiläinen lähtee hakemaan Tuurin kyläkaupasta ämpäriä. Kun on niin hyvä tarjous.
Eivätkö luettelemasi asiat ole itsestäänselvyyksiä. Usein tulee vastaan naisia, jotka latelevat ensimmäisenä kilometrin pituiset ohjeet kuinka heidän kanssaan ollaan. Tekee tutustumisen raskaaksi ja yleensä mielenkiinto lopahtaa alkuunsa.
Sehän se on, kun moni luettelee jo viestittelyvaiheessa litanian ehtoja ja määräyksiä. Eipä siinä viitsi lähteä tapaamaan, jos toisella ei lähtökohtaisesti ole mitään muuta annettavaa mahdolliseen suhteeseen kuin käskyttämistä ja rajojen määrittelyä.
Kerroit juuri yhden pääsyyn siihen miksi harvan naisen kanssa synkkaa sillä lailla, vaikka ystävänä onnistuukin.
Mikä siinä onkin, että suurin osa vastaantulevista naisista on tunneasioissa ja arkielämässä pihtaavia. Eihän se ystävyydessä tule ongelmaksi, mutta ainekset eivät riitä parisuhteeseen.
no just tämä. samaa mieltä.
enkä tarkoittanut missään vaiheessa sellaista ettei toinen saisi viettää aikaansa harrastustensa tai ystäviensä parissa. Ihan itsestään selvää ainakin mulle että ollaan sitoutuneita mutta kummallakin silti omaa tilaa.
En minäkään tietenkään halua kenen tahansa kanssa suhteeseen. Ja mulla on oma elämä ja olen aina ollut itsenäinen. Mutta kyllä sitä silti saa ja voi kaivata toista ihmistä jakamaan arkea ja toivoa et löytyis nainen jonka kanssa tunteet molemminpuolisia. Tällainen haave ja toive ei tarkoita sitä etteikö yksinkin olisi ihan kivaa. Mutta olis se varmasti vielä kivempaa jakaa se arki jonkun oikean tyypin kanssa.
Samaa mieltä. Ei synkkaa sellaisten kanssa, jotka heti vetää herneen nenäänsä jos toisella on jonkinlaisia odotuksia suhteelle. Mitä suhteella ylipäätään tekee, jos se ei muuta elämää parempaan suuntaan.
Mari rakas .
Tarvitset kunnon miestä joka antaa sulle suunnan tai voimakastahtoisen rekkalesbon.
Muita vaihtoehtoja ei oo sulla.
Jaa kuka tarttee?
Pyh, on hänen omavalintansa millaisen naisen hän kaipaa rinnalleen. Tuskinpa ketään lesbo miestä huolis.
Vain haaveissa
Ei mitään mahdollisuutta 💔
Mikhään ei ole varmaa, et voi koskaan tietää mitä toisen päässä pyörii, jollet kysy. Mie parisuhteessa ihastunut toiseen, parisuhde on tullut tiensä piähän.
Hänessä ei ollutkaan intohimoa, sellaista minulle sopivaa vastakappaletta.
miten ja millä tavalla asia sulle selvisi?
Selvisi kun hän kertoi tiettyjä isoja asioita itsestään. Parempi näin, kun ei voida saada toisiltamme mitä haluttais.
Ei haaveilua vain ihmettelyä. Miksi poikaystävän kanssa liikkeellä ollut nuori nainen vilkuilee ujosti mun suuntaan. Eiköhän näe ett olen ainakin 10-15v vanhempi. 😏